Kuka olikaan se viisas valtiomies, joka sanoi seuraavaa?
”Kaivosmies, teollisuuspamppu, kauppias, rahoittaja ja pankkiiri, jos he pelaavat roolinsa oikein, saavat enemmän aikaan maailman yhteisymmärryksen ja rauhan puolesta sukupolvessa kuin poliitikot ja diplomaatit pystyisivät sadassa vuodessa. Miksi? Koska he ovat lähempänä todellisuutta, lähempänä vastapuoliaan, lähempänä yhteisöä maissa, joissa he toimivat. Toisin sanoen, heillä on enemmän tekemistä oikeiden ihmisten kuin instituutioiden kanssa.”
Se oli Sir Charles Court vuonna 1971, jolloin hän toimi teollisen kehityksen ministerinä, ennen kuin hänestä tuli Länsi-Australian pääministeri.
Hänen sanansa ovat tarkka ja nöyrä kommentti, joka tunnustaa, että todelliset ihmiset, kuten sinä edustamassa maatasi, ovat heitä, jotka saavat aikaan todella syvät ja kestävät vaikutukset eri maiden välisiin suhteisiin, vaikka poliitikot kuinka luulevatkin olevansa vaikutusvaltaisia.
Muistan nämä viisaat sanat aina matkustaessani.
Olen saanut kunnian olla lähes ainoa australialainen viimeaikaisissa talouskonferensseissa Turkissa, Israelissa, Shanghaissa, piakkoin Prahassa ja sitten New Yorkissa.
Joka kerralla kielet ja aksentit ovat hyvin erilaisia, kun taas ongelmilla, vaikkakin ne ovat pinnallisesti erilaisia, on suurelta osin yksi yhteinen piirre ja se on valtion kulutus, joka on noussut keskimäärin 12,7 prosentista vuonna 1914 jopa 47,7 prosenttiin vuonna 2009.
Valtiot sanovat kuluttavansa, koska talous on heikko, ja talous pysyy heikkona, koska valtioiden kulutus ajaa tuottavat yksityiset investoinnit ulos markkinoilta.
Kysymyksessä on noidankehä, joka täytyy rikkoa arvioimalla uudelleen valtioiden rooli ja sen laajuus vapaiden ja vastuullisten yksilöiden muodostamissa yhteiskunnissa.
Professori Peter Boettke yhdysvaltalaisesta George Masonin yliopistosta sanoo asian näin: ”Aikamme tärkeä poliittinen tai älyllinen haaste ei ole viedä valtioilta pois resursseja, vaan rakentaa älyllinen argumentti siitä, että voimme viedä valtioilta pois niiden tehtäviä.”
”Yhteiskunta voi tosiasiallisesti itse tuottaa tarvittavan toimintakehyksen ja myötätunnon teot, jotta valtion toimenpiteet muuttuvat tarpeettomiksi. Mutta sitä ennen on tarpeen osoittaa, että valtiota oikeuttavat argumentit eivät ole niin vedenpitäviä kuin uskotaan…”
Mutta vaatii rohkeutta yritysten ja yhteisöjen johtajilta nousta vastustamaan kaiken rohmuavia, raskaskätisiä valtioita.
Turkissa ihastelin monien Arabikevään motittamien maiden nuorisojohtajien rohkeutta. (Videoin heidän puheensa YouTubeen.)
En voi lakata toivomasta, että Australian rohkeudettomat yritysjohtajat olisivat voineet todistaa näitä puheita paikan päällä. Australian taloudellinen keskustelu on enemmänkin kevythenkistä penkkiurheilua keynesiläisten (jotka neuvovat valtioita säilyttämään suosionsa tukemalla myyttiä, jonka mukaan velkavetoinen kulutus on tie kasvavaan talouteen) ja hayekiläisten (vapaan markkinatalouden kannattajia, joiden mukaan velka voi tuhota ja jotka ovat hyvin vastahakoisia velan testamenttaamiseen seuraavalle sukupolvelle) välillä.
Viihdyttävin osuus tästä debatista, Keynesin ja Hayekin rap-taistelu, löytyy YouTubesta.
Olisi kannustavaa, jos näkisimme suuryritysten nousevan polviltaan ja puolustavan maata valtiota vastaan, sen sijaan että ne näkisivät valtion ainoastaan lupa- ja etuoikeusautomaattina.
Palatakseni takaisin Keynes vastaan Hayek -debattiin, minua muistutettiin viime viikolla Shanghaissa (itävaltalaisen koulukunnan kokoontumisessa) siitä, että kiinalaisilla on paljon pidempi näkökulma historiaan ja että he ovat puineet tätä suuri valtio vastaan pieni valtio -kysymystä jo paljon kauemmin kuin me.
Heillä oli vastaava ”rap”-toisinto, jossa Konfutse oli Keynesin tilalla ja Lao Tsu Hayekin paikalla. Nämä molemmat kiinalaiset tiedemiehet (Konfutse ja Lao Tsu) elivät kuudennella vuosisadalla ennen ajanlaskun alkua ja nyt yli 2500 vuotta myöhemmin väittely suuren ja pienen valtion välillä jatkuu.
Tässä on näyte Lao Tsulta:
Miksi ihmiset näkevät nälkää?
Koska hallitsijat syövät rahan veroina.
Niinpä, ihmiset näkevät nälkää.
Miksi ihmiset ovat kapinahenkisiä?
Koska hallitsijat sekaantuvat liikaa.
Niinpä, ihmiset ovat kapinahenkisiä.
Ehkäpä tämä selittää, miksi hän on ollut suosikkifilosofini jo niin monta vuotta.
Artikkeli on julkaistu 3.8.2012 Mannkal Economic Education Foundationin blogissa.
Blogit
Liberan blogiin kirjoittavat eri alojen asiantuntijat tai muuten vain mielenkiintoiset henkilöt. Blogit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä, eivätkä välttämättä edusta Liberan virallista kantaa.
Tietoa kirjoittajasta
Ron Manners
Ron Manners on australialaisen ajatushautomo Mannkal Economic Education Foundationin toiminnanjohtaja. Hän on liikemies, jolla on 50 vuoden työkokemus kaivosteollisuudessa.
