Jani Rajaniemi

Libera viikon vieras, hallintotieteen tohtori Jani Rajaniemi väitteli organisaatiorakenteista johtuvista innovatiivisuuden esteistä vuonna 2010. Hän työskentelee tällä hetkellä Tampereen yliopistossa Hallintotieteen yliopisto-opettajana. Yliopistotyön ohessa Rajaniemi toimii yrittäjänä ja freelancer-luennoitsijana. Luentojen aihealueet vaihtelevat hallinnon rakenteista yhteiskuntatieteisiin. Rajaniemi pyrkii vaikuttamaan yhteiskunnan kehitykseen aktiivisesti politiikan ulkopuolella. ”Olen havainnut, että paras tapa saada muutosta aikaan on kylvää vapauden siemeniä tulevien päättäjien ajatusmaailmaan.”

Mikä on Suomen suurin haaste?

-Suomen tai suomalaisten suurin haaste on viisauden löytäminen kaiken tämän osaamisen keskeltä. Suomalaiset ovat älykästä kansaa, mutta valitettavan usein viisaus on heiltä hukassa. Suomi tarvitsee rohkeutta ja viisautta murtamaan yksilön perus- ja ihmisoikeuksia rajoittavaa teknokratian rautahäkkiä. Ilman viisautta ja kokonaisuuksien hahmottamiskykyä olemme äärimmäisen tehokas kansa ratkaisemaan vääriä ongelmia. Laki- ja tasekirjojen sekä tehokkuusoptimien tuijotuksen sijaan meillä tulisi olla rohkeutta tehdä ja ajatella asioita toisella tavalla. Henkisten siilojen murtaminen on keskeisin haaste yhteiskunnassamme.

Mikä on Suomen suurin mahdollisuus?

-Suomalaisessa yhteiskunnassa asuu maailman mittakaavassa uskomaton potentiaali, mutta kädet sidottuina. Yhteiskunnallisen voiman vapauttamiseksi meidän tulisi purkaa paternalistista hallintoa ja tapaamme ajatella valtaapitäviä järjen äänenä. Lapset ja nuoret elävät jo uuden yhteiskunnallisen paradigman kynnyksellä. Tulevasta maailmasta meillä ei ole minkäänlaista testattua tietoa, minkä avulla me voisimme väittää päätöksiämme järkeviksi. Me emme voi ohjailla ja rajoittaa tulevaisuutta keksityin järkisäännöin. Nyt me itse kahlitsemme oman ja lastemme inhimillisen luovan kapasiteetin lähes tyystin turhalla elämisen vapauteen kohdistuvalla sääntelyllä. Me emme voi kannustaa ihmisiä keksimään tulevaisuutta kostoon perustuvalla germaaniheimojen lainsäädännöllä. Tämä on yksi syy, miksi keskitetyt yhteiskunnalliset ohjelmat ovat tuomittuja epäonnistumaan. Päättäjät yhteiskunnasta yrityksiin pitävät käsissään mahdollisuuden avaimia ja keskeisin kysymys taitaa piileksiä siinä, kuinka me oppisimme luottamaan toisiimme? Pakko on luottamuksen vastavoima.

Minkä asian muuttaisit heti?

–Istumajärjestyksen eduskunnassa. Vasemmisto-oikeisto-akseli tulisi muuttaa liberaali-konservatiivi-akseliksi. Silloin ehkä syntyisi aito dialogi siitä, mikä on säilyttämisen arvoista ja mitä tulisi todella muuttaa. Hajonneesta suomikaanonista nousisi ehkä uudestaan esille aina ajankohtainen ja keskeinen kysymys: missä määrin edustajillamme vallan kahvassa on oikeus puuttua elämisen vapauteemme?