Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalla oli Kestääkö hyvinvointiyhteiskunta –hanke, jonka tavoitteeksi asetettiin vaatimattomasti hyvinvoinnin ja pahoinvoinnin syiden ymmärtäminen sekä tulevaisuuden hyvinvointivaltion määritteleminen: minkälainen olisi paras mahdollinen hyvinvointivaltio, jos voisimme suunnitella sen tyhjältä pöydältä?
Suomalaiset ajatuspajat ja muut vastaavat toimijat kutsuttiin pikkuparlamenttiin kuulemaan mahtihankkeen tuloksia. Valtakunnan tulevaisuudesta kiinnostuneena myös me luonnollisesti riensimme paikalle kuulemaan, miten päättäjät ovat tulevaisuudessa aikoneet hyvinvointivaltion järjestää.
Ilmeisesti oraakkeleilta on kysytty neuvoa, heitetty luita ja katsottu kahvinporoista, minkä jälkeen on saatu kasaan selvitys ”kestääkö hyvinvointiyhteiskunta”.
Selvityksen mukaan hyvinvointiyhteiskunta kestää, jos kaikki tekevät mahdollisimman paljon töitä, aloittavat mahdollisimman aikaisin ja jatkavat mahdollisimman pitkään. Koulutus on tärkeää, koska tarvitaan ahkeria työntekijöitä, jotka kantavat oman osansa hyvinvointivaltion kuormasta sen sijaan, että olisivat itse sen varassa. Lisäksi oltiin sitä mieltä, että opintotuesta pitää tehdä ”kannustavampaa”, jotta opiskelijat siirtyvät nopeammin työelämään.
Oraakkelit olivat suuressa viisaudessaan keksineet, että BKT:n ja muiden taloudellisten mittareiden näyttäessä vääriä lukuja, tulisi bruttokansantuotteen mittaamisesta siirtyä GPI:n (Genuine Progress Indicator – aidon kehityksen indikaattori) käyttöön. Hyvinvointivaltion tarpeisiin paremmin sopivan indikaattorin laskennan lähtökohtana toimii yksityinen kulutus ja sitä lisää ” hyvinvointia tuottavien markkinattomien palveluiden arvo”. Kulutusta painotetaan yhteiskunnan tulonjaon tasaisuutta kuvaavalla Gini-indeksillä siten, että tasaisempi tulonjako tuottaa kulutukselle korkeamman arvon.
Oli esityksessä konkretiaakin. Seuraavan hallituksen pitää kuulemma ottaa asiakseen lisätä työllisyyttä. Tilaisuudessa puhuttiin ”toimenpiteistä” ja ”riittävistä resursseista”. Meille jäi epäselväksi, mistä toimenpiteistä oli kyse, mutta ilmeisesti resurssit olivat verorahoja. Työllisyyden lisääminen on muuten ollut eduskunnan tavoitteena jo vuodesta 1907. Se kortti ei vanhene koskaan.
Kestävää kasvua Suomeen luodaan biotalouden, cleantechin ja digitalisaation avulla. Biotalouden tuotos kuulemma nostetaan 100 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä. Hieno kasvutavoite, ottaen huomioon, että Suomen koko BKT nyt on hieman yli 200 miljardia euroa. Ehkä valiokunta ennusti tulevan hyperinflaation.
Luonnonvaroja Suomessa riittää, mutta maailmalle pitää voida näyttää, että ollaan resurssiviisaita ja käyttää luonnonvaroja harkiten. Globaali kilpailu raaka-aineista kiristyy ja tämä on hyvä ottaa huomioon. Raaka-aineiden kierrätys on hienoa ja suomalainen ruoantuotanto myös, koska erityisesti fosforista tulee pulaa. Suomessa osataan onneksi tuottaa ruokaa ja vaaditaan työtä, jotta sitä saisi vietyä maailmalle.
Tämä ei siis ollut mitään satiiria vaan yhteenveto tulevaisuusvaliokunnan ja ministeriöiden kansliapäälliköiden puuhastelusta sellaisena kuin se meille esiteltiin. Päällimmäinen tunne oli epäusko. Kaikki merkit viittaavat siihen, että olemme menossa yhteiskuntana kovaa vauhtia kohti tiiliseinää ja kansanedustajat lähinnä keskittyvät säätämään auton radiota.
Toivomme vilpittömästi, että meille esitetty selvitys oli jonkinlaista hämäystä, jolla pidetään ajatuspajat tyytyväisinä samalla kun päättäjät oikeasti miettivät taustalla aitoja toimenpiteitä maan ohjaamiseksi pois törmäyskurssilta. Toisaalta mieleen tulevat myös Axel Oxenstiernan sanat – ”poikaseni, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan”.
Blogit
Liberan blogiin kirjoittavat eri alojen asiantuntijat tai muuten vain mielenkiintoiset henkilöt. Blogit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä, eivätkä välttämättä edusta Liberan virallista kantaa.
3 kommenttia artikkeliin Tulevaisuusvaliokunnan vieraana
Siis käsittämätöntä. Edelleenkin, eikö tämä asia mene perille? Esim juuri nyt ”Iso Arska” kävi täällä ja kertoi mitä? Itsestään selvyyksiä kyllä, mutta kun ajatellaan tätä henkilöä, niin suomalaisten pitäisi todella ottaa esimerkkiä. Olen valmentanut samoja asioita jo vuosia, ja kaikki kuulijat kyllä ymmärtävät mistä on kysymys, mutta se tekeminen, se tekeminen! Se vaan ei onnistu. Ja miksi ei? Siksi kun ei halua. Ja miksi ei halua. Koska se ei kuulu suomalaiseen kulttuuriin. Mutta tilanne on se että vain myynti ja sen kehitys voi viedä tämän maan nousuun.
Uneksijat heräsivät eilen kylmään suihkuun. S&P toimi unilukkarina.
Luottoluokittajan AA-plus -ohjelma esitti Suomi-neidon todelliset talousongelmat.
Pääosa tulevaisuusvaliokunnan hankkeen teeseistä (työn määrän lisääminen, koulutus on tärkeää, …) lienee sellaisia, joita myös Libera on esittänyt. Miksi jutun henki on silti niin negatiivinen vaikka se voisi yhtä hyvin riemuita siitä, että monet ajatuksemme ovat nyt tunkeutuneet jo Arkadianmäelle asti?
Jäin kaipaamaan objektiivisempaa listausta siitä, että mitkä hankkeen ehdotukset ovat (”Liberan mielestä”) kannattettavia ja mitkä eivät. Nyt jutusta jää mieleen vain se, että Libera ei tykännyt valiokunnan työn tuloksista ja siinä kaikki. Ehkä Suomen ongelmat on nyt sisäistetty niin laajalla rintamalla, että olemme melkein kaikki jo niistä samaa mieltä. Ajatuspajoillakin alkaa olla aikaa keskinäiseen nokitteluun.