Hesarin jutun mukaan Suomen ja erityisesti suurten kaupunkien koulut ovat jakautumassa kahteen kastiin. Osaa kouluista jopa vältellään ”alemman yhteiskuntaluokan lapsien vuoksi”. Kouluvalinnat, joilla siis tarkoitetaan, että perhe valitsee lapselleen jonkin muun kuin lähikoulun, ovat mahdollisia mm. erityisluokkien ja joissain tapauksessa pääsykokeiden avulla. Tiedot perustuvat syyskuussa julkaistavaan koulutustutkijoiden kirjoittamaan kirjaan.
Jutussa haastateltu yksi kirjan kirjoittajista hillitsisi koulujen eriytymistä poistamalla pääsykokeet ja ohjaamalla kaikki lapset lähikouluun. Tämä tarkoittaisi sitä, että lapsen koulu määräytyisi suoraan perheen osoitteen perusteella, eikä muita vaihtoehtoja olisi. Hillitsisikö tämä todella koulujen eriytymistä?
Kunnollinen vastaus vaatisi tietenkin huolellista, hyvään tutkimusasetelmaan perustuvaa tutkimusta, mutta jotain voidaan sanoa myös yksinkertaisen, taloustieteellistä mallia muistuttavan tarinan avulla.
Tarkastellaan kaupunkia, jossa on kaksi asuinaluetta: Paratiisilahti ja Syrjämäki. Molemmilla alueilla on yksi peruskoulu ja koulut ovat tismalleen samanlaisia resursseiltaan ja opetuksen laadultaan. Paratiisilahti on nimensä mukaisesti miellyttävä alue meren ja keskustan palveluiden läheisyydessä, kun taas Syrjämäeltä käsin näistä palveluista nauttiminen on vaivalloista. Puolet kaupungissa asuvista perheistä on pieni- ja toinen puoli suurituloisia. Kaikki perheet arvostavat Paratiisilahtea asuinalueena enemmän kuin Syrjämäkeä, mutta vanhemmat eivät välitä lainkaan koulun oppilaspohjasta.
Kaupungissa noudatetaan lähikouluperiaatetta eli Paratiisilahden lapset menevät omaan ja Syrjämäen lapset omaan kouluunsa. Millainen oppilaspohja kouluihin muodostuu?
Kaikki perheet haluaisivat asua Paratiisilahdella, mutta on selvää, että suurituloiset voivat maksaa Paratiisilahden asunnoista enemmän ja Paratiisilahti täyttyy suurituloisista perheistä. Lähikouluperiaatteen myötä tämä tarkoittaa tietenkin myös sitä, että suurituloisten lapset ovat omassa ja pienituloisten lapset omassa koulussaan. Koulut ovat eriytyneet täydellisesti perheiden tulojen mukaan.
Asuntomarkkinoiden toimintamekanismi yhdessä lähikouluperiaatteen kanssa johtaa koulujen eriytymiseen, vaikka vanhemmat eivät välitä koulun oppilaspohjasta lainkaan. Eriytyminen tietenkin voimistuu entisestään, jos suurituloiset haluavat lapsensa samaan kouluun muiden suurituloisten lasten kanssa.
Tarinan opetus on, että ei ole mitenkään itsestään selvää, että lähikouluperiaate johtaisi koulujen eriytymisen vähenemiseen. Se voi jopa voimistaa sitä. Hesarin jutussa Helsingin kaupungin opetuspäällikkö onneksi osoittaa ymmärtävänsä tämän. Myös viimeaikaiset empiiriset tutkimukset tukevat tätä käsitystä (esim. tämä, tämä ja tämä).
Blogit
Liberan blogiin kirjoittavat eri alojen asiantuntijat tai muuten vain mielenkiintoiset henkilöt. Blogit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä, eivätkä välttämättä edusta Liberan virallista kantaa.
Tietoa kirjoittajasta
Tuukka Saarimaa
KTT Tuukka Saarimaa kirjoittaa taloustieteellis-mediakriittistä Asiaton lehdistökatsaus -blogia. Siviiliammatiltaan hän on julkistalouden ja kaupunkitaloustieteen tutkija.
Yksi kommentti artikkeliin Paratiisilahden ja Syrjämäen koululaiset
Yksi asunnon hintaan vaikuttava tekijä on juuri tuo koulu, johon vanhemmat haluavat lapsensa. He ovat valmiit maksamaan lisähintaa saadakseen lapsensa mieleiseen kouluun.
Jos koulujärjestelmä olisi vapaa, nämä vanhemmat maksaisivat muita enemmän oman lapsensa kouluttamisesta ja tuo raha luonnollisella tavalla ohjautuisi koulujärjestelmään. Tekisi siitä paremman siltä osin kuin rahalla voidaan opetusta parantaa. Nyt tämä raha ohjautuu kiinteistömarkkinoille.
Koulujärjestelmän sääntely johtaa kansantalouden resurssien ohjautumisen vääriin kohteisiin. Kun halutaan arvostettua koulutusta sijoitetaankin asuntoihin. – Eikä koulutukseen.