Koronarajoitusten vaikutukset nuoriin

Koronarajoitusten vaikutukset nuoriin

Koronasta johtuvat rajoitustoimenpiteet ovat koetelleet kaikkia väestöryhmiä, mutta eivät tasapuolisesti. Nuorten elämänlaatu on kärsinyt rajoituksista eniten. Rajoituksilla voi lisäksi olla pitkän aikavälin haittaa erityisesti valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleville nuorille.

Jo edesmenneitä sukupolvia lukuun ottamatta suomalaiset joutuivat ennen kokemattomaan tilanteeseen, kun tieto kulkutaudista levisi tiedotusvälineistä kevättalvella 2020. Kun ennen piti varoa vain punkkeja, nyt piti vältellä toisia ihmisiä potentiaalisina taudinkantajina. Muiden välttelyn tosin naureskeltiin olevan suomalaiselle helppoa. Kassajonossa ja liukuportaissa liian lähelle tulevien mulkoilu sai alkunsa kuitenkin vasta silloin. 

Koronapandemian vuoksi asetetut rajoitukset pitivät huolen siitä, että pandemia kosketti jokaista riippumatta siitä, oliko huolissaan tartunnan saamisesta. Niin viruksella kuin rajoituksillakaan ei ollut tarkoitusta antaa elämänopetuksia, mutta se on voinut lisätä monen tietoisuutta elämän hauraudesta, yhteenkuuluvuudesta luonnon muuhun ekosysteemiin, sekä siitä, ettei vapaus ole itsestäänselvyys.

Rajoituksilla on ollut enemmistön tuki, vaikka ne ovat tulleet inhimillisesti ja taloudellisesti kalliiksi ja niiden aiheuttama haitta on jakautunut epätasaisesti. Ikääntyneiden ja pitkäaikaissairaiden suojelu on koettu moraalisesti velvoittavaksi, ja rajoitusten kestäminen yhteiseksi ponnistukseksi, joka vie takaisin koronaa edeltäneeseen vapaampaan yhteiskuntaan.

Koska kaikki eivät ole olleet samalla tavalla huolissaan omasta sairastumisestaan, syntyi sosiaalisen dilemman kaltaisia tilanteita. Osa ihmisistä toimi rajoituksista välittämättä, koska enemmistö kuitenkin noudatti rajoituksia.

Jotkut vaativat jopa lisää rajoituksia, kun oli alkuun päästy. Toivottiin esimerkiksi kauppojen alkoholin myynnin kieltämistä. Ilman maskia julkisessa liikenteessä matkustavia ja kaupan jonossa vapaasti hönkiviä ihmeteltiin erityisesti koronan toisen aallon aikana eli syksyllä. Maskittomien suuri määrä tuolloin kertonee juuri siitä, ettei iso osa kansalaisista ollut aidosti huolissaan koronasta. Varmaan osa maskia pitävistäkin olisi ollut ilman, jos sosiaalinen paine olisi sallinut.

Närkästyksestä osaksensa saivat vielä ne, jotka uskalsivat esittää omia ajatuksiaan koronasta ja tilanteen hoidosta olematta itse epidemiologeja.

Kaikenlaisten rajoitusten suhteen nuorten kanssa on aina oltu varpaillaan. Rajoitusten aikana kaupungilla tarkoituksettoman näköisinä oleskelevat teini-ikäiset, ja vielä enemmän baari-ikäiset nuoret olikin pantu merkille. Koronan todettiinkin leviävän erityisesti baareissa aikaa viettävien nuorten parissa, ja viruslingoiksi paikallistettiin myös yksittäisiä bileitä ja esimerkiksi nuorten kokoontuminen Helsingin Sinebrychoffin puistossa.

Nuoria koskevaa moraalipaniikkia ei silti syntynyt. Siitä on jo kauan, kun kielteiset yleistykset nykynuorista ja siihen liittyvä huoli yhteiskunnan tulevaisuudesta olivat hyväksyttyjä puhetapoja. Vain maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat julkisessa keskustelussa silmätikkuina, mutta eivät hekään muille kuin laajemmin maahanmuuttokriittisesti ajatteleville. Lisäksi syyllisyyttä oli jakamassa muitakin kuin iän mukaan määrittyviä ihmisryhmiä, kuten mökkiläiset, lappiin lähteneet laskettelijat ja tietenkin EM-kisoihin lähteneet jalkapallofanit.

Rajoitustoimenpiteet koettelivat kaikkia väestöryhmiä, mutta eivät tasapuolisesti. Taloustutkimuksen keräämien tietojen mukaan tyytyväisyys elämänlaatuun laski vuonna 2020 alle 25-vuotiailla enemmän kuin vanhemmissa ikäryhmissä. Nuorisobarometriin haastateltujen 15–25-vuotiaiden elämään tyytyväisyys oli laskenut kouluarvosanoin mitattuna alkuvuoden 8,5:stä loppuvuoden 8,0:aan.

Vastaavasti sosioekonomisesti haavoittuvammassa asemassa olevia nuoria tavoittaneessa Valtakunnallisen työpajayhdistyksen (TPY) kyselyssä työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret ilmoittivat ahdistuksen ja muiden mielenterveysongelmien, yksinäisyyden, sekä taloudellisten ongelmien lisääntyneen.  

Etäkouluun siirtyminen mullisti lasten ja nuorten elämän koronan ensimmäisessä aallossa kahdeksi kuukaudeksi. Toisen ja kolmannen aallon aikana kouluja oli etäopetuksessa vaihdellen alueittain tautitilanteen mukaan. Koulutyön lisäksi koulussa tavataan kavereita ja turvallisia aikuisia. Lasten ja nuorten yksinäisyys lisääntyi, ja heidän saamansa tuki väheni.

Nuorisotutkimusverkoston selvityksen mukaan nuorista kolmannes koki etäkoulun myönteisenä ja kolmannes kielteisenä. Tytöt suhtautuivat etäopetukseen siirtymisen kielteisemmin kuin pojat. Lukiossa ja korkeakoulussa opiskelevat nuoret suhtautuivat etäopetukseen kielteisimmin.

Jakaumat antavat osviittaa siitä, että suhtautuminen etäkouluun on voinut vaihdella nuorten koulumotivaation mukaan. Matalamman koulumotivaation omaavat nuoret suhtautuivat etäkouluun myönteisemmin, motivoituneet nuoret kielteisimmin.   

Sekä aikuisia että nuoria rajoituksissa on harmittanut se, ne ovat estäneet käyttämästä vapaa-aikaa niin kuin haluaisi ja on tottunut. Ei ole sama meneekö töiden jälkeen jooga-, kunto- tai vaikkapa valtakunnansalin kautta kotiin, vai suoraan kotiin ja antaa ajan vain kadota siellä jonnekin. Mitä enemmän oli tottunut harrastamaan, syömään ravintoloissa, juomaan baarissa, käymään elokuvissa tai kirjastossa, sitä enemmän ajankäyttö muuttui.

Hankituille kausikorteille ei saanut vastinetta. Parempi tutustuminen internetin tarjontaan saattoi kompensoida heikentyneitä kulttuuripalveluja, mutta tuskin liikuntapalveluja. Vaatii kuntosalilla käymistä enemmän viitseliäisyyttä lankuttaa olohuoneessa.

Etäkoulun lisäksi koronan ensimmäisen aallon aikana lähes kaikki nuorten harrastus- ja kokoontumispaikat olivat kiinni. Sen jälkeen mentiin alueellisen tautitilanteen mukaan. Myös kavereiden tapaamista piti välttää, mikä oli nuorelle vaikea pala, ja vielä vaikeampi jos kaverit silti saivat liikkua ja tavata toisiaan.

18 vuotta täyttäneet pääsivät baariin, vaikka niidenkin aukioloaikoja rajoitettiin vaihtelevasti. Sitä nuoremmilla vapaa-ajanviettomahdollisuudet kodin ulkopuolella olivat tosi kapeat. Lenkkeily, lenkkipolun varren kuntoilutelineet ja tukit, hiihto tai lähiluonnossa liikkuminen tuskin olivat käypiä vaihtoehtoja nuorten omien intressien mukaisille harrastuksille ja harrastuskavereille. 

Etätyösuosituksen myötä toimistotyöntekijät saivat jäädä etätöihin niin pitkäksi aikaa, ettei entisen kaltaiseen konttorityöskentelyyn uskota enää palattavan. Korona viimeisteli monilla työpaikoilla etätöihin kallistumisen prosessin, joka oli alkanut jo vuosia aiemmin siirtymällä omista työhuoneista avokonttoreihin. 

Etäkoulussa olevat lapset ja nuoret jakoivat pandemian aikana arkipäivät joko toisen tai molempien etätyössä olevien vanhempiensa kanssa. Mahdollisuus viettää aikaa keskenään kääntyi usein keskenään riitelyksi. Monet kotoa irtautumassa olevat nuoret joutuivat olemaan vanhempiensa kanssa ympäri vuorokauden. THL:n kyselyssä puolet lapsiperheiden vanhemmista ilmoitti riitojen lastensa kanssa lisääntyneen pandemian aikana.

Joidenkin nuorten kohdalla korona ja rajoitukset voivat kuitenkin vaikuttaa koko loppuelämän kulkuun. Tämänkaltaiset arvet voivat liittyä etäkouluun ja työuran alkuvaiheisiin vaikeassa tilanteessa. 

Iltasanomien julkaisemissa vanhempien kokemuksissa kuvattiin, kuinka etäopetuksessa lasten ja nuorten aamun oppitunnit saattoivat alkaa peiton alla, osa pisti mikrofonin ja kameran kiinni ja jatkoivat uniaan tai tekivät muuta.

Tutkimukset vahvistavat etäkoulusta aiheutuvan monille koulunkäynti- ja oppimisongelmia. Edward Sosun ja Markus Kleinin (2021) tutkimuksen mukaan etäopetus lisäsi poissaloja, sekä etäopetuksen aikana että lähiopetukseen palattua. Hollantilaisessa tutkimuksessa (Engtzell ym. 2020) arvioitiin etäkoulussa kertyneen alakouluikäisille oppimisvelkaa sen verran kuin etäkoulu oli kestänyt: oppilaat eivät siis olleet oppineet etäkoulussa juuri mitään. Suomessa Sanna Herkaman ja Juuso Revon (2020) tutkimuksen mukaan Suomessa keväällä 2020 kolmatta vuotta toisella asteella opiskelleiden nuorten valmistuminen lykkääntyi ja arvosanat huonontuivat.

Etäopetus korosti vanhempien merkitystä lasten koulunkäynnin tukemisessa. Kaikkien lasten ja nuorten vanhemmat eivät kuitenkaan tue ja vahdi lastensa koulunkäyntiä yhtä lailla etäkoulussakaan. Sosioekonomisilla mittareilla asiaa tarkastellen, matalasti koulutetut vanhemmat tukevat lastensa koulunkäyntiä vähemmän kuin korkeasti koulutetut vanhemmat. Vastaavanlainen ero on myös lasten ja nuorten koulumotivaatiossa.

Nämä perhetaustaan liittyvät tekijät ovat myös keskeinen syy sosiaalisen huono-osaisuuden periytymiselle. Etäkoulu poissaoloja ja oppimisvelkaa esiintyy erityisesti matalamman sosioekonomisen perhetaustan omaavilla nuorilla, mikä voi vahvistaa myös ylisukupolvista eriarvoisuutta.

Rajoitustoimenpiteiden myötä työllisyys väheni nuorilla enemmän kuin vanhemmissa ikäryhmissä. Työuransa vasta aloittaneet nuoret ovat asemansa vakiinnuttaneita työntekijöitä haavoittuvaisempia talouden suhdannevaihteluiden vaikutuksille.

Työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä oli 15–24-vuotiaita työllisiä 11 000 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin, kun 15–64-vuotiaita työllisiä oli kaikkiaan 35 000 vähemmän. Nuorilla naisilla työllisyyden väheneminen näkyy päätoimisen opiskelun lisääntymisenä, mutta nuorilla miehillä työttömyyden kasvuna. 

Vaikka koronan vaikutus talouteen ei ole yhtä suuri kuin 1990-luvun laman, sillä voi myös olla pitkän aikavälin vaikutuksia. Tutkimusten mukaan talouskriisin aikaan koulusta työelämään pyrkivillä nuorilla työurat jäävät rikkonaisemmiksi ja palkat matalammiksi kuin paremman suhdanteen aikana valmistuneilla. Erot kohorttien välillä tulevat esiin 30 vuoden ikään mennessä, eikä välimatka kuroudu myöhemmin. Selittävinä mekanismeina ovat työkokemuksen puute ja työttömyys negatiivisina signaaleina työnantajille sekä kitkasta seuraava omien uratavoitteiden lasku.

Vaikein tilanne on niillä nuorilla, joiden työn ja koulutuksen ulkopuolella olo pitkittyy. Työttömyyshistoria itsessään voi heikentää nuoren mahdollisuuksia päästä työhaastatteluun, koska työttömyyden kesto voi toimia työnantajalle merkkinä nuoren tuottamattomuudesta. Vastaavasti rekrytointitilanteessa työnantajat voivat päätellä pidempään työttömänä olleen henkilön olevan vähemmän tuottava työntekijä. Pitempiaikainen työelämän ulkopuolella olo voi lisäksi rapauttaa työelämässä tarvittavaa inhimillistä pääomaa.

Koronapandemian aikana tapahtui nuorten parissa myös asioita, jotka järkyttivät koko suomalaista yhteiskuntaa. Lokakuussa 2020 kaksi 16-vuotiasta poikaa puukotti 19-vuotiaan hengiltä Vallilan Alepan lähistöllä ryöstön yhteydessä ja joulukuussa kolme 16-vuotiasta poikaa surmasivat Koskelassa sadistisesti ikätoverinsa, jonka olivat tunteneet pikkulapsesta lähtien. Samana talvena puhuttiin myös nuorten teräaseiden kantamisen yleistymisestä, ja ”100-150 huolta aiheuttavasta helsinkiläisnuoresta”, jotka tehtailevat rikoksia keskustan alueella. 

Niin Suomessa kuin muuallakin Länsi-Euroopassa nuorisoväkivalta on vähentynyt pitkään. Nuorten rikoskäyttäytymisen väheneminen on tapahtunut ennen muuta sellaisten nuorten kohdalla, jotka tyypillisesti tekevät yhden rikoksen eivätkä uusi koskaan. Sen sijaan eniten rikoksia tekevät nuoret tekevät aiempaakin enemmän rikoksia.

Nuorten väkivallan ja muun rikollisuuden väheneminen on johtunut erityisesti nuorten alkoholinkäytön ja rikosaktiivisten sosiaalisten kontaktien vähenemisestä, arkirutiinien muutoksesta sekä vanhempien lisääntyneestä tuesta ja kontrollista.

Nuorisoväkivallan lisääntymisestä pandemian aikana ei ainakaan vielä ole näyttöä, mutta vain osa väkivallasta muutenkaan tulee poliisin tietoon. Teoria voisi kuitenkin ennustaa väkivallan lisääntyvän sulun aikana: koulujen ja oppilaitosten sulkeutumisen myötä koulussa vietetty aika on voinut korvautua ennestään rikollisuuteen taipuvaisilla nuorilla keskenään vietetyn ajan lisääntymisellä, mikä on voinut lisätä rikokseen syyllistymisen riskiä.

Toisekseen rajoitusten myötä on voitu menettää kontakti huolestuttavasti käyttäytyviin nuoriin, mikä on voinut lisätä heidän väkivaltaista käyttäytymistään. Teorian ennuste ei kuitenkaan välttämättä ole totta ja empiirinen tutkimus tuonee pian valoa asiaan.

Suurimmalle osalle nuorista koronapandemia ja rajoitukset jäävät sukupolvikokemuksiksi. Eri elämänvaiheisiin kuuluvat kokemukset, spektaakkelit ja siirtymäriitit jäivät väliin elämänvaiheessa, jossa aika on ikään kuin arvokkaampaa kuin myöhemmissä elämänvaiheissa. Rippi- ja ylioppilasjuhlat, vanhojen tanssit ja penkkarit jäivät väliin tai ne järjestettiin normaalia suppeammin. Fuksivuosi tai uusi työ ovat voineet alkaa etänä. Paitsi jäämisen ahdistusta helpottanee kuitenkin se, että kaikki ikätoverit ovat samassa veneessä.

Osalla nuorista rajoitusten aikana elämän kurssi on voinut muuttua siten, että sitä voi olla myöhemmin vaikea korjata. Tämä koskee erityisesti jo haavoittuvassa asemassa olleita nuoria, joiden on muutoinkin ollut vaikeampi päästä hyötymään hyvinvointiyhteiskunnan tarjoamista mahdollisuuksien vapaudesta.

Jotkut ovat sanoneet nuoria koronan sijaiskärsijöiksi, koska osakseen saamallaan haitalla he maksoivat ikääntyneiden ja pitkäaikaissairaiden suojelusta. Sijaiskärsijyys ei kuitenkaan ollut sitä, ettei ikääntyneiden itsensä olisi tarvinnut uhrata mitään. Ikääntyneet joutuivat luopumaan läheisten tapaamisesta ja ulkoilusta, harrastuksistaan, asioista, joista heidän hyvinvointinsa riippuu enemmän kuin nuorten hyvinvointi heidän totutuista vapaa-ajan viettotavoistaan.

Pitkäaikaisvaikutusten sijaan ikääntyneiden osalta on ollut kyse lopullisista vaikutuksista. Paitsi, että moni ikääntynyt kuoli koronaan, liikkumisrajoitusten myötä monet ikääntyneet menettivät toimintakykyään lopullisesti. Koronassa ei siis ole sijaiskärsijöitä, vaan kaikki sukupolvet kärsivät yhdessä eri tavoin.

Aatetta, ratkaisuja ja ideoita

Aate- ja ideakirjoituksissa käsittelemme nyky-yhteiskuntaan sekä poliittiseen päätöksentekoon sopivia ratkaisuja klassisen liberalismin viitekehyksestä.

Tietoa kirjoittajasta

Vauhkonen Teemu

Teemu Vauhkonen

Vauhkonen työskentelee tutkijana muun muassa yrityksessään Mixed Methods Productions (MMP)

single.php