Marianne Heikkilä

Teologian maisteri, pappi Marianne Heikkilä on Marttaliiton toiminnanjohtaja ja Martat-lehden päätoimittaja, pitkän linjan järjestö- ja muutosjohtaja. Hän on toiminut aikaisemmin mm. kehitysyhteistyötä tekevän Kirkon Ulkomaanavun apulaistoiminnanjohtajana ja sidosryhmäjohtajana, Kirkkopalvelujen viestintäpäällikkönä sekä Vantaan Hakunilan nuorisopappina. Heikkilä oli perustamassa Naisten Pankkia vuonna 2007, rahastoa naisten yrittäjyyden tukemiseksi kehitysmaissa. Hän on tällä hetkellä luottamustehtävissä mm. Väestöliiton ja Kansalaisareenan varapuheenjohtajana, Sininauha Oy:n, Kotisisar Oy:n, Familia Oy:n sekä Refuhome Oy:n hallituksissa, LähiTapiolan henkivakuutusyhtiön hallintoneuvostossa, TEM:n kuluttajapoliittisen työryhmän jäsenenä sekä lukuisissa vapaaehtoistehtävissä. Heikkilä on toiminut sekä mediassa, yhteiskunnallisissa yrityksissä että kansalaisjärjestöissä yhteiskunnallisena vaikuttajana, joka sai kirkon tiedonvälityspalkinnon vuonna 1995 Etsijä-lehden vastaavana päätoimittajana. Lapsi- ja perhejärjestön, kuluttaja- ja neuvontajärjestön sekä kestävää kehitystä edistävän kotitalousjärjestön edustajana Heikkilä haluaa vaikuttaa kotitalouden, naisten aseman ja lasten sekä perheiden hyvinvoinnin edistämiseen. Nuorten syrjäytymisen ja iäkkäiden yksinäisyyden ehkäisemisessä tarvitaan myös kaikkia kansalaisia.

Mikä on Suomen suurin haaste?

– Suomen pitkän aikavälin suurin haaste on väestön ikääntyminen ja vinoutunut väestöllinen huoltosuhde. Tämän seurauksena terveydenhuoltomenot nousevat ja eläkkeiden kustannukset rasittavat työssä olevia. Tilastokeskuksen arvioiden mukaan maamme työikäisen väestön osuus pienenee vuoteen 2030 asti. Vuosien 2010–2014 välisenä aikana työikäisten määrä on vähentynyt 69 000 henkilöllä. Vuoden 2015 väestöennusteen mukaan työikäisten määrä vähenisi nykyisestä 3,48 miljoonasta 3,41 miljoonaan eli 75 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä.

Lyhyellä aikavälillä suurimpia haasteitamme on henkisen arvoilmapiirin koveneminen, yhteiskunnan kahtiajako ja eriarvoisuuden kasvaminen. Olemme siirtyneet hyvinvointiyhteiskunnasta kilpailuyhteiskuntaan, vahvan yksilön suorituskeskeiseen todellisuuteen, missä heikoille, köyhille, työttömille, syrjäytyneille, muukalaisille ja haavoittuville ei ole tilaa eikä mahdollisuutta saada ääntään kuuluville. Suurin lähiaikojen haasteemme on turvapaikanhakijoiden onnistunut kotouttaminen.

Huoltosuhteen vääristymää voitaisiin korjata maahanmuuttajien työllistymistä hyödyntämällä.

Mikä on Suomen suurin mahdollisuus?

– Globalisoituvassa ja keskinäisriippuvaisessa maailmassa on osattava katsoa kauas.  Suomen suuri mahdollisuus on kansalaisyhteiskunta, jonka päätöksentekoa ohjaa taloudellisten ja poliittisten rajojen sijaan hyvä elämä. Silloin korostuu hyvinvointi, elinikäinen oppiminen, kestävä kehitys, tiedostavana kuluttajakansalaisena oleminen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemukset, vaikuttamisen ja vuorovaikutuksen mahdollisuudet. Välittämisestä, vertaistuesta ja kokemusasiantuntijuudesta syntyy kovaa valuuttaa, joka haastaa perinteisen asiantuntijuuden yhteisöissä ja instituutioissa. Myös taidot haastavat tulevaisuudessa tiedot, joita on saatavilla kaikkialla ilmaiseksi.

Minkä yksittäisen asian muuttaisit heti?

– Muuttaisin sen, että tasa-arvoa ja naisen asemaa vahvistettaisiin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, vaikuttamisessa ja johtamisessa. Muutosta tarvitaan myös siihen, että työn ja perheen yhteensovittaminen on mahdollista sekä naisille että miehille. Työtä tarvitaan, jotta naiset ovat tulevaisuudessa entistä tasa-arvoisempia palkkapolitiikassa ja rekrytoinneissa. Muutosta tarvitaan myös naisiin kohdistuvan väkivallan ja seksuaalisen häirinnän vähentämisessä.

Toinen asia jonka muuttaisin, on yhteiskunta, jossa vihapuhe, rasismi, erilaisuuden sietäminen ja väkivaltaiset mielenilmaukset ovat tulleet jäädäkseen. En enää tunnista tätä samaksi ja omaksi yhteiskunnaksi, jossa haluan elää niin, että jokaisen ihmisarvoa kunnioitetaan ja suvaitaan erilaisuutta.