Kuvittele jos Helsingin kaupunki järjestäisi joka vuosi arvonnan, jossa 100 onnekkaalle annettaisiin 100 000 euroa rahaa kaupungin varoista. Arvonnan osallistumisen ehtona olisi, että halukkaalla pitäisi olla vakaat tulot tai aikaisempaa varallisuutta.
Tällaista järjestelmää olisi mahdotonta hyväksyä, koska se olisi poikkeuksellisen epäoikeudenmukainen. Kuitenkin Helsingin kaupunki toimii näin ylläpitämällä Hitas-järjestelmää.
Hitas-järjestelmässä kaupunki myy asuntoja alle markkinahinnan. Vuoden 2017 aikana valmistui kolme hitas-taloyhtiötä Kalastamaan. Ympäristöministeriön ylläpitämän hintapalvelun mukaan samalla postinumeroalueella tehtyjen asuntokauppojen keskineliöhinta 6 319 euroa per neliö. Nämä uudet hitas-kohteet kuitenkin myytiin keskimäärin 4 621 euron neliöhinnalla. Erotusta oli siis lähes 1 700 euro per neliö.
Kalasataman kolmen asunto-osakeyhtiön asuntojen keskikoko oli 74 neliötä. Näin ollen asuntoa kohden tulonsiirtoa oli noin 125 000 euroa. Siis yli kolme kertaa enemmän kuin helsinkiläisten mediaanitulo.
Hitas-järjestelmä on huono asumistuen muoto
Hitas-järjestelmä on asumistuen muoto, jossa edunsaajat valikoidaan pääsääntöisesti arvonnan kautta. Arvontaan on päädytty koska halukkaita ostajia on luonnollisesti enemmän kuin alihintaisia asuntoja voidaan tarjota. Tämä tarkoittaa, että julkinen tuki ei kohdennu niille jotka sitä tarvitsevat, vaan niille jotka tuntevat arvontajärjestelmän ja joilla käy hyvä tuuri.
Arpaonnen lisäksi tarvitaan myös vakaat tulot tai muuta varallisuutta. Vaikka Hitas-asunto on alihinnoiteltu, ostajan täytyy kuitenkin kauppahinnan maksamiseksi saada pankista asuntolaina tai maksaa kauppahinta omasta pussista. Tämä tarkoittaa että järjestelmän ulkopuolelle rajataan kaikki ne jotka julkista asumistukea aidosti tarvitsevat.
Jopa yli sadantuhannen euron arvoista verovaroin rahoitettua asumistukea ei pitäisi ylipäänsä jakaa eikä missään nimessä valita edunsaajaa arvalla. Jo lähtökohtaisesti arvonta on huono tapa jakaa mitään tukea, sillä julkisen sektorin pitäisi kohdella kaikkia kansalaisia yhdenvertaisesti. Kahden samanlaisen tuen hakija pitäisi saada siis sama kohtelu, joko molemmille sama tuki tai ei tukea kummallekaan. Arvonta johtaa väistämättä tilanteisiin, joissa samankaltaisia tuenhakijoita kohdellaan eri tavoin. Vielä käsittämättömämpää on että tuki arvotaan niiden kesken, jotka sitä vähiten tarvitsevat.
Hitas-järjestelmää perustellaan usein segregaation ehkäisemisellä. Tämän logiikan mukaan Kalasatamaan pääsi nyt muuttamaan sellaisia asukkaita, jotka eivät olisi sinne voineet muuttaa. Henkilöt ja perheet joilla on varaa ostaa satojen tuhansien arvoinen hitas-asunto Kalasatamasta ovat kuitenkin juuri niitä hyvin toimeentulevia. Se, että saadaan vähän erilaisia hyvintoimeentulevia halutulle alueelle tai saadaan heille hieman isompia asunto hyvältä alueelta ei ole sellaista segregaation ehkäisyä, josta kannattaa maksaa 125 000 euroa per asunto.
Vaihtoehtona näille perheille olisi ollut ostaa vastaavan kokoinen asunto, joltain edullisemmalta alueelta. Tämä olisi todennäköisesti ollut segregaation torjunnan kannalta parempi vaihtoehto.
Hitas-järjestelmän kustannuksesta Helsingin kaupungille ei ole tiettävästi teetetty kattavaa arvioita, mutta kyse on ainakin kymmenistä miljoonista euroista vuosittain. Pelkästään kolmessa viime vuonna Kalastamaan valmistuneessa hitas-taloyhtiöissä oli yhteensä 118 asuntoa ja noin 8700 asuinneliötä. Näiden 118 asunnon osalta yhteenlaskettu tulonmenetys Helsingin kaupungille oli noin 14,7 miljoonaa euroa.
Viimeisen viiden vuoden aikana hitas-asuntoja on valmistunut keskimäärin 470 asuntoa vuodessa. Näistä 42% on valmistunut Helsingin kalleimmalle osa-alueelle, joka pitää sisällään mm Jätkäsaaren uudet asuinalueet. Kalleimmilla alueilla myöskin subventio on kaikista suurin.
Asuntotarjonnan lisääminen on ainoa tapa vaikuttaa hintatasoon
Paras tapa vaikuttaa hintatasoon on yksinkertaisesti rakentaa enemmän. Jos Hitas-järjestelmälle menevät tontit myytäisiin tai vuokrattaisiin markkinaehtoisilla hinnoilla, kaupunki saisi enemmän rahaa jota voitaisiin käyttää uusien asuinalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen. Uudet asuinalueet vaativat merkittäviä investointeja kaupungilta, mutta tämä olisi paljon tehokkaampi ja oikeudenmukaisempi tapa alentaa asumisen kustannuksia Helsingissä.
Nyt on havaittu ensimmäisiä merkkejä siitä, että muutaman viime vuoden kestänyt rakennusbuumi on saavuttamassa huippunsa. Helsingin kaupungin tulisi keskittyä varmistamaan että rakentamisen hyvä tahti säilyy. Tästä aiheesta voi lukea lisää mm. täältä ja täältä.
Blogit
Liberan blogiin kirjoittavat eri alojen asiantuntijat tai muuten vain mielenkiintoiset henkilöt. Blogit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä, eivätkä välttämättä edusta Liberan virallista kantaa.
Tietoa kirjoittajasta
Mikko Kiesiläinen
Mikko Kiesiläinen is an economist at EK – Confederation of Finnish Industries. He has previously worked as the Director of HYY Group and as a consultant for McKinsey. He has a Master's degree from the London School of Economics, and a Bachelor's degree from the University of York. Mikko was the CEO of Libera Foundation in 2018-2019.
17 kommenttia artikkeliin Miksi Helsingin kaupunki arpoo 100 000 euron tulonsiirtoja?
Kirjoittaja tekee klassisen virheen, kun vertaa vuokratonttisen hitas-asunnon hintaa omatonttisen asunnon hintaan, ja tulkitsee erotuksen tulonsiirroksi kaupungilta hitaksen ostajalle. Toinen virhe: kaupunki ei myy hitas-asuntoja. Kirjoituksesta ei selviä se mekanismi, johon tulonsiirto (kuviteltu tai todellinen) perustuu. Hitas ja kaupungin tonttipolitiikka ansaitsisivat laadukkaampaa läpivalaisua.
Risto Peltola: ”Kirjoittaja tekee klassisen virheen, kun vertaa vuokratonttisen hitas-asunnon hintaa omatonttisen asunnon hintaan”
Mistä tiedät, että tuossa Aran sivulla olevat kaupat ovat omatonttisille asunnoille?
Selailin nopeasti Etuovi.com:ia ja sen perusteella näytti, että omatonttisten asuntojen neliöhinta oli vähintään lähellä 8 000 €:a. (Tulipa joukkoon jopa yksi vuokratonttinen asunto, jossa neliöhinta oli yli 8 000 €.)
Hyvin bongattu.
Tämä sama kaveri valittaa puolen vuoden välein Hitas järjestelmästä, keskittyisi jo johonkin oleelliseen.
Suomi ei ole oikeudenmukainen maa missään asiassa.
Olen samaa mieltä, että Hitas on varsin huono järjestelmä. Eikös järjestelmän huonoutta vielä korosta, että arpajaisten voittajan ei suinkaan tarvitse muuttaa asuntoon, vaan hän voi panna sen vuokralle?
Väite siitä, että kansalaisia ei kohdella yhdenvertaisesti on väärä. Niillä, jotka osallistuvat Hitas-arpajaisiin on sama todennäköisyys voittaa. Ihan kuten lottoon osallistujilla on sama todennäköisyys voittaa. Tässä kohtaa toteutuu mahdollisuuksien tasa-arvo. Se, että kaikki eivät voita ei tietenkään tarkoita, että ihmisiä olisi kohdeltu eriarvoisesti.
Lotto vertaus on ontuva. Jokaisella on varaa osallistua lottoarvontaan. Hitas-arvonnan osalta tilanne on toinen, kuten kirjoittaja selitti.
Onko mielestäsi parempi ratkaisu että uudella alueella olisi ainoastaan kovan rahan asuntoja (neliöhinta 6500-8000)€, ja vuokra-asuntoja?
Parempi ratkaisu on se, että uudella alueella olisi niin paljon nykyistä enemmän rakennusoikeutta ja niin paljon nykyistä enemmän kilpailua rakennuttajien välillä, että uusien kovan rahan asuntojen neliöhinta ei olisi täysin absurdi 6500-8000 euroa, vaan paremmin todellisia kustannuksia vastaava 4000-5000 euroa.
Pienituloisia voi tukea asumistuella tai jonkinlaisella perustulojärjestelyllä.
Tuomas, eli mielestäsi jätkäsaaressa ja kalasatamassa ei ole tarpeeksi tiivistä rakentamista?
Juuri näin. Jätkäsaari ja Kalasatama ovat kaukana vaikkapa Punavuoren tai Töölön tehokkuudesta.
Sekä Jätkäsaaressa että Kalasatamassa rakentamisen määrän määrittää se, kuinka paljon autopaikkoja alueelle saadaan mahtumaan. Näin siitä huolimatta, että niille nykyisillekään autopaikoille ei riitä markkinaehtoista kysyntää, vaan pakolla rakennetut paikat joudutaan myymään alihintaan. Kummassakin paikassa olisi aivan hyvin voinut antaa markkinoiden rakentaa tonteille ihan niin paljon kuin haluavat ja uskovat kysyntää riittävän.
Sehän johtuu siitä, että Jätkäsaareen on valmistumassa todella iso puisto kokoonsa nähden sekä sataman lähelle iso urheilu- ja ulkoilualue. Olisiko Jätkäsaari mielestäsi parempi alue jos nämäkin alueet olisivat ennemmin rakennettu taloi täyteen? Alueet ovat myös sellaisia missä maa-aine on sellaista, että siihen ei pysty rakentamaan ilman isoja satsauksia maa-aineen puhdistukseen.
Kyllä ne asuintontitkin olisi voinut rakentaa tehokkaammin. Kaksi kerrosta lisää, ja runkosyvyydeksi 15 metriä kahdentoista sijaan (eli mallia Töölö). Tällä saisi hyötyneliöitä jo melkein tuplasti nykyiseen verrattuna. Ja kyllähän ne puistot ja urheilukentätkin ovat ihan absurdin kokoisia Jätkäsaaressa, vaikka tietysti niitäkin tarvitaan.
Maa-aineen putsaaminen ei maksa mitään verrattuna pysäköintipaikkojen rakentamispakkoon, ja tokihan kannattaa kaavoittaa mieluummin sellaista mitä markkinat eivät katso kannattavaksi ja jättävät rakentamatta kuin että kaavoitetaan liian vähän. Ei kaavoitus itsessään maksa mitään.
Kaupunkiin tosiaan toivoisi tiivistä rakentamista: umpikortteleita ja korkeita torneja (70:30).
Mutta mikä pysäköintipaikkojen rakentamisessa on niin kallista? Parkkihallejahan rakennetaan kaikkien tornien, kerrostalojen ja rivitalojen alle? Vai eikö Helsingissä?
Mitähän jos selvittäisit itsellesi ensin miten Hitas toimii. Kaupunkihan ei siinä mitään asuntoja myy ollenkaan, joten ei myy alihintaan, joten ei tapahdu tulonsiirtoa.
Se, että kaupunki ei myy asuntoja ei tarkoita, etteikö tulonsiirtoa (tai varallisuudensiirtoa) tapahtuisi. Kokonaisuudessa on kolme osapuolta: kaupunki, rakennuttaja ja asunnon ostaja. Hitasissa rakennuttajan osuutta leikataan siirtämällä se asunnon ostajalle, kun kaikin puolin järkevämpi käytäntö olisi se, että tuo osuus menisi kaupungille kaikkien yhteiseen pussiin.
Kaupunginvaltuuston kyvyttömyys lopettaa Hitas taitaa osoittaa, että osa kaupukilaisista elää ”Onnellisten kolhoosissa”. Utopian rakentaminen on tietenkin sallittua, mutta kenen varoin? Ketä riistetään, jotta etuoikeutettujen kolhoosi kukoistaa?