Valtio ja kunnat ovat sopineet julkisten palveluiden vastuunjaosta ja valtio osallistuu kuntien tuottamien palveluiden rahoitukseen valtionosuusjärjestelmän kautta. Kunnat saavat siis itse keräämiensä verotulojen lisäksi valtion rahoitusta. Valtionosuusjärjestelmään on sisäänrakennettu vahva tasausmekanismi, jonka tarkoitus on tasoittaa kuntien palveluiden järjestämisestä ja tulopohjasta johtuvia suurimpia eroja.
Alunperin tasausjärjestelmä toimi hyvin ja oikeudenmukaisesti kun maksajia ja saajia oli suurin piirtein yhtä monta. Esimerkiksi vuonna 2005 tasausjärjestelmässä maksavia kuntia oli 88. Näin järjestelmä toimi tarkoituksenmukaisesti, sillä mikään kunta ei joutunut kantamaan kohtuuttoman suurta taakkaa.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana tasauksien maksajien joukko on vähentynyt huomattavasti ja saajakuntien määrä taas kasvanut. Kuntaliiton eilen julkaisemien laskelmien mukaan vuonna 2019 Manner-Suomen 294 kunnasta enää 29 olisi maksajien joukossa ja loput saajien puolella. Samalla kustannukset ovat keskittyneet pääkaupunkiseudun maksettavaksi. Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen maksavat 87% kaikista tasausjärjestelmän maksuista.
Esimerkiksi hyvin asiansa hoitanut Espoo menettää tasausjärjestelmän vuoksi 171 miljoonaa euroa vuodessa. Tasausmekanismin vuoksi osa kunnista on tullut täysin riippuvaiseksi valtionosuuksista. Joissakin kunnissa jo yli puolet kunnan tuloista tulee valtiolta, kun taas Espoon menoista valtionosuudet kattavat noin 1,7 %.
Lähes koko tasausjärjestelmän maksattaminen pääkaupunkiseudun kunnilla on lyhytnäköistä politiikkaa. Uudenmaan kehittyminen on koko Suomen kannalta elintärkeä kysymys ja tasausjärjestelmä vie resursseja pois alueen kehittämisestä.
Alunperin hyvin toiminut järjestelmä on ajautunut umpikujaan ja kaipaa oikeudenmukaista uudistusta. Useamman kunnan on osallistuttava tasausjärjestelmän kustannuksiin ja pääkaupunkiseudun taakkaa on kevennettävä. Uudenmaan kuntien tulee pitää puoliaan ja vaatia reilumpaa kohtelua.
Tasausjärjestelmä totta kai tarvitaan
Vaatimusta reilummasta tasausjärjestelmästä ei tietenkään tule ymmärtää vaatimuksena koko tasausjärjestelmän purkamiseksi. Kuntien välillä on suuria eroja esimerkiksi ikärakenteen ja väestön sairastavuuden osalta. On täysin perusteltua että näistä tekijöistä johtuvia eroja kuntien tuloissa ja menoissa tasoitetaan kuntien välillä. Näin täytyy tehdä myös jatkossa.
Näiden tekijöiden lisäksi nykyjärjestelmässä käytetään jakokriteereinä esimerkiksi asukastiheyttä, syrjäisyyttä ja sitä on kunta saaristossa vai ei. Nämä kriteerit ovat alueen ominaisuuksia toisin kuin ikä tai sairastavuus, jotka ovat yksilöperusteisia kriteerejä. Alueiden ominaisuuksien käyttäminen jakoperusteena johtaa siihen että verorahoin ihmisiä kannustetaan asumaan näitä tiettyjä ominaisuuksia omaavilla alueilla.
Jos ihmiset haluavat asua tämän tyyppisillä alueilla, heillä on totta kai oikeus tehdä niin, mutta silloin heidän tulisi huomioida siihen liittyvät edut ja kustannukset. Esimerkiksi saaristokunnat ovat varmasti monen mielestä miellyttäviä paikkoja asua, mutta saaristoisuus saattaa myös korottaa kunnallispalveluiden tuotantokustannuksia. Miellyttävän ympäristön tuomat edut ja kustannukset tulee kohdistua alueella asuville. Hyvin suunnitellun valtionosuusjärjestelmän pitäisi varmistaa, että peruspalvelut pystytään tuottamaan kaikille asuinpaikasta riippumatta. Järjestelmän ei kuitenkaan tulisi kannustaa ihmisiä asumaan tietyn tyyppisillä alueilla.
Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan Suomen verotus ja kuntien valtionosuusjärjestelmät kuitenkin kannustavat voimakkaasti ihmisiä asumaan harvaan asutuilla matalan tuottavuuden alueilla. Raportin mukaan “esimerkiksi Tunturi-Lapissa asuvaa perhettä kannustetaan useilla tuhansilla euroilla vuodessa olemaan muuttamatta Helsingin seudulle.”
Suomi on harjoittanut ja harjoittaa edelleen erittäin voimakasta kaupungistumisen vastaista politiikkaa, josta kuntien valtionosuusjärjestelmä on yksi osa. Kaupungistumisen edistäminen on toivottavaa ja edistystä olisi jo sekin, että emme lahjoisi ihmisiä asumaan paikoissa, joissa he eivät muuten asuisi.
Blogit
Liberan blogiin kirjoittavat eri alojen asiantuntijat tai muuten vain mielenkiintoiset henkilöt. Blogit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä, eivätkä välttämättä edusta Liberan virallista kantaa.
Tietoa kirjoittajasta
Mikko Kiesiläinen
Mikko Kiesiläinen is an economist at EK – Confederation of Finnish Industries. He has previously worked as the Director of HYY Group and as a consultant for McKinsey. He has a Master's degree from the London School of Economics, and a Bachelor's degree from the University of York. Mikko was the CEO of Libera Foundation in 2018-2019.
12 kommenttia artikkeliin Uusimaa maksaa kohtuuttoman paljon kuntien tulontasauksista
Mielestäni ainut tasausperuste olisi se, kuinka paljon Valtio maksaa ko. alueen kunnille virkamiesten palkkoja, tekee hankintoja virastoihin, maksaa kiinteistöveroa, yms.
Uudellamaalla on eniten virkamiehiä ja Valtion virastoja, Uusimaa saa varmaan eniten asumistukea yms.
Asumistuki pitäisi siirtää kuntien maksettavaksi, niin kunnilla olisi intressi hoitaa asuntotuotantoa ja kaavoitusta.
Kirjoittajan ongelma oli se, ettei hän kertonut miten järjestelmä pitäisi korjata. Jos asukastiheyttä syrjäisyyttä ei huomioitaisi, olisiko järjestelmä sitten täydellinen?
Kuntien valtionosuuksien tasaukset ovat pähkinöitä verrattuna siihen valtavaan valtiollisen infran 200v jatkuneeseen keskittämiseen pk-seudulle.
Ei Uusimaa ole taloudellinen ”veturi” omaa ansiotaan, vaan siksi että poliittisin päätöksin sinne on valunut suhteettoman suuri osa koko valtakunnasta kerätyistä verovaroista. Kun puhutaan siltarumpupolitikoinnista, on Helsingin pk-status ja sitä seuranneet investoinnit ja hallinnot keskitykset suurin aluepolitiikan voitto millekään seudulle Suomessa koskaan.
Meillä Espoossa riittää homekouluja pilvin pimein, kun niitä ei ole kuulema varaa korjata. Kosteusvauriot seisottavat niitä nyt vuosia tyhjänä, samoin käyttökelvotonta Tapiolan uimahallia. Ihmetellen olen taas katsellut, kuinka vähän siellä sun täällä kunnissa rakennetaan upeita kouluja ja osassa niistä on ollut varaa sisustaa kaikki viimeisen päälle. / Se on tietysti hieno asia, kun siihen on varaa, mutta joskus kyllä ajattelee, että pitäisikö vähän kohtuutta tasauksessakin noudattaa. / Meillä Tapiolassa on jo vuosia kuskattu lapsia väistötiloihin busseilla, kun homekoululuurangot odottavat edelleen maksajia?? Tilanne on jo melkein koominen… Kuka ei nyt noudata tasa-vertaisuutta, vai onko meidän omat poliitikot vain liian lepsuja??
Spekulaatioluonteisena kommenttina: Kätevämpi tulojen tasaustapa olisi se, että valtion omistusyhtiöt sijoitettaisiin sellaisiin alun perin sellaisiin kuntiin, että tulontasausta tarvittaisiin vähemmän. Jos esimerkiksi Solidium ja Vake harvoine työntekijöineen sijaitsisivat jossain itä-Suomessa, sijaintikunta saisi kymmenien miljoonien eurojen yhteisöverotulot, jotka nyt maksetaan Helsinkiin sen takia, että yhtiöt on perustettu sinne. Tällöin tulontasausta kuntien kesken tarvittaisiin vähemmän. Vaihtoehtoinen toimintatapa olisi jakaa valtion sijoitusyhtiöiden yhteisöverot kaikille Suomen kunnille asukasluvun suhteessa. Sekin vähentäisi tulojen tasausmääriä kuntien kesken.
Perusongelma koko kuntien tasausjärjestelmässä on se, että kuntien tulot kertyvät vain työtulojen verotuksesta, yhteisöveroista, kiinteistöveroista ja kunnan sijoitustuotoista sekä valtionosuustyyppisestä julkisesta rahoituksesta. Työtulojen keskeinen osuus kuntien tuloista on historiallinen jäänne. Tuloverojen osuus valtion verotulokertymästä on jatkuvasti vähentynyt. Nykyään koko julkisen sektorin verotuloista enemmistö on muuta veroa: kuten arvonlisäveroa, autoveroa, ajoneuvoveroa, sähköveroa, jäteveroa, pääomatuloveroa, perintö- ja lahjaveroa, tullimaksuja sekä monenlaista muuta. Kunnille suoraan veroista annetaan kuitenkin vain tuloverot. Jos tuloverojen osuutta kuntien rahoituksessa alennettaisiin, ja vaikkapa ajoneuvoveron tuloista puolet jaettaisiin kunnille ja puolet valtiolle, muuttuisi aika olennaisesti se, miten paljon mihinkin kuntiin kertyy verotuloa. Nyt monen kunnan asukkaat maksavat monenlaisia veroja, mutta saavat takaisin lähinnä tuloverokertymää. Olisi parempi, jos kuntien verotulokertymät muistuttaisivat paremmin niiden menojen määriä. Pointtini on se, että verojen jakotapa vaikuttaa olennaisesti siihen, miten isoja tuloja minkäkin kunnan verotulokertymät näyttävät.
Miten iso osa tästä johtuu siitä että maakunnissa on vanhempaa väestöä? Pidän ihan oikeudenmukaisena että minun, Espoolaisen veronmaksajan, rahoilla maksetaan Savossa asuvien vanhempieni terveydenhuoltoa. He ja kotikuntani ovat kuitenkin maksaneet peruskoulutukseni ja lapsuuden ajan terveydenhuoltoni ja nyt Espoo kerää rahat tuosta ”investoinnista”.
Hyvä että tuetaan ihmisiä asumaan muualla kuin jo ihan täynnä olevaan pääkaupunkiseudulla.
Paljonkos sen sisäisen maahanmuuttovoiton kumulatiiviset koulutus- kasvatus- ja terveydenhuoltokulut ovat olleetkaan per henkilö? Tuo pääomahan siirtyy muuttajan mukana.
Itse olen viettänyt lapsuuteni Lapissa , pääkoulutuksen saanut työhöni Oulussa ja (37v.) saman työnantajan palveluksessa Keski-Suomessa .Kaikki verotulot on maksettu muualle Ei sinne mihin periaatteessa olisi pitänyt ?. Ainut keino on , että jos koko maa pitää säilyttää tasapuolisesti asuttuna .Täytyisi vielä enemmän satsata alueille ,missä Ei ole työtä eikä koulutusmahdollisuuksia ? Joten keskustelu siitä ,että Helsinki / Uusimaa saa vähiten valtionosuuksia on turhaa.Kuitenkin nyt tapahtuu niin ,että esim . korkeasti koulutetut tai hyvän ammattikoulutuksen saaneet muuttavat valmistumisensa jälkeen Sinne missä on töitä lähinnä Etelä -Suomen suuriin kaupunkeihin mm. Helsinkiin ? Ts. ”lahja” tulee valmiina pakettina automaattisesti sinne missä tarvitaan tämän alan koulutuksen käyneitä .ilman että esimerkiksi uusi asuinkunta Ei ole tikkua ristiin investoinut saamaansa uuteen henkilöön . Kuitenkin Suomalainen matkailuteollisuus elää ”Lapista ” sillä on vetovoimaa eniten koko Suomen matkailuteollisuudelle, myös suurimmat teollisuuslaitokset sijaitsevat muualla ,kuin pääkaupunkiseudulla , tuotteet jotka viedään vientiin suurimmalta osaltaan valmistetaan muualla ,mutta pääkonttorit sijaitsevat esim .Helsingissä ja maksaa veronsa sinne jne. Joten jonkinlainen ”tasausjärjestelmä ” kuntien välillä saa olla . Niin paljon Se saa piilotukea muun Suomen muuttoliikkeen ja tehtaiden sijaintipaikkojen vuoksi . Olen kuitenkin sitä mieltä ,että paras tae ,että koko Suomi voi hyvin yhteistyö on paras mittari , kuitenkin niin ,että maan eduskunta muun asiantuntijajoukon avulla ohjaa suurimpana vallanpitäjänä kokonaistilannetta Suomessa ja ohjaa veromarkat sinne ,joka hyödyntää koko Suomea Yhdessä eteenpäin Suomi. Työn ja yrittämisen kautta .
Artikkeli on puutteellinen koska siinä ei kerota uusmaalaisten antaman ”epäoikeudenmukaisen” kuntainavun suuruusluokkaa. Perusasia on selvä: Eduskunta takaa kansalaisille peruspalvelut ja on määrännyt kunnat tuottamaan ne. On selvä, että palvelujen tarve ja kuntalaisten veronmaksukyky vaihtelevat kunnittain. Jos eroja ei tasattaisi, tasa-arvoisten palvelujen tuottaminen johtaisi epätasa-arvoon eri kunnissa asuvien välille. Kun kustannukset soten myötä siirtyvät valtiolle, näiltä osin tasaustarve poistuu. Vielä esimerkki: Espoolaisen insinööripariskunnan vanhemmat asuvat ehkä kukin ”maalla” maaseutukunnan taakkana. Tulisiko nämä vaarit ja mummot siirtää Espooseen, jotta Espoo ei kärsisi tulontasauksesta?
Artikkelin näkemystä, ettei alueiden luontaisia erityisominaisuuksia tulisi käyttää apuperusteena voi kyllä puoltaa mutta yleisessä keskustelussa ei tästä liene kyse, kun valitetaan pääkaupunkiseudun tukevan muuta Suomea, vaan siitä, että terveet tuensaajat ovat pakkautuneet tänne ja jäljelle jääneet on hoidettava tasavertaisesti.
Asia ei ole noin yksinkertainen, kuten Kiesiläinen esittää. Osoitus kapeasta elämänkokemuksesta ja huonosta kotimaan talousmaantiedon tuntemuksesta ja ymmärryksestä, minkä seurauksena putkinäköä. Siksipä yhtälö ei toimi ja herää kysymyksiä : Esim. kuinka paljon Helsingin talouden pitää olla ylijäämäinen, että valitus valtionosuuksien tasausten jakoperusteista loppuu. Helsingin Uutiset 24.5.2018 : KL : Helsinki on niin rikas, että kaupungilla olisi varaa laskea veroprosentti 13,5:een. Laskivat kahdeksaantoista. Vuonna (2017) kaupungin nettotulos oli 483 miljoonaa euroa, joka vastaa yli kolmen kunnallisveroprosentin tuottoa. Konsernilukujen mukaan Helsinki on ökyrikas.” Toisaalta Helsingin Uutiset: Kela maksaa 12 600 kodin asumiskulut kokonaan Helsingissä – ”Luku on hirveän iso ja näyttää vain kasvavan”. Kuka ne kustantaa ? Talouselämä : Suomen asuntomarkkinoilla operoi nyt uusia, jättikokoisia pelureita – Jo lähes 10 000 asuntoa. Näin se markkinatalous toimii ja metropolisaatio tuottaa suurimmat voitot, myös veronmaksajien piikkiin. Sen tietää Kojamon osakkeita ostanutkin. Entä Länsi-metro miljardivedätys. Siitä maksoi muut kuin Helsingin ja Espoon veronmaksajat 30 %. Oman kuntani metsän hakkuutuotot menee 90 %:sesti MH:n Vantaan konttorille. Veroprosentti on 21,75. Tänne jää hakkuuaukeat ja 10 %. Lisäksi Kiesiläiselle tästä: “esimerkiksi Tunturi-Lapissa asuvaa perhettä kannustetaan useilla tuhansilla euroilla vuodessa olemaan muuttamatta Helsingin seudulle.” Niin, jospa sitä perhettä tarvitaan siellä tuottamaan verotuloja tähän maahan niitä ennätysmäärin Lappiin tulevia turisteja palvelemalla tai toisaalla metsänhakkuita tekemään.
Eli siis pelkästään hyvätuloiset saisivat asua syrjemmässä tai esimerkiksi saaristossa.