Ay-liike välttelee osallistumista kriisitalkoisiin

Talouskriisin negatiiviset vaikutukset tulevat ylettymään kaikkialle yhteiskuntaan. Tai lähes kaikkialle. Jälleen kerran ammattiyhdistysliike näyttää välttelevän paljon peräänkuuluttamaansa vastuuta muun kansakunnan selättäessä yhteistä ongelmaa.

Siispä herroille, myöskin laulu laulakaa,

Ammattiliitot istuvat miljardiomaisuuden päällä, mutta sen käyttämisestä lähihistorian suurimman talouskriisin vaikutusten lieventämiseen ei ole puhuttu. Jos liittojen valtavaa omaisuutta ei käytetä niiden maksavien jäsenten auttamiseen näin vakavan kriisin aikana, niin milloin sitten?

Nousukauden TES-neuvottelut

Vielä syksyllä ammattiliitoissa oltiin taistelumielellä, vaikka valtiovarainministeriöstä jo luettiin julkiselle taloudelle madonlukuja. Kevään tultua julkisen talouden kestävyys on kääntynyt entistä jyrkempään syöksyyn, mutta liittojohtajien puheista päätellen elämme edelleen kuuminta nousukautta.

Nyt kuntatyöntekijöitä edustavat liitot ovat ajautuneet ilmiriitaan, kun SuPer ja Tehy kieltäytyvät allekirjoittamasta sopimusta, jossa niille tarjotaan 3,3 %:n palkankorotuksia. Kuntatalouden palkakorotusvarasta kertonee riittävästi se, että 75 % kunnista teki negatiivisen tuloksen nousukauden lopulla, vuonna 2019! Kun kuntapuolen rahoitusasema talouskriisin myötä heikkenee entisestään, ei tällaisiin korotuksiin yksinkertaisesti ole varaa.

nuo johtajat liikelounaillaan,

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta tietysti antaa tulitukea tovereille selvällä viestillä: Liitot eivät halua julkisen talouden sopeutustoimia, työmarkkinoiden joustavoittamista tai mitään, mikä voisi edes kuvitteellisesti auttaa talouttamme jälleen jaloilleen. Päinvastoin, vaatimuslistalla on pitkä liuta uusia saavutettuja etuja ja julkisia menonlisäyksiä.

On mielestäni syytä kysyä, onko ammattiyhdistysliikkeen valmius joustoihin ja uudistumiseen näin olemattoman pieni? Ollaanko liitoissa todella siinä käsityksessä, että kiihtyvällä vauhdilla muuttuvassa maailmassa heidän kannattaa keskittää huomionsa nimenomaan jarrukahvan kiskomiseen?

Mitä tarkoittaa solidaarisuus?

Vappupuheissaan liittojohtajat muistivat korostaa solidaarisuuden merkitystä vaikeina aikoina. Samaa yhteisvastuullisuuden ja solidaarisuuden viestiä toistivat työväenaatteen nimissä liitoilta vaalirahoitusta saaneet poliitikot. Mutta mitä solidaarisuus tarkoittaa?

kaiken työläisiltä he tahtoo anastaa,

Tarkoittaako se sitä, että miljardiomaisuuden päällä istuvat ammattiliitot tuomitsevat niin kuntatyönantajat kuin yksityiset yrityksetkin niiden leikatessa menoistaan? Menoista, joiden käsistä karatessa yhä useampi perheenisä ja -äiti menettää työpaikkansa, ja joutuu lastensa maksettavaksi jäävällä velalla?

Tarkoittaako solidaarisuus sitä, että kymmenientuhansien suomalaisten joutuessa lomautetuiksi tai irtisanotuiksi, ammattiyhdistysliike maalaa kunta-, ja erityisesti, sote-työntekijöistä kuvaa talouskriisin uhreina? Työntekijöistä, joiden työsuhdeturva on kriisiaikanakin poikkeuksellisen vahva?

Onko solidaarisuus sitä, että erilaisista verovapauksista nauttivat ja massiivisia osinkoja nostavat ammattiliitot vaativat yrityksiä pidättäytymään osingonjaosta ja kampanjoivat pääomaverotuksen korottamisen puolesta?

Ehkä solidaarisuus on sitä, että jo ennestään avoimen suomalaisen yrityskulttuurin läpinäkyvyyttä penäävä ay-johto kieltäytyy aktiivisesti paljastamasta eräiden liittojen tilinpäätöksiä?

Ay-retoriikassa, jonka uuskielistä epäloogisuutta olen kritisoinut aiemminkin, solidaarisuus vaikuttaa erehdyttävästi joltain, jota vaaditaan kaikilta muilta paitsi liitoilta itseltään.

Ammattiliitot ovat Suomen rikkaimpia instituutioita, joilla on riittävästi varallisuutta osallistua kriisitalkoisiin auttamalla jäseniään. Samoin liitoilla on yhdestoista hetki luopua työmarkkinauudistusten jarruttamisesta, jotta me suomalaiset emme joudu elämään toista peräkkäistä menetettyä vuosikymmentä.

Jos ay-liitot eivät nyt vuosisadan pahimman talouskriisin aattona käytä miljardiomaisuuttaan jäsenistään huolehtimiseen, vaan tyytyvät pelkästään huutamaan yrityksiä ja veronmaksajia talkoisiin, niin höpinät työväenliikkeen solidaarisuudesta voidaan jatkossa ohittaa pelkkinä vappupuheina.

ihmisveri virtaa heidän himoissaan.

P.S. Tekstiin upotetut lainaukset ovat Vasemmistoliiton Solidaarisuutta nyt!-nimeä kantaneessa vappujuhlassa esitetystä työväenlaulusta.