Viisi syytä irtautua exit-verosta

Esitetyssä maastapoistumisverossa on lukuisia perustavanlaatuisia ongelmia. Se kannustaa taloudellisesti menestyviä henkilöitä ja yrityksiä poistumaan Suomesta, nostaen samalla ulkomaalaisten osaajien valmiiksi korkeaa kynnystä muuttaa tänne. Vero onnistuu olemaan yhtä aikaa epäoikeudenmukainen, hallinnollisesti raskas, sekä todennäköisesti nettovaikutuksiltaan hallituksen omankin arvion mukaan negatiivinen. Kirsikkana kakun päälle se olisi Suomen olosuhteissa vahingollisempi kuin niissä länsimaissa, joissa se on käytössä. 

1. Vero kannustaa menestyjiä lähtemään pois Suomesta 

Maastapoistumisverolla (exit-vero, arvonnousuvero) olisi Suomen kannalta haitallisia kannustinvaikutuksia erityisesti merkittävää kasvua ja kansainvälistymistä tavoitteleville yhtiöille. Tällaisia ovat tyypillisesti ns. start up-yhtiöt. Exit-veron vuoksi Suomessa perustetun yhtiön osakkaiden ja avainhenkilöiden voi olla tarkoituksenmukaista muuttaa pois Suomesta siinä vaiheessa, kun yhtiön menestyminen tulevaisuudessa alkaa näyttää todennäköiseltä. 

Tässä vaiheessa, menestymisen kynnyksellä, yhtiön arvostus on vielä maltillisella tasolla esimerkiksi liikevaihdon vähäisyyden ja toiminnan tappiollisuuden vuoksi. Näin ollen osakkaiden saattaa olla houkuttelevaa tarttua avoinna olevaan aikaikkunaan ja välttää arvonnousuveroseuraamukset, jotka saattaisivat aiheutua myöhemmin tapahtuvasta maastamuutosta. Osakkaiden ja avainhenkilöiden maastamuuton myötä myös yhtiön pääkonttori todennäköisesti siirtyy pois Suomesta.  

Maastapoistumisvero saattaa myös kannustaa jo alun alkaen perustamaan yhtiön johonkin muuhun maahan kuin Suomeen. Erityisesti sellaiset yhtiöt, joissa on mukana kokeneita yrittäjiä tai ns. sarjayrittäjiä ja joissa on jo perustamisvaiheessa valmiina kilpailukyinen tuote tai palvelu, voi olla verosyistä tarkoituksenmukaista perustaa Suomen sijasta ulkomaille. Tällöin myös yhtiön pääkonttori perustetaan ulkomaille. 

Esimerkiksi Viro näyttäytyy kasvuyritysten toiminnan näkökulmasta Suomea houkuttelevampana. Ei yllättäen maa on myös kärkisijoilla tarkasteltaessa startup-yritysten määrää suhteessa väkilukuun. 

On myös syytä todeta, että exit-verosta aiheutunee myös kertaluontoinen kannustin varakkaille ihmisille muuttaa pois Suomesta ennen verouudistuksen voimaantuloa. Veroa koskevat poliittiset linjaukset ja lainvalmistelu ovat jo saattaneet toimia virikkeinä maastamuuttopäätöksille tai nopeuttaneet maastamuuttosuunnitelmien aikataulua. 

Mikäli laki tullaan lopullisesti hyväksymään, tultaneen ennen vuodenvaihdetta näkemään lisää varakkaiden henkilöiden maastamuuttoja. Varakkaiden henkilöiden ja perheiden maastamuutto on tietysti yksiselitteisesti negatiivinen asia Suomelle. Maastamuuton seurauksena myös monien yritysten toimintoja, esimerkiksi pääkonttoreita, voi siirtyä ulkomaille. 

2. Vero nostaa ulkomaisten osaajien kynnystä muuttaa Suomeen

Suomen taloudellisen menestymisen kannalta olisi elintärkeää, että Suomi olisi houkutteleva kohdemaa työperäiselle maahanmuutolle. Erityisen tärkeää on, että Suomeen saataisiin mahdollisimman paljon huippuasiantuntijoita, johtajia ja yrittäjiä ulkomailta. Suomeen muuttoa suunnitteleva asiantuntija tai yrittäjä ottaa huomioon sen, että Suomessa asumisen aikana tapahtunutta vaurastumista – ja jopa ennen Suomeen muuttoa tapahtunutta vaurastumista – saatetaan verottaa Suomessa poismuuttohetkellä. Näin ollen maastapoistumisvero nostaa ulkomaalaisten osaajien kynnystä tulla Suomeen työskentelemään tai yrittämään, mikä on luonnollisesti haitallista kansantaloudellemme.

3. Vero on epäoikeudenmukainen 

Exit-verosta aiheutuu merkittävä kaksinkertaisen verotuksen riski. Jos uusi asuinvaltio ei kansallisen lainsäädäntönsä tai verosopimuksen perusteella hyvitä Suomeen maksettua maastapoistumisveroa, joutuu Suomesta poismuuttanut verovelvollinen maksamaan samasta tulosta (omaisuuden arvonnoususta) veron kahteen eri valtioon. Kaksinkertainen verotus johtaa yksittäisen verovelvollisen kohdalla kohtuuttomiin tilanteisiin, ja siten kaksinkertaisen verotuksen riski tekee exit-verosta huomattavan epäoikeudenmukaisen veron.

4. Vero on hallinnollisesti raskas 

Maastapoistumisverosta aiheutuu merkittävää hallinnollista taakkaa sekä verovelvollisille että Verohallinnolle. Exit-veron edellyttämä omaisuuden käyvän arvon määrittely on monissa tilanteissa, kuten esimerkiksi listaamattomien yritysten osakkeiden kohdalla, varsin monimutkaista ja tulkinnanvaraista. Käytännössä verovelvollinen joutuu käyttämään asiantuntija-apua omaisuuden arvon määrittämisessä. Silti lopputuloksena saattaa olla erimielisyys Verohallinnon kanssa.

Verosta aiheutuu myös merkittäviä kertaluontoisia kustannuksia. Verohallinnon mukaan exit-veron käyttöönotto edellyttää heiltä mittavia järjestelmämuutoksia ja lisäresursointeja, mistä aiheutuu yli miljoonan euron kertaluontoiset kustannukset. 

5. Veron tuotto on käytännössä negatiivinen 

Valtiovarainministeriön arvion mukaan maastapoistumisveron tuotto olisi 0-70 miljoonaa euroa vuodessa. On varsin poikkeuksellista, että lainsäätäjä on ehdottamassa veroa, jonka tuotto lainsäätäjän omankin arvion mukaan saattaa jäädä nollaksi. Verotuottoarvio on tehty staattisilla olettamilla eli laskelmien lähtökohtana on verovelvollisten käyttäytyminen aikaisempina vuosina ja olettaen, että uudella verolla ei olisi vaikutuksia verovelvollisten käyttäytymiseen tulevaisuudessa. 

Selvää kuitenkin on, että verolla on edellä kuvattuja Suomelle haitallisia kannustinvaikutuksia, jotka koituvat vähintään keskipitkällä aikavälillä Suomen vahingoksi. Vaikka käyttäytymisvaikutusten täsmällinen mittaaminen onkin mahdotonta, voinee perustellusti arvioida, että veron tuotto muodostuu negatiiviseksi. 

Toisin sanoen veron säätämisellä Suomi saa vähemmän verotuottoja kuin siinä tapauksessa, että veroa ei säädettäisi.

Käytännöt muissa maissa ei ole kelvollinen peruste maastapoistumisverolle Suomessa

Exit-veron puolustajien keskeiseksi argumentiksi on muodostunut se, että saman tyyppinen vero on käytössä myös monissa muissa maissa. Suomen kohdalla se olisi kuitenkin merkittävästi haitallisempi kuin useimmissa muissa veron käyttöön ottaneissa maissa. Tähän on kaksi syytä:

Ensinnäkin, Suomi on pieni ja syrjäinen maa, josta yrityksillä on muutoinkin työntöä isommille markkinapaikoille lähemmäs asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja rahoittajia. Maastapoistumisvero toimiikin tavallaan lisäkannustimena muuttaa ulkomaille. Isoissa maissa, tai keskeisiä markkinoita lähellä olevissa pienissä maissa, exit-verosta ei aiheudu yhtä merkittävää haitallista kannustinta, sillä näissä maissa on markkinoiden läheisyydestä johtuvaa pitoa yrityksiin ja omistajiin. 

Kuvaavaa on, että tärkein verrokkimaamme Ruotsi päätti olla säätämättä exit-veroa.

Toiseksi, Suomessa luovutusvoittoverotus, jonka mukaan exit-veron ankaruus määräytyy, on kansainvälisesti vertaillen erittäin ankaraa. Toisin kuin monissa muissa maissa, Suomessa ei ole erityisiä huojennuksia pitkään omistetun omaisuuden luovutusvoittojen verotuksessa. 

Esimerkiksi EU-maiden vertailussa Suomen luovutusvoittoverotus on toiseksi ankarinta EU:ssa.  Mitä ankarampi luovutusvoittoverotus on, sitä voimakkaampia ovat maastapoistumisveron haitalliset kannustinvaikutukset.

Suomi tarvitsee enemmän menestyviä yrityksiä ja kansainvälisiä huippuosaajia. Exit-veron kaltainen, negatiivisen signaalivaikutuksen omaava uusi vero – jonka ei edes odoteta tuovan verotuloja – ainoastaan hankaloittaa tämän tavoitteen toteutumista. Veroasteemme vaikuttaa jo nyt negatiivisesti työperäiseen maahanmuuttoon ja viimeinen asia mitä maa tarvitsee, on uusi mainehaittavero.

Näistä syistä epäkannustava, epäoikeudenmukainen ja epäkäytännöllinen exit-vero tulee hylätä.