Kannabiksen kieltolaki aiheuttaa enemmän haittoja kuin kannabis

Kannabiksen kieltolaki aiheuttaa enemmän haittoja kuin kannabis

Lainsäädännöllisesti on yleisesti ongelmallista, jos on olemassa lakeja joita rikotaan laaja-alaisesti. Erilaisissa kieltolaeissa tämänkaltainen oikeutettavuus-ongelma on yleinen: yleisen päihteen kriminalisointi ei vaikuta asenteisiin, joten vääräksi koettua lakia rikotaan rutiininomaisesti.

Kannabiksen kieltolaki tekee valtavasta määrästä suomalaisia “käyttörikollisia” ja tuotteesta rahasammon järjestäytyneelle rikollisuudelle. Holhoava kieltolaki on perustavanlaatuisesti väärin yksilönvapauksien näkökulmasta, eikä sille ole kestäviä kansanterveydellisiäkään perusteita vuosikymmenten epäonnistuneen politiikan jälkeen. Nyt kun Saksa on laillistamassa kannabiksen ja Yhdysvalloissa on myönnetty kieltolakipolitiikan epäonnistuminen, on Suomessakin korkea aika aloittaa rehellinen keskustelu kannabiksen laillistamisesta.

Kannabiksen käytön terveysvaikutukset

Päihteiden käyttö aiheuttaa terveyshaittoja. Tästä syystä useimpia yleisimmin käytettyjä päihteitä, kuten nikotiinia, kofeiinia ja alkoholia sisältäviä tuotteita säännellään eri tavoin.

Suomessa noin neljäsosa ihmisistä on kokeillut kannabista ja yli 280 000 käyttää kannabista tänä vuonna. Kyseessä ei siis ole millään mittapuulla “uusi” päihde, vaan vanha ja maailman selvästi käytetyin sääntelemätön päihde.

Kannabiksen käytön keskeisiä haittavaikutuksia ovat runsaaseen käyttöön nuoruusiässä liitetyt aivojen kehitykseen, mielenterveyteen ja kognitiiviseen suoriutumiseen liittyvät ongelmat, keuhkosairaudet, sekä raskauden aikaisen käytön haittavaikutukset kehittyvälle sikiölle. Psyykkisiä haittoja on todettu henkilöillä, joilla on aiemmin diagnosoitu mielenterveydellinen häiriö tai sairaus, tai sukurasituksesta johtuva alttius mielenterveysongelmille.

Terveyshaitat ovat jo olemassa, koska nykyinen, täysin rajoittava lainsäädäntö ei ole onnistunut estämään kannabiksen käyttöä. Päinvastoin, se kärjistää kannabiksen terveyshaittoja ja luo kokonaan uusia ongelmia.

Kannabiksen kieltämisen lisääntyvät ongelmat

Kannabista on laittomilla markkinoilla jalostettu jatkuvasti vahvemmaksi. Laittomilla markkinoilla ei ole myöskään ikärajoja, joten alaikäisen on helppoa hankkia kannabista ja vahvempi kannabis on haitallisempaa. 

Poliisi takavarikoi joka vuosi kymmeniä tuhansia kannabiskasveja. Esimerkiksi vuonna 2020 Suomessa takavarikoitiin yhteensä 470 kiloa kannabista 1075 erillisessä takavarikossa. 60% kaikista EU:n huumausainerikoksista ovat kannabiksen käyttörikoksia ja yli 70% kaikista huumausaineiden takavarikoista liittyy kannabikseen. Nämä tilastot kertovat kuinka suuri rahareikä kieltolaki on. Kun kannabiksen käytöstä harvoin seuraa riskejä muille kuin käyttäjälle itselleen, on vähintäänkin kyseenalaista kuluttaa poliisin resursseja tällaiseen toimintaan. 

Kannabiksen kysyntä jatkaa kasvamistaan ja poliisi tekee vain mitäänsanomattoman kolhun tarjontaan. Poliisi vie toki markkinoilta helpoiten kiinni jäävät toimijat, mikä tekee jäljelle jäävistä toimijoista ammattimaisempia, väkivaltaisempia ja rikkaampia – kiellettynä kannabis on järjestäytyneen rikollisuuden rahasampo.

Onko syrjäytyminen lainsäädännön vai kannabiksen syytä?

Poliisin toimilla on myös laaja syrjäyttävä vaikutus. Suomessa kannabiksen käytöstä kiinnijääminen voi johtaa opiskelu- tai työpaikan, ajokortin tai jopa omien lasten menettämiseen. Vähemmästäkin voi alkaa syrjäytymiskierre. Kannabiksen käytön suurin haitta useammalle tuleekin kiinnijäämisestä.

Eniten kieltolaista kärsivät nuoret, vähävaraiset, etnisiin vähemmistöihin kuuluvat ja sairaat. Kannabiksen käyttäminen lääkkeenä on laillista, mutta käytännössä reseptejä on niin vaikeaa saada, että useampi joutuu käyttämään lääkettä laittomasti. Reseptejä ollaan myös evätty ihmisiltä, jotka tarvitsevat tätä lääkettä oman toimintakykynsä ylläpitämiseksi. Kieltolakiin liittyvä stigma on tässä keskeinen ongelma. Lääkäreiltä voidaan jopa viedä luvat, jos he kirjoittavat sairaalle reseptin kannabikseen.

Dekriminalisointi ei riitä – kannabis pitää laillistaa

Dekriminalisointi, eli käyttörangaistusten poisto, on yksi tapa vähentää kieltolain haittoja. Se eroaa laillistamisesta siinä, että aiemmin kielletyn aineen tuotanto ja myynti ovat edelleen laittomia. 

Esimerkiksi Portugali sai tällä menetelmällä heroiinin käytön laskuun. Kun käyttäjän ei tarvitse pelätä rangaistusta, on helpompi hakea apua. Rinnalle tuotiin myös mittavat tukipalvelut. Tämä lähestymistapa ei ollut kuitenkaan tarkoitettu kannabista, vaan opioideja varten. Siksi esim THL puoltaa kaikkien laittomien päihteiden dekriminalisointia.

Laillistamisessa taas tuotteesta tehdään kaikella tavalla laillinen – mutta usein tavalla tai toisella säännelty. Näin lakkautettiin esimerkiksi alkoholin kieltolaki. Jos tuote olisi tuolloin vain dekriminalisoitu, poliisille kiinni jääneet käyttäjät ohjattaisiin sakon uhalla hoidontarpeen arviointiin. Dekriminalisaatiossa ei ole tuotannon tai myynnin sääntelyä, pakkausmerkintöjä, ikärajojen toimeenpanoa tai verotuloja. Laittomat markkinat sen sijaan kukoistavat. 

Tämä ei olisi kestävä täi järkevä järjestelmä alkoholin suhteen, eikä se olisi sitä myöskään kannabiksen suhteen. Esimerkiksi aiemmin kannabiksen dekriminalisoinut Tsekki aikoo nyt laillistaa kannabiksen.

Puoli miljardia ihmistä asuu paikoissa, joissa kannabiksen käyttäminen päihteenä on jo laillista. Kannabiksen sääntely ei siis ole radikaali idea, vaan valtavirtaistuva ilmiö liberaaleissa demokratioissa.

Laillistamalla kannabis voidaan samalla toimeenpanna ikärajat, säännellä tuotteen vahvuutta, valvoa tuotantoa ja myyntiä, kerätä verotuloja sekä luoda työpaikkoja että kasvua maaseudulle. Poliisin ja oikeuslaitoksen rajatut resurssitkin ovat paremmassa käytössä.

Eduskunnalla on näytön paikka tulevaisuuden päihdepolitiikassa

Asia ei muutu ilman julkista keskustelua. Esimerkiksi tämä kansalaisaloite pyrkii pakottamaan seuraavan eduskunnan ja maamme asiantuntijat ottamaan kantaa kannabiksen sääntelyyn tutkittuun tietoon pohjaten.

Kaikilla päihteillä on riskinsä. Aikuiset, täysivaltaiset ihmiset voivat pääasiassa itse päättämään omasta kohtuukäytöstään. Ongelmakäyttäjät ovat tässäkin päihdeasiassa erikseen ja tarvitsevat ongelmakäyttöön muuta apua kuin rikossyytteen.

Kasvin kriminalisointi ja sen käyttäjien holhoaminen on ihmisten yksilönvapauteen puuttumista, jota ollaan pyritty perustelemaan kansanterveydellisistä syistä. Kieltolaki kuitenkin lisää aineen haittoja ja luo kokonaan uusia ongelmia, joten vapauden rajoittaminen ei ole mitenkään perusteltua.

Aatetta, ratkaisuja ja ideoita

Aate- ja ideakirjoituksissa käsittelemme nyky-yhteiskuntaan sekä poliittiseen päätöksentekoon sopivia ratkaisuja klassisen liberalismin viitekehyksestä.

Kommentoi

Tietoa kirjoittajasta

Thomas Coel

Coel Thomas

Coel Thomas on poliittisen sosiologian maisteri, aktivisti ja Vihreiden varavaltuutettu Helsingissä.

single.php