Turha ja turhan kallis Alko

Sosiaali- ja terveysministeriön tilaama ja Alkon rahoittama kuvitteellinen laskelma vuodelta 2019 pyrkii perustelemaan alkoholimonopolin hyötyjä kansanterveydellä. 

Tarkoitushakuisuudestaan huolimatta raportti paljastaa kuin vahingossa kiinnostavan yksityiskohdan: sen laskelmien mukaan ilman monopolia alkoholijuomat olisivat keskimäärin 6% halvempia kuin Alkossa. Kuluttajat siis maksavat monopolin ylläpidon lystistä. Alkon liikevaihdon ollessa vuodessa noin 1,2 miljardia (2022), puhutaan noin 72 miljoonan euron ylimääräisestä laskusta. 

Monopoli kiskoo ylihintaa kattaakseen ne kustannukset, jotka seuraavat erillisen myyntiorganisaation ylläpitämisestä. Kun vuokra ja palkat juosevat koko ajan, mutta asiakkaita käy harvoin ruuhka-aikojen ulkopuolella, niin ymmärtäähän sen. 

Suomessa yleinen mutta väärä uskomus on että kireä verotus ja juomien saannin rajoitukset vähentäisivät alkoholin kulutusta ja siten johtaisivat alkoholiin liittyvän kuolleisuuden vähenemiseen. Tämä ei ole totta.

Kun vertaillaan kireän ja sallivan alkoholipolitiikan OECD-maita ei edellä mainituilla toimilla ole mitään yhteyttä alkoholiin liittyvistä sairauksista ja kuolemantapauksista koituvaan toimintakykyisten elinvuosien määrään. Kun ei ole yhteyttä (eli korrelaatiota) ei voi olla syy- seuraussuhdettakaan. Tämä on faktaa.

Alkon rahoittama, puolueellinen selvitys nojaa yllä mainittuun uskomukseen. Siinä on verrattu vuoden 2018 todellista tilannetta kuvitelmaan, mitä olisi samana vuonna tapahtunut ilman monopolia. Tämä fiktio sitten “todistelee” monopolin vähentävän alkoholihaittoja. 

Todistelu perustuu eri maita ja eri ajanjaksoja koskeviin aikasarjatutkimuksiin, joissa on kuitenkin monia ongelmia. Valituista oletuksista riippuen voidaan saada monen sorttisia tuloksia, kuten esitän kirjassani Perfect drinking and its enemies. 

Vaikka havaittaisiin yhteyksiä, se ei todista että syy- seuraussuhde on olemassa. Yhteys voi johtua muista, tutkimatta jääneistä tekijöistä. Kun joskus todetaan yhteyksiä, niiden ennustearvo on vähäpätöinen muun muassa siksi että tulevaisuudessa nuo tekijät voivat muuttua.

Verotus ja rajoitukset voidaan toteuttaa yhtä hyvin ilman monopolia – kuten tehdään useimmissa Euroopan maissa. Osittain tämä on totta myös Suomessa, sillä ravintoloissa ja ruokakaupoissa myytävän alkoholin osuus on yli 60% kaikesta Suomessa myytävästä alkoholista. Uusi hallitusohjelma lisännee tätä osuutta, kun maksimissaan 8% juomat sallitaan ruokakauppoihin.

Alkon monopoli voidaan ja tulee lopettaa. Päivittäiskauppa kykenee hoitamaan asiat halvemmalla ja paremmin. Verkkokauppa ja kotiinkuljetus takaavat entistä laajemman tuotevalikoiman kuluttajille.

Keinotekoisen alkoholimonopolin ylläpito ei ole juuri kenenkään etu. Laskevan elintason aikakautena se on päinvastoin erityisen turha ostovoiman heikennys. Järkisyyt puoltavat monopolin lopettamista.