Pidetään vauraus maassa

Liberan ehdotus perintöveron lakkauttamisesta ja korvaamisesta

Tässä kirjoituksessa esitämme perustelut perintöveron poistamiseksi vielä tämän vaalikauden aikana, sekä miten tästä koituva lovi verokertymään korjataan. Verouudistus-sarjamme toisessa osassa esitämme ansiotuloveron kevennystä, jossa marginaaliveron kattolukemaksi asetetaan 47,5% kaikilla tulotasoilla.

1) Perintövero on epäoikeudenmukainen, sillä se ei ota huomioon verovelvollisen maksukykyä

Perintö tai lahja on yleensä muussa kuin likvidissä muodossa olevaa omaisuutta, kuten esimerkiksi asunto-osake, kiinteistö tai osuus yritysvarallisuudesta. Perinnönsaajan veronmaksukyky lisääntyykin siten yleensä vain teoriassa, ei käytännössä. 

Näin ollen on tavanomaista, että perinnön tai lahjan saaja joutuu veron maksamiseksi erityisiin rahoitusjärjestelyihin tai myymään perintönä tai lahjana saamaansa omaisuutta. Esimerkiksi ansiotulojen, pääomatulojen tai luovutusvoittojen verotuksessa veronmaksu tapahtuu samassa yhteydessä, kun verovelvollinen saa hallintaansa rahavaroja. 

Omaisuuteen kohdistuva perintövero aiheuttaa erityisiä ongelmia niille verovelvollisille, joilla ei ole likvidejä varoja perintöveron maksamiseksi – eli tyypillisesti vähävaraisemmille. Varakkaat verovelvolliset sen sijaan voivat vapaasti valita, maksavatko he verot muista varoistaan vai myyvätkö he perintönä tai lahjana saamaansa varallisuutta.

Verolaji, jonka ongelmat keskittyvät tyypillisesti vähätuloisille, on eriarvoistava, epäoikeudenmukainen, eikä edes kansantaloudellisesti tarkoituksenmukainen.

2) Perintövero vaikeuttaa sukupolvenvaihdoksia

Yrityksen sukupolvenvaihdoksella tarkoitetaan tilannetta, jossa yritys siirretään vanhalta omistajalta yritystoimintaa jatkavalle uudelle omistajalle, esimerkiksi vanhemmilta lapsille.  Yritystoiminnan varallisuus tas on yleensä epälikvidiä omaisuutta, joka on tarkoitettu pysyvään käyttöön liiketoiminnassa (esimerkiksi maa-alueet, rakennukset, koneet, aineettomat oikeudet).

Jos yritysten sukupolvenvaihdoksiin sovellettaisiin normaaleja perintö- ja lahjaverotuksen periaatteita, johtaisi se usein kohtuuttoman ankariin veroseuraamuksiin ja voisi monissa tilanteissa johtaa yritysvarallisuuden myyntiin ja yritystoiminnan lopettamiseen. Yritystoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi onkin siksi katsottu välttämättömäksi säätää erityisiä huojennuksia sukupolvenvaihdoksiin.

Huojennuksen soveltuessa verotus on varsin kohtuullista eikä yleensä vaaranna yritystoiminnan jatkamista. Mutta tilanne on toinen silloin, kun huojennusta ei jostain syystä voida soveltaa. Tällaisia tilanteita ovat:

• Jos yritys ei täytä verolaissa tarkoitetun liiketoiminnan edellytyksiä: Esimerkiksi kiinteistöliiketoiminta tai arvopaperikauppa saatetaan katsoa huojennuksen ulkopuolelle kuuluvaksi liiketoiminnaksi.
• Luovutuksensaaja saa alle 10 % yhtiön osakkeista.
• Luovutuksensaajan ei katsota jatkavan liiketoimintaa verolaissa tarkoitetulla tavalla: Esimerkiksi alaikäisen lapsen ei katsota voivan olla yritystoiminnan jatkaja.

Näissä tilanteissa ilman sukupolvenvaihdoshuojennusta perintövero voi hyvinkin johtaa siihen, että perinnönsaajan on myytävä yritysvarallisuutta ja lopetettava yrityksen toiminta. 

Perintöveron vuoksi loppuva yritystoiminta on luonnollisesti ja yksiselitteisesti vahingollista kansantaloudelle.

3) Perintövero aiheuttaa hallinnollisia kustannuksia ja tarvetta verosuunnittelulle

Perintöverotuksen toimittaminen edellyttää omaisuuden käyvän arvon määrittämistä. 

Joissain tilanteissa tämä on yksinkertaista, esimerkiksi kun kyseessä on käteinen raha tai pörssissä noteeratut arvopaperit. Sen sijaan esimerkiksi yritys- ja kiinteistövarallisuuden arvon määrittäminen ei ole yksiselitteistä, jolloin arvonmääritys vaatii ylimääräistä työtä sekä verovelvollisilta että verohallinnolta.

Arvonmääritystilanteisiin liittyy merkittäviä verosuunnittelun mahdollisuuksia. 

Silloin, kun perittyä omaisuutta on tarkoitus myydä lähitulevaisuudessa saannon jälkeen, omaisuus kannattaa perintö- ja lahjaverotuksessa pyrkiä arvostamaan mahdollisimman korkeaan eli todellista markkinahintaa vastaavaan arvoon. Sitä vastoin tilanteissa, joissa omaisuutta ei ole tarkoitus luovuttaa eteenpäin, kannattaa se arvostaa mahdollisimman alhaiselle tasolle perintöveron minimoimiseksi.

Tällainen verosuunnittelu on yksittäisten verovelvollisten kohdalla täysin ymmärrettävää ja hyväksyttävää. 

Mutta kansantalouden kannalta laajasti kannustimia verosuunnitteluun aiheuttava verolaji ei kertakaikkiaan ole tarkoituksenmukainen.

4) Perintövero on kansainvälisesti poistuva veromuoto

Perintöveroa perivien maiden vähetessä se on jatkuvasti helpommin vältettävissä. Perinnön tai lahjan antajan sekä saajan täytyy asua varallisuuden siirtymisajankohtana maassa, jossa ei ole perintö- ja lahjaverotusta. Suomen kannalta kasvavassa määrin ongelmallista on, että lähinaapureissamme Ruotsissa, Norjassa ja Virossa ei ole enää perintö- ja lahjaveroa. 

Asuinpaikan pysyvä tai väliaikainen muuttaminen on verrattain helppoa, mutta käytännössä mahdollinen verosuunnittelumuoto vain varakkaille verovelvollisille.

Vero, joka luo varakkaille merkittävän kannustimen muuttaa pois Suomesta, on yksiselitteisen huono vero. Samalla se on eriarvoistava vero, koska sen välttäminen ei ole mahdollista pieni- ja keskituloisille suomalaisille.

Otetaanpa muutama esimerkki perintöverotuksesta Pohjoismaissa ja Virossa:

40.000 euron perintö lapselle [Tilastokeskuksen mukaan perinnönsaajien perintöosuuksien keskiarvo oli 39.700 euroa (2019)]

• Suomi: vero 1.500 euroa
• Ruotsi: vero 0 euroa
• Norja: vero 0 euroa
• Tanska: vero 0 euroa
• Viro: vero 0 euroa

100.000 euron perintö lapselle

• Suomi: vero 8.700 euroa
• Ruotsi: vero 0 euroa
• Norja: vero 0 euroa
• Tanska: vero 8.526 euroa
• Viro: vero 0 euroa

Tilannetta pahenee se, että eniten perintöä verottavassa maassa on pienin kotitalouksien varallisuusaste.

Alkaaksemme kiriä muita Pohjoismaita kiinni varallisuudessa, Ajatuspaja Libera esittää seuraavaa:

Ruotsin ja Norjan esimerkkien mukaisesti Suomen kannattaa luopua perintö- ja lahjaverosta, ja  korvata se välittömästi nykyistä laajempaan veropohjaan kohdentuvalla luovutusvoittoverotuksella.

Ehdotuksessamme omaisuuden luovutus lahjana tai perintönä ei ole veronalainen tapahtuma, vaan verotus toteutetaan vasta siinä vaiheessa, kun lahjan- tai perinnönsaaja luovuttaa vastikkeetta saamansa omaisuuden vastiketta vastaan.

Luovutusvoittoverotuksen veropohja laajenee, sillä lahjana/perintönä saadun omaisuuden hankintameno ei ole (monissa tilanteissa matala) perintö/lahjaveroarvo, vaan alkuperäinen omaisuuden hankintameno. 

Tiivistettynä tärkeimmät perustelut perintöveron kumoamiselle ja laajempaan luovutusvoittoverotuksen veropohjaan siirtymiselle:

1. Luovutusvoittojen verottaminen on oikeudenmukaista: omaisuuden arvonnousun verotus on järkevää toimittaa vasta silloin, kun verovelvollisella on aitoa veronmaksukykyä eli omaisuus on realisoitu tyypillisesti rahaa vastaan. Oikeudenmukaista on myös luopua sellaisesta verosta, jonka välttäminen on käytännössä mahdollista vain varakkaimmille.
2. Luovutusvoittoveroon siirtyminen yksinkertaistaa verojärjestelmää: verojärjestelmä yksinkertaistuu, kun ”ylimääräisestä välivaiheen” verotuksesta voidaan luopua. Samalla poistuvat perintö- ja lahjaverotuksesta aiheutuvat hallinnolliset kustannukset ja verovelvollisten kannustimet verosuunnittelulle.
3. Luovutusvoittojen verottaminen helpottaa yritysten sukupolvenvaihdoksia: perintö- ja lahjaverotuksen poistamisen myötä poistuvat myös yritysten sukupolvenvaihdoksiin liittyvät erityisongelmat. Tällöin verotus ei ole milloinkaan esteenä aidoille sukupolvenvaihdoksille. Samalla poistuvat sukupolvenvaihdoshuojennuksiin liittyvät yhdenvertaisuusongelmat.

Valtion verotuotot lyhyellä tähtäimellä: luovutusvoittoverotuksen veropohjan laajentumisen vuoksi perintö- ja lahjaverotuksen poistamisesta ei todennäköisesti aiheudu valtion verotuottojen menetyksiä edes lyhyellä tähtäimellä.

Valtion verotuotot pitkällä tähtäimellä: perintöveron poistamisella pitäisi olla positiivisia vaikutuksia valtion verotuottoihin, sillä se parantaa kotimaisen omistamisen edellytyksiä, edesauttaa yritysten sukupolvenvaihdosten toteuttamista, edistää kansakunnan vaurastumista ja parantaa suomalaisten veronmaksukykyä.