Ovatko yrittäjät Suomen uudet torpparit? Toteutuuko Suomessa yrittäjyyden tasa-arvo?
Liberan tutkimusjohtajan, VTT Heikki Pursiaisen kirjoittamassa, tänään julkaistavassa, kolmeosaisessa ”Suosi yhtä, syrjit toista – Kolme näkökulmaa yrittämisen tasa-arvoon Suomessa” –analyysisarjassa tarkastellaan yrittämisen haasteita nyky-Suomessa kolmesta eri näkökulmasta: yritystukien, suljettujen alojen sekä yrittäjien itsensä.
Analyysin mukaan yritystuet tekevät yhteiskunnallisesti haitallisesta toiminnasta yksityisesti kannattavaa. Tämä johtaa resurssien tuhlaamiseen ja hyvinvoinnin alenemiseen. Kyseessä on kansantaloudellisesti merkittävä kysymys, koska Suomessa jaetaan suoria yritystukia noin miljardi euroa vuodessa.
”Yritystuet ovat kertakaikkisen huono idea. Hyviä asioita ei yleensä tarvitse tukea, ja huonoja taas ei kannata. Vain tarkasti suunnatuissa tutkimus- ja innovaatiotuissa voi olla järkeä”, Pursiainen sanoo.
Yritystukien ohella analyysissä tyrmätään markkinoille tulon esteet, kuten lakisääteiset monopolit ja tarveharkinta, jotka antavat muutamille etuoikeutetuille yrityksille mahdollisuuden tehdä ylisuuria voittoja asiakkaiden kustannuksella.
”Suomessa olemme niin tottuneita lakisääteisiin monopoleihin ja kartelleihin tietyillä toimialoilla että joskus on vaikeaa edes kuvitella millaista elämä olisi ilman niitä”, Pursiainen kertoo ja jatkaa: ”Monopoli tekee kyllä omistajansa iloiseksi”.
Analyysin kolmannessa osassa haastateltiin yli 600 Suomen Yrittäjien jäsentä, jotka kertoivat sääntelyn olevan suurimman rasitteen yritystoiminnassa. Sääntely paitsi aiheuttaa suoria hallinnollisia kustannuksia, myös estää investoimasta ja työllistämästä. Yli 80% haastatelluista oli sitä mieltä, että yritystoimintaa helpottaisi enemmän raskaimman sääntelyn purku kuin yhteisöveron alennus.
Haastattelujen mukaan joka toisessa yrityksessä on tiedossa investointiprojekti, jonka se voisi kannattavasti toteuttaa vähemmällä sääntelyllä.
”Jos yrittäjät purkaisivat mieluummin raskainta sääntelyä kuin ottaisivat n. 200 miljoonan euron veronkevennykset, voidaan puhua jo todellisesta sääntelyongelmasta. Olisi mielenkiintoista tutkia paljonko tarpeettomasta sääntelystä tulee haittoja kansantaloudelle”, Pursiainen pohtii.
