Kuinka tyhmiä ihmiset ovat?

Kuinka tyhmiä ihmiset ovat?

Muiden tyhmyyden ja tietämättömyyden valittelu on Brexitin, perussuomalaisten, ulkomaalaisvihan, Donald Trumpin ynnä muiden ajan ilmiöiden vuoksi tavallistakin suositumpaa. Kaksi äskettäin ilmestynyttä kirjoitusta kuvastaa suuntausta hyvin.

Toimittaja Yrjö Rautio kirjoitti Helsingin Sanomien nettipainoksessa, miten ”köyhyys, työttömyys, syrjäytyminen ja muu osattomuus ovat ääriliikkeiden ja populismin tärkeintä kasvualustaa. Aineelliseen köyhyyteen liittyy usein henkinen köyhyys, tietämättömyys, vähäinen koulutus ja alhainen sivistystaso.”

Raution mukaan tietämättömät katsovat roskaviihdettä eivätkä lue kirjoja, vaan uskovat sosiaalisen ja vaihtoehtomedian valheet. Ääriliikkeet ja populismi voidaan kitkeä vain poistamalla köyhyys ja tietämättömyys.

Tyyliltään toisenlainen, mutta sisällöltään samansuuntainen oli toimitusjohtaja Mikael Jungnerin Facebook-päivitys, josta raportoitiin myös Iltalehdessä. Jungnerin mukaan ihmiskunnan ongelmat, kuten Trump ja Brexit johtuvat suureksi osaksi siitä, että ”avarakatseisia älykköjä” on niin vähän. Suuri osa ihmisistä ”käy hitaalla”. He eivät ymmärrä ”maailman monimutkaisia syy-seuraus -suhteita”, toisin kuin älyköt. Turkki, Trump, Brexit ja muut maailman ongelmat johtuvat Jungnerin mukaan tämän tyhmän enemmistön ”tonttuilusta”.

Minulla ei ole omaa tarinaa siitä, miksi populismi ja ääriliikkeet menestyvät juuri nyt. Mutta on runsaasti syitä epäillä, etteivät Raution ja Jungnerin tarjoamat tietämättömyys ja tyhmyys ole alkuunkaan riittäviä selityksiä näille ilmiöille. Ylipäänsä, yhteiskunnallisten ongelmien selittäminen muiden typeryydellä on epä-älyllistä ja pikkuisen epämiellyttävää.

Kutsukaa vaikka humanistiksi, mutta en suostu uskomaan ihmisten olevan pohjimmiltaan tyhmiä.

Tyhmyyteen perustuvan selitysmallin puutteet ovat aika ilmeisiä. Onkon vähän omituista että niitä tarvitsee erikseen tuoda esille. Mutta koska tätä selitysmallia koko ajan tarjotaan otan vapauden esittää muutamia huomioita sen keskeisistä ongelmista.

Vaikka satunkin tässä käsittelemään Raution ja Jungnerin tekstejä, ne ovat vain esimerkkejä. Samanlaisia ajatuksia on esitetty viime aikoina tämän tästä.

Ongelmien selittäminen muiden tyhmyydellä on laiskaa ajattelua

Yhteiskunnallisten ongelmien selittäminen toisten tyhmyydellä tai tietämättömyydellä on laiskaa ajattelua. Se on hyvin läheistä sukua ajatusmallille, jossa köyhien ongelmat nähdään ihmisten ominaisuuksista johtuviksi tai kehitysmaiden vaikeuksia selitetään paikallisella ”kulttuurilla”.

Samalla tavalla perussuomalaisia, Trumpia tai Brexitin puolesta äänestävät nyt vain ovat tyhmiä tai tietämättömiä. Joka tapauksessa he ovat aivan erilaisia kuin ajattelija itse. Sekä Rautio että Jungner edustavat tätä ajatusmallia. Raution ratkaisu on, että heidän paremmin tietävien täytyy vain kärsivällisesti opettaa tietämättömämpiä, jotta nämä näkevät valon.

Jungnerin mukaan mitään ei ole lyhyellä aikavälillä tehtävissä, koska tyhmyys on saavuttanut niin valtavat mittasuhteet. Pitkällä aikavälillä paremmin tietävien täytyy kasvattaa lisää paremmin tietäviä.

Viisas yhteiskunnallinen ajattelija lähestyy asiaa aivan päinvastaisesta suunnasta. Hän ajattelee asiaa kuin taloustieteilijä. Taloustieteilijän ensimmäinen ajatus on, että myös ”väärin” käyttäytyvät ihmiset ovat ihan fiksuja ja muutenkin aika samanlaisia kuin itse on. Se pakottaa etsimään syitä ihmisten käyttäytymiseen muualta kuin siitä, että he nyt vaan ovat erilaisia, siis tyhmempiä kuin minä. Se pakottaa kysymään, tekisikö itse samoin, jos kohtaisi samat huolet, rajoitteet ja olosuhteet kuin nämä ihmiset.

Uskon, että jos populismia halutaan ymmärtää, lähestymistavan täytyy olla tämä. On selvitettävä miksi muuten täysin järkevästi käyttäytyvät ihmiset haluavat äänestää Trumpia tai Teuvo Hakkaraista. Nämä ihmiset eivät ole oman tietämättömyytensä ja tyhmyytensä passiivisia uhreja. Jokin heidän elämässään saa heidät tekemään nämä valinnat. Kenties itse toimisin heidän asemassaan samoin.

En tietenkään halua väittää, etteivätkö toiset tietäisi enemmän kuin toiset. Esimerkiksi täällä on osoitettu, että paremmin koulutetut äänestäjät tietävät enemmän asioista. Samasta paikasta löytyy myös paljon ajatuksia siitä, miksi fiksut ihmiset äänestävät tyhmästi. Mitä haluan väittää on, että suurin osa ihmisistä, myös esimerkiksi populistiliikkeiden kannattajista on aika fiksuja ja pärjääviä. Heidän sivuuttamisensa tyhminä tai hitaasti käyvinä on epä-älyllistä.

Myös valemedian lukeminen ja valheiden uskominen on liian pinnallinen selitys. Täytyy kysyä, miksi ihmiset seuraavat valemediaa, vaikka pystyvät aivan hyvin erottamaan luotettavan tiedon valheesta esimerkiksi työpaikalla tai autoa hankkiessaan. Valemedian täytyy tarjota ihmisille jotain mitä he haluavat.

Taaskaan en halua väittää, etteikö ihmisten kyvyssä käsitellä tietoa ei olisi eroja. Mutta silti minusta keskivertoihmisten kykyä lähdekritiikkiin helposti aliarvioidaan.

Koska ihmiset eivät ole pelkkiä tyhmyyden uhreja, heidät voi myös panna tilille valinnoistaan. Rasisteja ei tarvitse suvaita vain sen vuoksi, että he nyt vain ovat yksinkertaista väkeä. Myöskään persujen joukossa pyöriviä selkäpiitä karmivia tyyppejä ei pidä sivuuttaa tyhminä hörhöinä.

On samoin hyvin epätodennäköistä, että ihmisten valintoja voitaisiin muuttaa pelkästään jalkauttamalla hyväntahtoisia kansankynttilöitä ihmisiä valistamaan, kuten Rautio toivoo. Kysymys ei yksinkertaisesti ole pelkästään tietämättömyydestä, eikä ongelmaa siksi voida ratkaista tietoa levittämällä.

Onko tyhmyys lisääntynyt?

Muutoksia voi selittää vain muutoksilla. Vakiona säilynyt typeryys ei voi selittää lisääntynyttä populismia. Jos tietämättömyys tai tyhmyys ovat syynä populismin nousulle, Brexitille, Trumpille ja muille ajan ilmiöille, niiden on täytynyt lisääntyä merkittävästi aivan viime aikoina.

Merkittävän määrän ihmisiä on täytynyt siirtyä klassikkokirjojen parista roskaviihteen pariin. Perinteisiä puolueita ja ehdokkaita ennen äänestäneiden, nykyisten populistien kannattajien on täytynyt tyhmistyä. Aiemmin avarakatseisista sosiaalidemokraateista on yhtäkkiä tullut tyhmiä rasisteja.

Älykköjen määrän on samoin täytynyt romahtaa, jotta Jungnerin hypoteesi voisi pitää paikkansa. Samoin kaikkien aiempien populismin ja ääriajattelun aaltojen taustalta täytyy löytyä tyhmyyden ja tietämättömyyden määrän lisääntymistä. Väliaikoina tyhmyyden tason on täytynyt olla verrattain alhainen.

Ihmisten tyhmyyden pitää olla myös uskomattoman laajaa, jotta Brexit, Trump tai populistipuolueiden kannatus voitaisiin selittää sillä.

Pidän tyhmyyden määrävaihteluun perustuvaa selitystä aika ajoin toistuville populismin ja ääriajattelun lisääntymiselle aika epäuskottavana.

Kollegani huomautti minulle, että kenties tyhmyyden määrä on säilynyt vakiona, mutta uusi ja sosiaalinen media on mahdollistanut sen aiempaa suuremman leviämisen ja järjestäytymisen. Ennen perinteinen lehdistö ja puolueet toimivat portinvartijana ja pitivät tyhmyyden aisoissa.

Median muutoksella on varmaankin oma vaikutuksensa. On selvää, että esimerkiksi rasismia on esiintynyt aina, ja nyt se vain on tullut enemmän näkyviin.

Mutta silti tuntuu liian helpolta selitykseltä todeta, että ihmiset ovat aina olleet tyhmiä ja some on vain tuonut sen esiin, Ensiksi, kuten olen jo todennut, en usko ihmisten loputtomaan tyhmyyteen. Minusta ihmisten asenteissa ja politiikassa on myös tapahtunut todellisia muutoksia. Median muutos ei myöskään pysty selittämään aiempia populististen ja ääriliikkeiden aaltoja.

Lisäksi median muutoksen vaikutus ei vielä itsessään ole riittävä selitys. Se herättää kysymyksen siitä, miksi juuri tietynlaiset liikkeet ja ajatukset menestyvät.

Älyköt eivät ole immuuneja sekoilulle, päinvastoin

Rautio pitää sivistystä ja populismin tai ääriliikkeiden kannatusta toisensa määritelmällisesti poissulkevana. Jungnerin mielestä ihmiskunnan ongelmat johtuvat avarakatseisten älykköjen vähyydestä. Kumpaakaan ajatusta on vaikea ainakaan suoralta kädeltä hyväksyä.

On esimerkiksi aika selvää, etteivät älymystö tai eliitti ole koskaan olleet immuuneja ääriliikkeille tai ns. populismille. Fasistien tai natsien valtaannousu ei olisi ollut mahdollista ilman eliittien suostumusta ja älymystön mukanaoloa. Fasistisia ja rasistisia ajatuksia kannatti aikoinaan suuri joukko aikansa ”avarakatseisimpia” älykköjä.

Erityisen keskeisessä asemassa älymystö on perinteisesti ollut erilaisissa vasemmistolaisissa ääriliikkeissä. Myös Brexitin kannattajien joukossa oli älymystön edustajia. Jokainen sosiaalista mediaa seuraava tietää, että myös Suomi on pullollaan hyvin koulutettuja epämiellyttävien ajatusten kannattajia.

Avarakatseisuus ja älymystöön kuuluminen eivät siis mitenkään toimi rokotteena ääriliikkeitä tai populismia vastaan.

Tuntuu myös sanojen merkityksen muuttamiselta väittää Raution tapaan, että ääriliikkeitä tai Brexitiä kannattaneista intellektuelleista kukaan ei olisi aidosti sivistynyt. On kerta kaikkiaan rehellisempää todeta, että ääriajattelu, rasismi ja populismin lietsonta ovat yhtä lailla sivistyneistön kuin sen tavallisen kansan harrastus.

On myös hassua ajatella, että tiedon tai älykköjen määrän lisääminen johtaisi jotenkin automaattisesti harmoniaan ja viisaaseen päätöksentekoon. Mutta tieto tai äly eivät mitenkään poista sitä, että ihmisten välillä on aitoja eturistiriitoja ja näkemyseroja. Äly ja tieto eivät myöskään tee immuuniksi oman edun tavoittelulle tai vallanhalulle.

Markkinataloutta kannattava liberaali suhtautuu myös epäillen kenenkään älykön kykyihin havainnoida yhteiskunnan miljoonia ihmisiä yhdistäviä syy-seuraussuhteita.

On siis selvää, että olivatpa ihmiset kuinka älykkäitä tahansa, poliittinen kilpailu voi hyvinkin johtaa tyhmiin ja lyhytnäköisiin päätöksiin, eturyhmäpolitiikkaan, suosion kalasteluun ja ylipäänsä erilaiseen sekoiluun, kuten Brexitiin tai Trumpin ehdokkuuteen. Vain hyvä poliittinen järjestelmä voi varmistaa, että näin tapahtuu mahdollisimman harvoin. Ja sekoiluja pitää tarkastella huolellisesti niiden syiden löytämiseksi, eikä syyttää refleksinomaisesti ihmisten tyhmyyttä.

Pitää tietenkin myös olla tarkkana, kun pohtii, mitkä poliittiset päätökset todella ovat huonoja. Esimerkiksi eliitin ja muiden ihmisten välillä on aitoja eturistiriitoja. Siksi sama päätös voi aidosti Jungnerin mielestä olla hyvä ja toisten huono, vaikka molemmilla olisi käytettävissään yhtä paljon tietoa.

Lopuksi

Suosittu ja yksinkertainen ihmisten tyhmyyteen ja tietämättömyyteen perustuva selitysmalli populismille, lyhytnäköiselle politiikalle ja ääriliikkeille ei ole tyydyttävä. Se on älyllisesti laiska selitys, ja perustuu epämiellyttävään ja empiirisesti kestämättömään ajatukseen viisaasta eliitistä ja tyhmästä kansasta.

Selityksen hylkääminen ei suinkaan tarkoita, että rasismi tai muut epämiellyttävät ilmiöt pitäisi hyväksyä. Päinvastoin, kun ihmisiä ei kohdella tietämättöminä typeryksinä, heidät voidaan vaatia tilille näkemyksistään.

Paitsi että tyhmyyteen perustuva selitysmalli on tosiasioiden nojalla virheellinen, siinä on jotakin huolestuttavaa.  Muiden tyhmyyteen ja tietämättömyyteen nojaava ajattelu ei rohkaise etsimään ratkaisuja ongelmiin, eikä suhtautumaan empaattisesti omasta mielestä väärin ajattelevien huoliin. Samoin se johtaa näkemään muut ihmiset passiivisina holhokkeina, jotka eivät ole vastuussa itsestään ja valinnoistaan. Tällainen suhtautuminen on tietenkin omiaan syventämään juopaa eliitin ja tyhmänä pidetyn kansan välillä.

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

39 kommenttia artikkeliin “Kuinka tyhmiä ihmiset ovat?

  1. usko tai älä sanoo:

    Demari-aivoiset toljakkeet pulputtavat sanoja ”populismi” ja ”populisti” kuin popkornimasiina tuotettaan. Ja silloin tällöin väliin heitettävä ”rasismi” on se palanut popkorni.

    1. Ubeti sanoo:

      Usko tai älä – hyvin sanottu! Lisäksi tuo on totta.

  2. J L sanoo:

    Olen johtopäätöksestä samaa mieltä. Itse analyysi sensijaan on samalla tavalla puutteellinen, kuin taloustiede yleensä – on mukamas olemassa vain yksi asia, ja kaikki sitten riippuu siitä. Tässä kirjoituksessa älykkyys. Tämä on ilmeistä esim. väitteestä ”Älykköjen määrän on samoin täytynyt romahtaa, jotta Jungnerin hypoteesi voisi pitää paikkansa.” tai ”Jos tietämättömyys tai tyhmyys ovat syynä populismin nousulle, Brexitille, Trumpille ja muille ajan ilmiöille, niiden on täytynyt lisääntyä merkittävästi aivan viime aikoina.”

    Ihan hyvin voi syyttää sivistymättömyyttä, vaikka se olisi syystä tai toisesta vasta nyt päässyt sanelemaan valtion politiikkaa. Yhteiskunta ja kulttuuri ovat muuttuneet, ja suhtautumisemme johtajiin ja johtamiseen on individualistisempi ja vähemmän edellyttävä, kuin ennen.

  3. Simo Raittila sanoo:

    Grasping at straws here, mutta asiaa voi lähestyä esimerkiksi älykkyyden tilannesidonnaisuuden kautta. Työttömyyden ja köyhyyden (sisältäen esim. itsensä toteuttamisen mahdollisuuksien vähenemisen) lisääntyessä stressaantuneiden ja stressin takia rajallisemmin arviointeja tekevien ihmisten määrä kasvaa.

    Kyse voi olla myös jokseenkin epätoivoisten ihmisten toiminnasta, joka on rationaalista, jos tavoitteena on säilyttää vanhat statuksen lähteet. Tämä meidän lehdessämme aikanaan julkaistu teksti popularisoi anarkisti-antropologi David Graeberin ajatuksia asiasta kiinnostavalla tavalla: http://www.vino.fi/ronsy/tiedejuttu-perussuomalaiset-puolustavat-sukupuolihierarkiaa/

    Esim. Karl Polanyikin aikanaan sanoi Suuri murros -kirjassaan, että taloudellisesti vaikeina aikoina erilaiset harhaanjohtavat taloudelliset ja poliittiset ideat nostavat päätään. Vaikka itse toisaalta näen, että tiedon lisääminen ja koulutus auttavat, mutta yksi yhteiskunnallisen rauhan kannalta tavoiteltava asia on mahdollisimman monen *mielenrauha*.

    Asiaan liittyen tämä vaikuttaa mielenkiintoiselta: http://www.policy-network.net/publications/4357/Democratic-stress-the-populist-signal-and-extremist-threat-

  4. TT sanoo:

    Taloustietelijänä kirjoittaja on tietenkin taipuvainen tekemään rationaalisuusoletuksen ja näkemään äänestyskäyttäytymisen ”revealed preference”-lasien läpi, mutta eikö tässä kontekstissa voida ajatella, että ”tyhmyydellä” viitataan siihen, ettei keskiverto äänestäjä pysty mitenkään arvioimaan esim. Brexitin vaikutuksia omaan hyvinvointiinsa (tulokehitykseen etc.)? Tällaisessa tilanteessa äänestäjä tekee päätöksen sen informaation perusteella, minkä hän kykenee käsittelemään, eikä äänestyksen lopputulos välttämättä ole sosiaalisesti optimaalinen.

    1. TH sanoo:

      Samoilla linjoilla. Monimutkaistuva ja vaikeammin hallittava ympäristöhän aiheuttaa suhteellista tyhmyyden kasvua. Kovin ahkera ja tunnollinen opiskelija saa olla, että on tietoinen kuluttaja ja vastuullinen äänestäjä, joka jaksaa arjen pyörityksessä selvittää kaikki syy-seuraussuhteet globaalissa mittakaavassa ja niiden perusteella tehdä pitkäaikaisella perpektiivillä yhteisön kannalta viisaimman päätöksen. Siihen väliin on aika helppo tulla antamaan helppo selitys (”matu vie työt”) ja laiskalle sopiva ratkaisu (”mä hoidan”).

    2. Mari Mattila sanoo:

      Aivan, voiko kohtuudella odottaa, että keskustelupalstoilla asiantuntemus riittäisi esim brexitin vaikutusten arvioimiseen ja ns valistuneen mielipiteen esittämiseen? Some on mielestäni kyllä muuttanut meitä. Siellä vallitsee ’musta tuntuu’ perustelu, ja tosiasiat häviävät tunteelle joka kerran! Argumentointi on oman vahvan tunteen julistamista, ja jos joku yrittää viedä keskustelua avarammalle, vastaus on yleensä tyyliä ”entä USA” tai ”taas suomalaista/köyhää/miehiä syyllistetään”. Päätöksentekijöitä luonnehditaan vulgaarein termein ja heidän motiivinsa oletetaan mielipiteen esittäjän oman, varman vakaumuksen nojalla täysin arvottomiksi. Mikä se on se näkökulma? Jos sellainen on, se ilmaistaan, niin no, tyhmästi.

    3. Taina Kivelä sanoo:

      TT:n käsitys keskiverrosta äänestäjästä on juuri Pursiaisen kritiikin mukainen. Niin tyhmä, tietämätön ja sivistymätön- tai mitä määrettä itse kukin haluakaan käyttää ilmaisemaan ihmisen kyvyttömyyttä arvioida omaa asemaansa yhteiskunnassa ja maailmassa ja tehdä itselleen optimaalisia tai ainakin rationaalisia päätöksiä – on keskiverto ihminen, ettei kykene arvioimaan edes omaa etuaan ja tekemään sen näkökulmasta optimaalisia päätöksiä, puhumattakaan yhteisestä hyvästä. Minä taas uskon Pursiaisen tapaan päinvastaista: kukin tuntee oman elämänsä ja elinpiirinsä parhaiten ja pystyy nimeomaan ja vain itse tekemään omasta näkökulmastaan oikeat päätökset ja ratkaisut. Onneksi moni muukin uskoo samoin, muutoin ei olisi demokratioita. Jotka sentään lienevät useimpien mielestä onnistuneet, puutteistaan huolimatta, parhaiten tasa-arvon, ihmisarvon ja -oikeuksien toteuttamisen haastavalla saralla. Jos muiden päätökset ovat TT:n näkökulmasta vääriä, se ei johdu kummakaan tyhmyydestä tai tietämättömyydesta, vaan siitä, että TT:n ja päätöksentekijän edut ja elinpiirit eroavat toisistaan, vaikka TT toista luulee. TT elää siis kuplassa, kuten kaltaisensa usein tekevät. TT:n kuplaa voi kutsua myös tietämättömyydeksi, tyhmyydeksi, sivistymättämyydeksi tai miksi ikinä haluaa. Mutta oikea pulma on molempien (TT&kumppanit ja muut) osalta, että edut jakaantuvat yhä epätasaisemmin ja elinpiirit erovat yhä enemmän toisistaan. Nyt erot ovat kasvaneet niin suuriksi, räikeiksi ja näkyviksi, että ne, joilla on vähemmän eivät enää ole nöyrästi hiljaa ja toivo, että seuraavassa jaossa olisi heidän vuoronsa saada ässät käteen. Tai että viisaammat päätäisivät heidän puolestaan. Onneksi.

      1. TT sanoo:

        Eli siis Timo Soinin sanoin: ”Kyllä kansa tietää” ja suora demokratia johtaa automaattisesti sosiaalisesti optimaalisiin päätöksiin? Mihin siis tarvitsemme kansanedustajia ja virkamiehiä ym., jos kansa tietää kaiken?

  5. Henri sanoo:

    Olen varma että Heikki muistaa tämän kirjoituksen sisällön kun kommentoi seuraavan kerran keynesiläistä taloustiedettä, vasemmistoliittoa, tai ammattijärjestöjä.

    Kaikista blogisteista joita olen lukenut Heikki tuntuu olevan juuri se joka eniten epäilee muiden mielipiteiden ja toiminnan taustalla olevan tyhmyys ja tietämättömyys.

    Se että Trumpin kannattajat haluavat Yhdysvaltojen eroavan WTO:sta, laskevan veroja ja merkittävästi lisäävän valtion menoja ei suinkaan johdu siitä että he eivät ymmärtäisi talouden ja yhteiskunnan kausaalisuhteita. Älykkään analyysin jälkeen he ovat todenneet että se nyt vain on heidän intresseissään heittää lelut vaunuista.

  6. Syltty sanoo:

    Nyt kyllä taisi Pursiaiselta unohtua, että 50% kansasta on keskimääräistä tyhmempää. Vaikka eihän älykkyys ei takaa, etteikö ihminen voisi toimia tyhmästi.

    Toisaalta kirjoituksesta kuultaa läpi se, että eri ihmiset tarkoittavat tyhmällä käyttäytymisellä, tyhmyydellä tms. vähän eri asioita. Onko esimerkiksi tupakointi tyhmää vai kenties ainostaan välinpitämätöntä? Entä onko tietämättömyys tyhmyyttä vai kenties laiskuutta?

    Yleensähän tyhmyys tarkoittaa kyvyttömyyttä oppia asioita. Osa kansalaisista ei kykene muistamaan ”juuri mitään” siitä, mitä on lukenut ja kaiken lisäksi lukee vielä vähän. Ovatko nämä ihmiset tyhmiä, laiskoja vai ainoastaan tietämättömiä vai kenties tietämättömiä, koska ovat sekä tyhmiä ja laiskoja?

    Missä vaiheessa ihmistä edes voidaan sanoa laiskaksi? Kun ei jaksa lukea tohtoriksi? Maisteriksi? Herätä aamulla töihin, entä jos ei jaksa käydä edes ammattikoulua läpi kun ei huvita?

    Vaikuttaa siltä, että aivan ensimmäiseksi pitäisi määritellä termit tarkasti.

    Ja lopuksi haluaisin sanoa, että thteiskuntajärjestystä laadittaessa pitää aina miettiä sitä, että järjestelmän on toimittava, vaikka osa ihmisistä olisi tyhmiä ja tietämättömiä.

    PS Poliittiseen tietämykseen voi tutustua lukemalla vaikkapa tutkimuksen suomalaisten poliittisesta tietämyksestä ”TIETÄÄKÖ KANSA?
    Kansalaisten politiikkatietämys teoreettisessa
    ja empiirisessä tarkastelussa” https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/59408/Annales_C_Lauri%20Rapeli.pdf?sequence=3 tai kirjan poliittisesta tietämättömyydestä http://www.soininvaara.fi/2010/12/12/suuri-kaalihuijaus/

    1. amaootta sanoo:

      50% kansasta on mediaania tyhmempää.

      1. Juha sanoo:

        Normaalijakaumassa Mediaani = Keskiarvo. Esimerkiksi 100.

  7. Ulf Fallenius sanoo:

    Yhteen totuuteen uskominen on varsin tyhmää ja se on se mitä Eu ja euro esimerkiksi edustaa tällä hetkellä. Koko järjestelmä on romahtamassa kun nämä mukamas älykkäät eivät saa Euroaluetta toimimaan ei juuri miltään osalta ja varsinkin suurimmat ongelmat on euron heikossa rakenteessa,setelikoneet pyörii korot on miinuksella ja rahaa jaetaan ongelmamaille jotka väärin perustein tulivat euroon mukaan ja silti vaan kohti deflaatioita mennään ja työttömyysluvut tapissa ja investoinnit Eu alueella ja varsinkin Suomessa erittäin matalat kuin luottamusta tulevaisuuteen ei ole, Sitten vielä yleinen levottomuus maailmassa joka lisää pakolaistulvaa ja Eu täysin voimaton pakolaisongelmalle, tilanne voi lopullisesti räjähtää käsiin milloin vaan.Mikä on sitten seuraamus tästä jos vahingossa arvostelee Eu nykyistä menoa niin ei ole älykäs vaan jopa populisti vaikka pieni lapsikin ymmärtää että asioille pitää tehdä paljon että syntyy talouskasvua työllisyyttä ja pakolaisasiat kuntoon.Brexit on vasta alkusoittoa jos ei yhteisymmärrystä ala löytyä Unionissa .Olisihan maailma kiva paikka 1% eliitille jos kaikki menisi aina niin kuin he haluavat mutta sen jos jotain on maailman historia opettanut että jos 99% kärsii köyhyydestä ja näköalattomuudesta niin silloin alkaa tapahtumaan pahoja asioita.Tosi älykäs luo hyvän elämän myös tyhmälle.

  8. Pedagogi sanoo:

    Eikös yleinen koulutustaso nouse koko ajan Suomessa ja maailmassa? Ymmärtääkseni suomalaiset tietävät yhteiskunnallisista asioista paljon enemmän kuin 1970-luvulla.

    1. Ubeti sanoo:

      Pedagogi – kyllä vain. Ihmiset OVAT nykyään fiksumpia kuin ennen.

      Ongelma, jos nyt ongelmaa ylipäätänsä on, on hyvinvoinnin sivuvaikutus. Meillä menee kaikilla mittareilla hyvin ja paremmin kuin koskaan ennen. Meillä kaikilla.

      Itse asiassa valtion ja julkisen sektorin tulisi PIENENTYÄ koko ajan. Ihmisten tekemisiin tulisi puuttua VÄHEMMÄN. Mutta koska rahaa on enemmän ja tekemistä vähemmän niin toisten tekemisiin puuttumista tulee koko ajan enemmän. On polkupyörän kypäräpakkoa, pakollinen vuohi- ja venerekisteri, kananmunia ei saa myydä ilman luokitusta jne.

      Ihmiset ovat fiksumpia, elintaso ja elämisen taso on parempi, tekemistä on vähemmän, rahaa on enemmän jne. Tuosta kaikesta seuraa sitten se, että jopa minä pystyn ja ehdin pohtimaan näitä asioita semi-julkisesti – aivan kuten ennen vanhaan harvat ja valitut älyköt (jotka olivat usein v*tun tyhmiä).

      1. Juha sanoo:

        Ihmiset ovat fiksumpia, etenkin idän ihmiset. Suomalaisten tyhmistymisestä sen sijaan kerettiläiset panettelijat ovat esittäneet epätieteellisiä heittojaan ja herjojaan.

        Akavan pääekonomisti Eugen Koev korostaa, että suomalaisten Pisa-tulosten heikentyminen [2006…2012] on fakta eikä tähän vaikuta aasialaisten menestys. (Verkkouutiset 11.4.2016)

        Dutton ja Lynn julkaisivat vuonna 2013 Intelligencessä artikkelin “A negative Flynn-effect in Finland 1997 – 2009. Artikkelissa osoitettiin, että vuoden 1997 jälkeen peruskokeiden mittaama suomalaisten varusmiesten matemaattinen ja kielellinen lahjakkuus on alkanut laskea. (Akateeminen talousblogi 1.8.2016)

  9. Hyvää pohdintaa, josta olen monessa kohdassa samaa mieltä. Itse tarjoan ainakin yhdeksi vaihtoehdoksi suuttumuksen nykypolitiikkaan ja siihen liittyviin päätöksentekoprosesseihin. Ihmiset usein tietävät, että heidän puhemiehensä valehtelee tai ainakin värittää totuutta, kuten Trumpin kannattajat ovat osoittaneet. He haluavat, että staus quo heilautetaan vaikka valheella, jos mikään muu ei auta.

  10. Massojen viisaus ja tyhmyys juontavat yhteiskunnalliseen luottamukseen. Esimerkiksi se, että jotkut eivät halua rokotuttaa lapsiaan, ei osoita heidän tyhmyyttään, vaan sitä, että he eivät luota auktoriteetteihin, jotka sanovat, että rokottaminen on hyvä juttu. Se, että kansalaiset alkavat uskoa enemmän vaihtoehtoiseen tiedottamiseen johtuu yhteiskunnallisesta tilanteesta, niin epämääräinen kuin tämä termi onkin. Kun keskiluokka alkaa kurjistua, populismi leviää. Niin se teki 30-luvullakin.

    1. Taina Kivelä sanoo:

      Vastaisin juuri TT:n kommenttiin ja hoksasin, että täällähän Osmo Soininvaara oli jo sanonut saman kuin minä mutta paljon yksinkertaisemmin ja tehokkaammin:)

  11. Putte Wilhelmsson sanoo:

    Pursiainen kirjoittaa: ”Jos tietämättömyys tai tyhmyys ovat syynä populismin nousulle, Brexitille, Trumpille ja muille ajan ilmiöille, niiden on täytynyt lisääntyä merkittävästi aivan viime aikoina.” Niin, ovatko ne? En tiedä, mutta HBO:n John Oliver punnitsee todisteet, ja kuten perussuomalaisten puoluesihteeri sanoi: ”Onko tarina tosi tai ei, se on toinen juttu. Näin nämä asiat koetaan.” Kts alkaen kohdasta 3 min 30 sek. https://www.youtube.com/watch?v=zNdkrtfZP8I

  12. Keijo Tutka sanoo:

    Satuin lukemaan tämänkin tekstin ja olisin voinut jättää lukematta. Kirjoittaja on elitistinen narsisti, eikä ymmärrä muiden mielipiteistä yhtään mitään. Taas käytetty rasistikortit ynnä muut. Pidetään itseään viisaana vaikka tosiasiassa nähnyt maailmasta vain se oma kuplan peilikuva. Sanoisin suoraan että lopeta tällainen paskan suoltaminen ja tutustu elämään. Kirjoittaja ei edes koita ymmärtää populismin syntyä näinä aikoina vaan haukkuu ihmiset tyhmäksi. Se kuka on valmis kutsumaan muita tyhmiksi on varmasti se tyhmin.

  13. urpo leppänen sanoo:

    Suurin osa ihmisistä on erittäin yksinkertaisia.

  14. Homo homompi h.moilane... sanoo:

    En jaksanut lukea loppuun asti

  15. klaus kultti sanoo:

    Pikkaisen särähti kirjoituksen tämä osa: ”Yhteiskunnallisten ongelmien selittäminen toisten tyhmyydellä tai tietämättömyydellä on laiskaa ajattelua. Se on hyvin läheistä sukua ajatusmallille, jossa köyhien ongelmat nähdään ihmisten ominaisuuksista johtuviksi tai kehitysmaiden vaikeuksia selitetään paikallisella ”kulttuurilla”.”

    Sikäli kuin paikallisella kulttuurilla tarkoitetaan tietyn yhteisön normeja, selitysten hakeminen sieltä ei ole laiskaa ajattelua tai edes hyödytöntä toimintaa. Normit lienevät jonkinlaisia tasapainotiloja ja tasapainot voivat olla hyvin tehottomia. Tyyppiesimerkkejä tehottomista kulttuurin ilmentymistä ovat tietynlaiset tabut, kastijärjestelmät ja niihin liittyvät avioitumissäännöt, uskonnot ja ideologiat, jotka eivät rohkaise kriittiseen ajatteluun, vaan jopa päinvastoin. Ollessaan tasapainotiloja ne kannustavat tietysti älykkään ihmisen toimimaan niitä ylläpitävästi, mutta kokonaisuutena ne voivat ulkopuolisen mielestä johtaa selvästi tyhmään/tehottomaan käyttäytymiseen.

  16. Yksi ulottuvuus asiaan on, että mitä pidetään tyhmänä. Onko tyhmää haluta asiaa, joka on itselle taloudellisesti epäedullista? Ei tietenkään ole, jos kokee saavansa vastineeksi jotain muuta omasta mielestään arvokkaampaa. Jos yksittäinen britti on valmis ottamaan taloudellisesti takkiin päästäkseen eroon Brysselin holhouksesta, ei hän ole tyhmä, vaan hän tekee valinnan. Hän kokee ostavansa vapautta kansallisvaltiolleen.

  17. Kare sanoo:

    Tietenkään ihmisten typeryys ei ole ainoa selitys ”populismille, lyhytnäköiselle politiikalle ja ääriliikkeille”. En usko, että juuri kukaan on näin väittänytkään. Pursiainen käy tässä tekstissä siis itse rakentamaansa olkiukkoa vastaan.

    Ihmisten irrationaalisuus, älyllinen laiskuus taikka tiedon puute (kaikki sopinevat arkikielisen, sumean käsitteen ’typeryys’ alle) ovat kuitenkin hyvin selkeästi esimerkiksi populismin käyttövoimaa. Poliittisten ääri-ilmiöiden vaihtelevaa esiintymistä selittävät muut tekijät, esimerkiksi taloustilanne ja populististen pyrkyreiden saavuttama näkyvyys, mutta ihmisten valikoiva typeryys on edellytys näiden ääri-ilmiöiden esiintymiselle.

    Eihän se ole mielipidekysymys, vaatiiko esimerkiksi Trumpin valheisiin uskominen joko tiedon puutetta tai jonkinlaista, esimerkiksi ideologiaan pohjaavaa, älyllistä laiskuutta. Vaatii.

    Iso osa Pursiaisen tekstistä tiivistyy tähän: ”On kerta kaikkiaan rehellisempää todeta, että ääriajattelu, rasismi ja populismin lietsonta ovat yhtä lailla sivistyneistön kuin sen tavallisen kansan harrastus.”

    Käsittääkseni tämä aivan keskeinen väite on täysin virheellinen! Populististen liikkeiden kannatus korreloi alhaisen koulutuksen kanssa. Samoin taitaa olla rasismin kohdalla. Näin on lukemattomien muidenkin asioiden kohdalla, esim. taikauskon.

  18. Mikko sanoo:

    Yleinen keskustelu politiikassa on painottunut mielipiteisiin ja valintoihin, mitkä eivät välttämättä perustu faktoihin ja usein tuottavat hyvinvointia vain osaan kansasta. Valtaa pitävien intressissä on ylläpitää rakennetta mustamaalaamalla toisinajattelijat esim populisteiksi vaikkakin heidän puolustamansa kanta ei kestä välttämättä kriittistä tai faktuaalista tarkastelua. Täyttä hurskastelua ja oman edun tavoittelua on maailma täynnä, Saamme seurata suurinta näytelmää ihmisten sieluista USA presidentinvaalien muodossa.

  19. Sonofhades sanoo:

    Hassua kyllä, tilastojen mukaan esim. armeijan pällitesteissä on älykkyys ollut laskeva v. 1997 lähtien. Monia muitakin viittauksia ihmisten keskievertoälykkyyden laskuun on olemassa. Kysy keneltä tahansa hänen viiden läheisimmän ihmisen puhelinnumeroita. Veikkaan, ettei kukaan muista niin monta numerosarjaa enää ulkoa. Sama pätee lähes kaikkeen muistamiseen. Google pitää huolen siitä, ettei asioita tarvitse painaa muistiin koska ne voi tarkistaa vaivatta myöhemmin tarvitessaan.

    Kun aivoja ei käytä, ne surkastuvat ja niiden sisältämää tietoa ei pysty käyttämään. Tietohan ei aivoista poistu, mutta reitit tietojen löytämiseen aivoista katoavat käyttämättömyyttään.

    Mitä taas tulee lauseeseen: ”Merkittävän määrän ihmisiä on täytynyt siirtyä klassikkokirjojen parista roskaviihteen pariin.”

    Onko kirjoittaja käynyt viime aikoina kirjastossa tai kirjakaupassa / divareissa? Suosittelen. Sikäli kun sellaisen vielä jostakin löytää. Klassikkokirjoja ei lue käytännössä enää kukaan. Ylipäätään lukeminen on nykyisin harrastus, jonka harrastajien keski-ikä on 40 ja kuoleman väliltä. Tulevat sukupolvet viettävät aikansa älykännyköiden parissa ja Internetin ihmeellisessä maailmassa. Jopa siihen malliin, että Internet/älykännykät ovat osoittautuneet tehokkaimmiksi ehkäisyvälineiksi, joita ihmiskunta on keksinyt. Tosi-tv ei ainakaan ole parantanut ihmisten keskimääräistä älykkyyttä ja pahoin pelkään YouTube – kanavien toimivan samalla periaatteella kuin Tosi-TV…

    Tähän päälle vielä suhteellisen köyhyyden lisääntyminen länsimaissa. Tunnetusti köyhyys heikentää ihmisen älykkyyttä. Jos päivät kuluvat laskiessa miten saa pennit riittämään ruokaan ja laskuihin, ei ihminen ole parhaimmillaan tai kykene ratkomaan miten keksisi seuraavan suuren jutun, joka pelastaa ihmiskunnan. Kenties hinkuvintiassa aikaisempaa paremmin voivat ihmiset sitten keksivät juttuja (ja lisääntyvät ja täyttävät maapallon).

  20. Taneli Karhunen sanoo:

    Älykkyys periytyy

  21. Antti von Herpen sanoo:

    Tyhmyys tiivistyy! Pitää pyrkiä Mensan jäseneksi ettei haukuta tyhmäksi. Minua kyllä ärsyttää väärin äänestävät ja muutkin älyttömät!

  22. Ulf Fallenius sanoo:

    Yrittäjän näkökulmasta kaikki valtion ja kunnan virkamiehet varsikin päättävässä elimissä olevat ovat tosi tyhmiä.Harvalla heistä mitään oikeaa kokemusta yksityisyrittämisestä tai yksityispuolen työstä.

  23. Juha sanoo:

    “Kuinka tyhmiä ihmiset ovat?” kysyy Pursiainen.

    Tunnetusti mikään ei ole niin viisas kuin viisas ihminen (homo sapiens), paitsi insinööri. Askenasijuutalaiset pääsevät lähelle. Wiki tietää:

    Ashkenazi Jews have won a large number of the Nobel awardss. While they make up about 2% of the U.S. population, 27% of United States Nober prize winners in the 20th century, a quarter of Fields Medal winners, 25% of ACM Turing Award winners, half the world’s chess champions, including 8% of the top 100 world chess players… According to a study performed by Cambridge University, 21% of Ivy League students,… 23% of the wealthiest Americans, and 38% of the Oscar-winning film directors, and 29% of Oslo awardees are Ashkenazi Jews.

    Mutta hilkulla oli rodunjalostuksen loppu ja sukupuutto jo viime vuosisadalla. Eikä se elo luvatussa maassa edelleenkään mitään herkkua ole.

  24. Hannu Lindblad sanoo:

    Todella hyviä pointteja. Musta on paljon hedelmällisempää hakea vastauksia MIKSI? -kysymyksillä kuin yrittää selittää ajanilmiöitä oletuksilla ihmisten ominaisuuksilla…”tyhmyydellä” esim. Eikös se jo ole jonkin sortin ”rasisimia”..luokittelua ainakin?

  25. Elias sanoo:

    XKCD-sarjakuvassa oli taannoin hyvä pätkä tähän liittyen: http://xkcd.com/1386/

    ”To everyone who responds to everything by saying they’ve ’lost their faith in humanity’: Thanks–I’ll let humanity know. I’m sure they’ll be crushed.”

  26. kommentoin sanoo:

    Olipas tyhjänpäivänen bloggaus. Valistuneesta arvailusta (mm. Vartiaisen bloggaus aiheesta Brexit kannattaa lukaista myös) Pursiainen vääntää huolestuttavaa holhousta ja myötäahdistuu siitä, että typerän päätöksen tehneinä pidetään – herranjestas! – typerinä.

    Onhan se tietty kiva, että lehmänläjästä yritetään löytää nelilehtistä apilaa. Se nyt ei vain onnistu tällaisella mutuilulla jossa mustasta yritetään selittää valkoista siksi, että omalla tieteenalalla on dogmaattinen ajatus ihmisten rationaalisuudesta.

  27. Jukka Ilmonen sanoo:

    junkkerilla on iso ego kun pitää itseään viisaana ja kaikkia muita tyhminä, ja sen noin julkisesti vieläpä kehtaa tuoda esille. populismi on demokratiaa. popular = suosittu. mutta se jos presidentti-ehdokas valehtelee valitsemalla asioita joita uskoo yleisönsä haluavan ilman mitään aikomusta toteuttaa lupauksiaan on populismin väärinkäytöstä, ja se on suurempi ongelma. ainakin jenkeissä ollaan nähty miten obama ei koskaan pitänyt lupauksiaan sulkea guatanamo tai palauttaa sotilaitaan jne. hillary myös lupasi eri ristiriitaisia asioita riippuen kenelle puhui. trump varmasti tekee aivan samaa, tosin hänessä se erotus että hän ei ottanut suuria lahjoituksia eikä siten ole velkaa lähes kenellekään. paitsi ehkä sheldon adelsonille.

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa