Suklaasta jälleen herrojen herkku

Suklaasta jälleen herrojen herkku

Jo moneen kertaan kuopattu terveysvero nousee ruman zombien tapaan jälleen haudastaan piinaamaan sattumanvaraisesti valikoituneita uhrejaan.

Hallituksen kehysriihi ei varmasti jättänyt ketään kylmäksi. Niin oikealla kuin vasemmalla se aiheutti muun muassa pettymystä, tyrmistystä, epäuskoa ja kiukkua.

Kehysriihi toi liikaa omituisia päätöksiä pureskeltavaksi, joten tyydyn nyt valitsemaan vain yhden aihepiirin joka todennäköisesti jää kritiikissä vähemmälle huomiolle – terveysveron paluu, erityisen syrjivänä versiona.

Hallituksen päättämä makeisten arvonlisäveron nosto

Makeisvalmistajille tulee hyvin poikkeuksellisen kova takaisku, kun hallitus päätti heittää alan ensin yleisen alv-kannan piiriin (+10%) että samalla tietenkin nostaa myös yleistä kantaa (+1,5%). Laittaisi minkä tahansa toimialan kriisiin.

Muutoksen ennustetaan tuottavan valtiolle noin reilut 80 miljoonaa euroa vuodessa jo vuodesta 2026 eteenpäin. Hallitus perustelee tätä THL:n suosituksella sekä – enemmän uskottavasti – verotulojen tarpeella

Suomen johtava makeisvalmistaja Fazer on tietenkin hyvin pettynyt – ja ihan perustellusti. Yhtiön edustaja kiinnitti huomionsa, aivan oikein epätasa-arvoiseen sääntelyyn: esitys jättää kokonaan huomioimatta keksit ja leivonnaiset, sekä paljon suolaa ja rasvaa sisältävät tuotteet, joita THL on niinikään suosittelut verottamaan ja joiden kulutus on voimakkaassa kasvussa. 

Onkin mahdollista, että tulevaisuudessa suklaa palaa herrojen herkuksi, kun valikoiva holhousvaltio Suomi verottaa sen hinnan pilviin verrattuna korvaaviin epäterveellisiin vaihtoehtoihin. Samalla kaakaon markkinahinta on rajussa nousussa holhouksestamme riippumatta.

No, jos pelkästään makeisten ja suklaan haittaverotus jättää keksin ja kakun kokoisen porsaanreiän, eikö tilastollisesti liikalihavassa ja edelleen paisuvassa Suomessa kannata tehdä edes tämä? Ei välttämättä.

Tutkimustulokset ja käytännön kokemukset terveysveroista

Herkkuverotuksen hyvästä tarkoituksesta huolimatta tutkimukset ja tulokset sen käyttöönotosta kuitenkin osoittavat, että muutoksella ei todennäköisesti saada aikaan kuin köyhien köyhtymistä.

Ideana on, että vero nostaa epäterveellisten tuotteiden hintaa ja siten vähentää niiden kulutusta, mikä taas pidemmällä aikavälillä vähentää kansan ylipainoa. Valitettavasti tutkimukset ja muiden maiden kokemukset herkkuveroista eivät ole rohkaisevia

Yleisesti ottaen herkkuverot ovat osoittautuneet tehottomiksi ylipainon vähentämisessä ja voimakkaasti regressiivisiksi – tasaveron olosuhteissa verotaakka kohdistuu ensisijaisesti suhteellisesti enemmän näitä tuotteita kuluttaviin henkilöihin eli alempiin tuloluokkiin.

Käytännön kokemuksissa on ilmennyt neljä pääasiallista tapaa, joilla vero tyypillisesti epäonnistuu

Jos liikkumisvaraa on, tuottajat saattavat maksaa itse veron korottamatta hintoja välttääkseen myynnin laskun. 

Kuluttajat taas saattavat olla valmiita maksamaan korkeampaa hintaa, leikaten kulutustaan muualta.

He myös saattavat vaihtaa yhtä epäterveellisiin, halvempiin tuotemerkkeihin. 

Viimeisenä ovat tapaukset, joissa kuluttajat ovat alkaneet kuluttaa vähemmän kohdetuotetta, mutta ostaneet enemmän muita epäterveellisiä tuotteita. Tämä on suurin riski tässä hutiloidussa muutoksessa, joka jättää epäterveellisiä kilpailevia tuoteryhmiä lisäverotta. 

Tanskan herkkuvero varoittavana esimerkkinä

Tanskassa säädettiin vuonna 2011 herkkuvero, joka sai osakseen kansainvälistä mielenkiintoa. Myös tulokset olivat kiinnostavia. 

Vero kiihdytti inflaatiota ja sai aikaan lähinnä siirtymisen halvempiin tuotemerkkeihin. Tanskalaiset alkoivat ostella mahdollisuuksiensa mukaan herkkuja myös Ruotsista ja Saksasta. Kymmenen prosenttia veron tuotosta valui suoraan sen hallinnollisiin kustannuksiin, samalla kun työpaikkoja menetettiin. 

Veroa lobanneiden tahojen etukäteen esittämät tietokonemallinnukset terveyseduista eivät toteutuneet. Tutkimusten mukaan vaikutus tanskalaisten kulutuskäyttäytymiseen oli hyvin pieni ja 80% ei muuttanut kulutustapojaan millään tavoin. 

Vuosi herkkuveron säätämisestä 70% tanskalaisista piti herkkuveroa huonona tai erittäin huonona. Paineen alla Tanskan hallitus poisti vihatun veron, eikä sitä ole koskaan yritetty palauttaa.

Hyvistä tarkoitusperistään huolimatta herkkuverot päätyvät tyypillisesti olemaan kansanterveydellisesti tehottomia, voimakkaasti regressiivisiä ja hyvin epäsuosittuja.

Suomessa ollaan perinteisesti kestetty paljon holhoamista, mutta jo valmiiksi valuvikaista terveysvero-himmeliä ei ainakaan tulisi rakentaa tuoteryhmiä näin epätasa-arvoistavasti kuin kehysriihen Fazer-vero.

Aatetta, ratkaisuja ja ideoita

Aate- ja ideakirjoituksissa käsittelemme nyky-yhteiskuntaan sekä poliittiseen päätöksentekoon sopivia ratkaisuja klassisen liberalismin viitekehyksestä.

Kommentoi

Yksi kommentti artikkeliin Suklaasta jälleen herrojen herkku

  1. Risukimppu sanoo:

    Keskustelin tässä päivänä eräänä parin nuoren naisen kanssa, (edustivat terävyydellään poikkeusta toivottomalle vaikuttavassa sukupolvessaan). Molemmat halusivat nähdä tulevaisuutensa aivan muualla kuin synnyinmaassaan Suomessa. Keskustelussa noisivat esiin mahdollisuudet nuorille, tai pikemminkin niiden puute. Tässä seniori-yhteiskunnassa lapset ja nuoret ovat vähän kaikessa sivuraiteella, ylipäätään kulttuurissamme suhtaudutaan lapsiin ja nuoriin enemmän tai vähemmän penseästi. Asenteet nuoria kohtaan ovat edelleen patavanhoillisia ja ahtaita.
    Sapiskaa saavat myös holhoaminen ja erityisesti nykyinen kaiken kiristäminen ja niukkuuden markkinat, nykyhallituksen ja saksikäsi-Riikan riehuessa vapaana.
    Tapaamani nuoret tajusivat myös erittäin hyvin sen kuinka syrjäytyvä kansakunta Suomi on syrjäseutumaisuutensa, maalaisuutensa,
    kielellisen ja kulttuurisen isolatismin takia. Suomen kielellä ei tee yhtään mitään missään muualla kuin tasan Suomessa, samoin suomalaisille ominaiset tavat ovat käyttökelvottomia sivistyneissä länsimaissa. Täällä ei ole mitään havaintoa mistään sellaisista konkreettisista suunnanmuutoksista joiden kautta avautuisi hyvät mahdollisuudet toteuttaa unelmiaan. Pessimismiä ja lannistavaa ilmapiiriä saa aistia sitäkin enemmän.
    Suomesta puuttuvat positiiviset vaikutteet, ihmiset ja kannustava eteenpäin tsemppaava henki.
    Nuoria hirvittää Suomen maantieteellisessä sijainnissa nykyään erityisesti rajanaapuruus maailman vaarallisimman valtion Venäjän kanssa. NATO-jäsenyydestä huolimatta on alati lisääntyvä pelko siitä että ennenpitkää Venäjä hyökkää Suomeen, eikä mitään viidettä artiklaa sitten lopulta oikeasti ollutkaan. Kuvat Ukrainasta, pommitetuista kerrostaloista, siviilien ruumiista Buchan kaduilla ovat ikuistuneet mieliin ja mahdollisuus että jonakin päivänä Suomessa näyttää samalta.
    Myös julkiset näkemykset siitä Donald Trumpin mahdollinen paluu USA.n presidentiksi romuttaa puolustusliiton ja jättää meidätkin yksin oman onnemme nojaan hirviömäisen ydinase-diktatuurin armoille, herättää levottomuutta.

Tietoa kirjoittajasta

Lundstedt Tero

Tero Lundstedt

Sisältöjohtaja

+358 44 304 4350

Tero Lundstedt johtaa Liberan kaikkea sisällöntuotantoa. Oikeustieteen tohtorina Tero on tehnyt monipuolisesti tutkimusta oikeustieteen ja politiikan aloilta. Hän toimii myös Finnish Yearbook of International Law-julkaisusarjan toimittajana ja on Helsinki Law Academyn perustajajäsen ja lakiasiainpäällikkö.

single.php