Seitsemän sitkeää myyttiä maksuttomasta yliopistosta

Seitsemän sitkeää myyttiä maksuttomasta yliopistosta

Suomessa elää sitkeästi joukko myyttejä siitä, miten mainio ajatus maksuton yliopistokoulutus on. On tullut aika murtaa nämä myytit. Olen toki kirjoittanut asiasta jo aikaisemminkin, esimerkiksi täällä ja täällä. Mutta asia on poikkeuksellisen ajankohtainen esimerkiksi yliopistojen rahoitusleikkauksien vuoksi. Libera onkin valinnut vuoden 2016 teemaksi koulutuksen ja sivistyksen. Tämä vähän perusteellisempi kirjoitus on avaus teemavuoden keskustelulle.

Hyvä yliopistolaitos on sellainen, joka johtaa mahdollisimman suureen yhteiskunnalliseen hyvinvointiin. Yliopiston hyvinvointivaikutukset kohdistuvat tietysti suureksi osaksi opiskelijoihin itseensä. Mutta yliopistokoulutus vaikuttaa myös muihin ihmisiin sekä veronmaksun että muiden vaikutuskanavien, kuten koulutuksen ulkoisvaikutusten kautta.

Siksi on tärkeää, että niin opiskelijoiden kuin yliopistojenkin kannustimet ovat kunnossa, jotta oikeat ihmiset valikoituvat oikeanlaiseen koulutukseen. Maksuton järjestelmä ei toimi hyvin tässä suhteessa, vaan kannustaa vääränlaisiin valintoihin. Lisäksi maksuttoman yliopistokoulutuksen tulonjakovaikutukset ovat huonoja.  Tämä kaikki käy ilmeiseksi kun myytinmurtaminen pääsee kohta vauhtiin.

Myytti 1. Maksuton yliopistokoulutus ja opintotuki ovat tukea köyhille.

Yliopisto-opiskelijat eivät ole köyhiä tai huono-osaisia. Ei ole köyhyyttä alentaa vapaaehtoisesti ja väliaikaisesti tulotasoaan, jotta saisi tulevaisuudessa enemmän. Aika hyvä vertailukohta opiskelijalle on aloitteleva yrittäjä. Yrittäjä joutuu usein tekemään paljon töitä ilman juurikaan tuloja. Oman yrityksen rakentaminen vie kaiken ajan, eikä yrittäjä siis voi olla palkkatyössä muualla. Investoinnit omaan yritykseen tehdään usein lainarahalla. Kaikki tämä tapahtuu siinä toivossa, että yritys menestyy ja omistaja rikastuu.

Mutta niin kuin oikein onkin, kukaan ei ole sitä mieltä, että yrittäjä on köyhä. Kukaan ei kannata merkittäviä tulonsiirtoja tuleville rikkaille yrittäjille siksi että nämä ovat jotenkin huono-osaisia. Kaikki ymmärtävät, että yrittäjän tulonalennus on väliaikaista ja vapaaehtoista. Kukaan ei vakavissaan sano, että yrittäjien pitäisi saada investointitavarat maksutta. Valtio ei jakele ilmaisia kaivinkoneita, ravintoloita tai kalastusaluksia vain sen vuoksi, että yrittäjillä ei alkuvaiheessa ole varoja.

Totta kai jotkut opiskelijat tulevat köyhemmistä oloista kuin toiset. Mutta lääketieteelliseen päässyt köyhän perheen lapsi ei enää itse ole köyhä. Hän tulee muutaman vuoden päästä kuulumaan parhaiten tienaavien ihmisten joukkoon. Hän on siksi rikas tai ainakin hyväosainen, jolla on väliaikainen kassavirtaongelma. Tietenkään hän ei ole yhtä rikas kuin rikkaan perheen lääkikseen päässyt lapsi. Mutta tulonsiirtoja ei ole järkeä antaa rikkaille vain, koska joku on vielä rikkaampi.

Yliopisto-opiskelijoiden lobbauksen hyvää onnistumista kuvaa se, että ihan järkevät ihmiset on saatu uskomaan opiskelijoiden olevan köyhiä.

Myytti 2. Mikäli yliopistokoulutus olisi maksullista, köyhät eivät voisi hankkia yliopistotutkintoa. Erityisesti on väärin, jos joutuu ottamaan lainaa opintoja varten.

Laina on luonnollinen tapa rahoittaa yliopisto-opinnot. Yrittäjän lainaotossa ei kenenkään mielestä ole mitään ihmeellistä. Juuri investointien rahoitusta vartenhan pääomamarkkinat ovat olemassa. Yhtä lailla luonnollista on lainan ottaminen opintojen rahoitusta varten. Lääkärin tutkinto tekee omistajastaan varakkaan ihan samalla lailla kuin yrittäjän tekemä investointi.

Kaikille on itsestäänselvää, että yrittäjän kannattaa tehdä investointi vain, jos sen tuotto ylittää lainan kustannukset. Aivan samoin on tutkinnon laita. Jos tutkintoa varten ei kannata ottaa lainaa, tutkintoa ei pidäkään hankkia. Ne, jotka huutavat tässä kohtaa ”mutta ulkoisvaikutukset!”, malttakaa hetki. Niihin palataan kyllä.

Jotkut ovat sitä mieltä, että on jotenkin epäreilua, että köyhän perheen lapsi joutuu ottamaan lainaa ja rikkaan ei. Tähän vastattiin jo äsken. Tuleva lääkäri, vaikka olisi köyhästä perheestä, on tuleva rikas. Ei yhtä rikas kuin rikkaasta perheestä tuleva, mutta kuitenkin rikas. Ei ole mitään epäreilua siinä, että ihminen joutuu ottamaan lainaa tulevaa vaurastumistaan varten.

Koulutusinvestoinnin kannattavuus ei myöskään riipu siitä, joutuuko sen tekemään lainarahalla vai ei. Jos koulutusinvestoinnin tuotto ei ylitä lainapääoman kustannuksia, maksullista tutkintoa ei kannata hankkia lainarahalla. Mutta ei sitä kannata hankkia omallakaan rahalla. Sijoittamalla rahat pääomamarkkinoille rahoille saa paremman tuoton kuin sijoittamalla ne tähän huonosti tuottavaan koulutukseen. Tässä mielessä siis koulutuspäätöksen kannattavuus ei riipu alkuperäisestä varallisuustasosta.

Joskus tähän sanotaan vastaväitteenä, että köyhien riskinsietokyky on alempi kuin rikkaiden. Siksi osa heistä jättäisi opintolainan ottamatta. En usko, että tämä on kovin tärkeä seikka. On tukuittain tutkimuksia, jotka osoittavat, että hyvä yliopistokoulutus on todella hyvä sijoitus. Sitä varten kannattaa ottaa lainaa. Eikä sinänsä ole ongelma, että toiset haluavat tehdä vähemmän riskipitoisia sijoituksia kuin toiset. Ihmisten kannattaa ottaa vain sellaisia riskejä, joita haluavat.

Ja edelleen, vaikka jostakin syystä ajateltaisiin, että opintolaina on yksilön kannalta liian riskipitoinen sijoitus, ei tämä ole argumentti maksuttoman koulutuksen puolesta. Se on argumentti pehmeän opintolainajärjestelmän puolesta. Sellaisen, jossa takaisinmaksu esimerkiksi riippuu myöhemmästä työmarkkinamenestyksestä.

Opintolainoja ei ehkä muutenkaan voi kokonaan jättää markkinoiden huoleksi. Pääomamarkkinat ovat epätäydelliset siinä mielessä, että lainaa koulutusta varten ei välttämättä saa aina tarpeeksi. Ongelmana on se, ettei inhimillistä pääomaa, toisin kuin fyysistä, voi pantata lainan vakuudeksi. On mahdotonta esimerkiksi lupautua pankin orjaksi siinä tapauksessa ettei maksa lainaa takaisin. Panttaamisen mahdottomuus voi aiheuttaa sen, että varattoman, mutta lahjakkaan on vaikea saada riittävää lainaa.

Mutta tämä on argumentti opintolainan valtiontakauksen puolesta, ei maksuttoman koulutuksen.

Myytti 3. Maksuton yliopistokoulutus on hyvä asia, koska koulutus on hyödyllistä ja hyödyllisiä asioita pitää tukea.

Asioita ei pidä tukea vain sen takia, että ne ovat hyviä. Jos joku asia on arvokas jollekulle, hän kyllä osaa hankkia sen itse. Jos ongelma on se, että joku on liian köyhä saadakseen tarpeeksi itselleen tärkeitä asioita, hyvien asioiden tukemisen sijasta hänelle kannattaa antaa suora tulonsiirto. Tämä pätee yhtä hyvin koulutukseen kuin kaikkeen muuhunkin. Maksuttoman koulutuksen perustelu ei siis voi olla se, että koulutus on tärkeää.

Asioiden tukeminen on perusteltua vain silloin, kun niistä koituva hyöty ei kohdistu hankkijalle itselleen. Näitä hyötyjä sanotaan ulkoisvaikutuksiksi. Siitä pääsemme seuraavaan myyttiin.

Myytti 4. Koulutuksen ulkoisvaikutukset ovat perustelu maksuttomalle yliopistokoulutukselle.

Ainoa järkevä perustelu yliopistokoulutuksen tukemiselle ovat ulkoisvaikutukset. Jos koulutus hyödyttää merkittävästi muitakin kuin koulutuksen saajaa itseään, koulutusta hankitaan ilman tukea liian vähän tai vääränlaista. Yliopistokoulutuksen ulkoisvaikutuksia on vaikea mitata. Mutta ne voivat olla merkittäviä.

Esimerkiksi kaupungeissa, joihin on keskittynyt paljon koulutettuja ihmisiä, ajatukset lentävät ja ideat liikkuvat. Mitä enemmän koulutettuja ihmisiä, sitä enemmän ajatuksia liikkuu, ja kaikki muutkin hyötyvät koulutettujen koulutuksesta. Työntekijät, jotka katselevat heitä paremmin koulutettujen kollegojensa työskentelyä, oppivat hekin uusia työtapoja.

Jos näin on, jokainen koulutettu työntekijä hyödyttää kaikkia muitakin. Koska muille aiheutettu hyöty ei näy työntekijän omassa palkassa, kannustimet hankkia koulutusta voivat olla liian laimeat.

Toinen seikka on se, että ihmiset arvostavat sivistystä. Kansalaiset arvostavat siitä, että Suomessa on ihmisiä, jotka tuntevat historiaa tai suomalais-ugrilaista kielitiedettä. Koska näiden alojen tutkimuksella ei tienaa kovin hyvin, voi olla että ilman tukea tarpeeksi lahjakkaita ihmisiä ei hakeudu näille aloille.

Kolmas esimerkki on perustutkimus. Lääketieteellinen tai fysiikan perustutkimus voi tuottaa arvokasta tietoa. Mutta voi olla, että ilman tukea lahjakkaita ihmisiä hakeutuu esimerkiksi rahoituksen opintoihin näiden sijasta pankkiirin tulojen houkuttelemana.

Kaikki nämä ovat ihan järkeviä ajatuskulkuja. Mutta jokainen niistä puoltaa yliopistokoulutuksen valikoivaa tukemista, eikä täysin maksutonta järjestelmää.

Vaikka koulutuksen hyödyistä osa tulisi muille, myös koulutettava itse saa merkittävän osan hyödystä suurempina tuloina. Hyödyt voivat olla myös muunlaisia, kuten oman sivistyksen arvo tai miellyttävämmät työolosuhteet. Siksi hän voi itse hyvin maksaa merkittävän osan koulutuksestaan.

Ja jos halutaan ohjata ihmisiä sivistysaloille tai perustutkimukseen, täytyy tukea näiden alojen koulutusta. Jos tarkoitus on, että ihmiset valitsevat fysiikan tai historian rahoitusteorian sijasta, täytyy niistä tehdä houkuttelevia suhteessa rahoituksen opiskeluun. On ilmeistä, että paras tapa toteuttaa tämä ei ole lahjoittaa kaikkien alojen tutkinnot.

Tuki pitää suunnata niille ihmisille ja aloille, joista ulkoisvaikutukset tulevat. Mitään sivistyshyötyjä ei saavuteta ohjaamalla keskinkertaisia opiskelijoita suomalais-ugrilaisen kielitieteen tai historian pariin. Tutkintojen lahjoittaminen pankkiireille ei palvele mitään järjellistä tarkoitusperää. Opiskelijan itsensä kannalta huonolaatuinen tutkinto tuskin aikaansaa myöskään merkittäviä ulkoisvaikutuksia.

Ulkoisvaikutukset ovat siis perustelu tarkkaan harkitulle ja valikoivalle yliopistokoulutuksen tukipolitiikalle. Yksi mahdollinen väline ovat lahjakkaille suunnatut stipendit, jotka kannustavat sivistysaloille ja perustutkimukseen.

Myytti 5. Maksullinen koulutus suosisi kouluttautumista aloille, joilla ansaitsee hyvin. Sen sijaan aloille, joissa palkat ovat huonoja ja työttömyysriski suuri, ei kannattaisi opiskella. Samoin huonompilaatuiset yliopistot kärsisivät.

Tämä ei itse asiassa ole myytti, vaan täyttä totta. Mutta juuri näin pitääkin olla. Tietenkin ihmisiä pitää ohjata hankkimaan tutkintoja, jotka ovat mahdollisimman arvokkaita. Nykyjärjestelmän perverssein piirre on juuri se, että se mahdollistaa tyhmien tutkintojen hankkimisen, koska opiskelija ei kohtaa koulutuksen kustannusta. Ei ole mitään järkeä kannustaa ihmisiä aloille, joissa elintaso on huono ja työttömyysriski suuri.

Sama pätee huonompien yliopistojen tilanteeseen. Ei ole mitään syytä ohjata ihmisiä huonoihin yliopistoihin. Jos jonkin tutkinnon yhteiskunnallinen arvo ei ylitä sen tuotantokustannuksia, kenenkään ei pidä hankkia sitä. Lisäksi jos yliopistot saavat itse määritellä lukukausimaksunsa, näiden suuruus tietenkin heijastaa yliopiston houkuttelevuutta. Arvokkaimmat tutkinnot maksavat enemmän kuin vähemmän arvokkaat. Samoilla markkinoilla voi hyvin olla Mersuja ja Ladoja, kunhan hinnat vain ovat erilaiset.

Ja kun kerran kannustimista puhutaan, maksullinen koulutus tarjotaa paremmat kannustimet paitsi opiskelijoille, myös yliopistoille. Kun ihminen joutuu maksamaan koulutuksestaan, hän ei suostu maksamaan mistä tahansa.

Myytti 6. Yliopistotutkinto on ehkä maksuton, mutta koulutetut maksavat opintonsa takaisin veroina.

Tämä pitää osittain paikkansa, mutta ei ole hyvä perustelu maksuttomalle järjestelmälle. Hyvin ansaitsevat korkeasti koulutetut maksavat tietysti korkeampia veroja. Mutta niin maksavat nekin, jotka ovat yliopistokoulutuksen sijasta investoineet vaikkapa kaivinkoneeseen tai ravintolaan. He eivät kuitenkaan ole saaneet näitä investointihyödykkeitä ilmaiseksi.

Tästä huolimatta maksuton yliopistokoulutus on merkittävässä määrin elinkaaren sisäinen tulonsiirto keskiluokalta itselleen. Mutta tällaisissa tulonsiirroissa ei ole mitään järkeä. Varojen kierrättäminen valtion kautta aiheuttaa tietysti erilaisia tehokkuustappioita. Mutta ennen kaikkea järjestelmä tuhoaa kaikki järkevät kannustimet, kuten edempänä on osoitettu.

Kun opiskelija ei kohtaa tutkinnon kustannuksia lukukausimaksun muodossa, nämä eivät ohjaa valitsemaan kustannus-hyötymielessä parasta tutkintoa. Samoin se ohjaa yliopistoihin sellaisia ihmisiä, joiden kannattaisi tehdä jotain aivan muuta. Kuten kaikilla markkinoilla, kun hintainformaatio poistetaan, tuloksena on yhteiskunnallisen hyvinvoinnin kannalta vääriä valintoja.

Järjestelmä, jossa ihminen itse maksaa koulutuksestaan, mutta vastaavasti verotus on alempi, tuottaa paremman lopputuloksen. Se tekee koulutuksesta tasa-arvoisen investoinnin muiden kanssa siinä että investoinnit maksaa se joka niistä hyötyy. Lisäksi ihmiset kannustetaan hankkimaan itselleen ja yhteiskunnalle hyödyllisin koulutus.

Myytti 7. Maksuton yliopistojärjestelmä on osoittautunut paremmaksi kuin maksullinen.

Tämä ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Maailman parhaista yliopistoista suurimmassa osassa on lukukausimaksut. Nykyinen rahoitusjärjestelmä on kannustinvaikutuksiltaan huono, kuten yllä on todettu. Lisäksi täysin valtiolta tuleva rahoitus antaa opetusministeriölle kuristusotteen yliopistoista, mikä tekee on tehnyt niiden autonomiasta pelkän vitsin.

Julkisuudessa yleensä esitetyt väitteet maksuttoman järjestelmän paremmuudesta ovat siis myyttejä. Mikään järkevä argumentti ei puolla nykyistä täysin maksutonta järjestelmää. On järkeviä syitä tukea yliopistokoulutusta niin, ettei opiskelija joudu kohtaamaan koulutuksensa koko kustannusta. Mutta tämä ei mitenkään tarkoita sitä, että koulutus pitäisi tarjota maksutta kaikille. Järkevä järjestelmä perustuisi osittaiseen tukeen ja olisi lisäksi valikoiva siten, että tuki vaihtelisi ihmisittäin, koulutusaloittain ja oppilaitoksittain.

Maksuton yliopisto on suureksi osaksi elinkaaren sisäinen tulonsiirto keskiluokalta itselleen. Sellaisena se tuhoaa kaikki järkevät kannustimet. Lisäksi pelkästään valtiolta tuleva rahoitus pitää yliopistot liian tiukasti opetusministeriön talutusnuorassa. Kustannukset osittain kattavien lukukausimaksujen salliminen yhdistettynä toimivaan laina- ja stipendijärjestelmään ja alempiin veroihin olisi suuri parannus.

Ajatuspaja Libera toimii kokonaan lahjoitusvaroin. Jos pidit kirjoituksesta, tue meitä. Kirjoitusta päivitetty 24.1. klo 15.26 tarkentamaan, että koulutuksen arvo opiskelijalle voi olla muutakin kuin kasvanut tulo.

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

68 kommenttia artikkeliin “Seitsemän sitkeää myyttiä maksuttomasta yliopistosta

  1. Juha Kivekäs kirjoitti:

    Kirjoittaja tuntuu olevan jotakuinkin täydellisen irtaantunut todellisuudesta eikä hänellä ole hajuakaan, mitä akateemisuus tarkoittaa. Markkina- ja kilpailutalouden kannattajana, pienyrittäjänä ja akateemisesti koulutettuna näen, että vertailu opiskelijan ja yrittäjän välillä on täysin pöhkö. Yrittämisen onnistumista mitataan taloudellisilla luvuilla, mutta akateemisuutta sivistyksen ja viisastumisen mittarein. Oikeus itsensäkehittämiseen on osa yksilönvapautta. (Siksi toiseksi, aika harva, perin perin harva pienyrittäjä rahoittaa toimintaansa lainoin. )

    Koulutusjärjestelmässämme on hölmöyksiä, mammuttitautia, sosialismia ja byrokratiaa, mutta ilmaisuus ei ole yksi hölmöyksistä. Se on niitä harvoja asioita, joista meidän pitää olla ylpeitä kv. vertailuissa.

    Minun on hyvin vaikea ymmärtää kirjoittajan asennetta ja mietin minkälaisin taustoin tuollaista kirjoittaa????

    1. Patamusta kirjoitti:

      Oikeus itsensä kehittämiseen toisten kustannuksella on etuus, joka loukkaa toisen henkilön oikeutta päättää omista asioistaan.

    2. Patamusta kirjoitti:

      Vastaus kysymykseesi taustoista. Maailmankuva vasemmalta, jonka myös semantiikkaa paljastaa.
      http://ylioppilaslehti.fi/2015/10/heikki-pursiainen-haluaa-suomeen-enemman-jarkea-ja-vahemman-tasa-arvopuhetta/

    3. Leiska kirjoitti:

      ”Oikeus itsensäkehittämiseen on osa yksilönvapautta. (Siksi toiseksi, aika harva, perin perin harva pienyrittäjä rahoittaa toimintaansa lainoin. )”

      Sinulla menee nyt puurot ja vellit sekaisin. Oikeus itsensä kehittämiseen on toki yksilönvapautta, mutta oikeus ei ole sama kuin edellytys. Kukaan ei voi estää toista kehittämästä itseään, sillä se loukkaisi tämän yksilönvapautta. Sen sijaan toisen pakottaminen joko opettamaan tai kustantamaan opetuksen on päinvastoin yksilönvapauden loukkaus.

  2. Opiskelijayrittäjä kirjoitti:

    En oikein myöskään ymmärrä tätä vertailua opiskelijoiden ja yrittäjien välillä. Kai olisi optimaalista, jos mahdollisimman moni opiskelija valmistumisen jälkeen perustaisi yrityksen ja alkaisi tuottaa kansantuloa. Siinä vaiheessa kun valmistuville on lähtökohtaisesti kymmenien tuhansien velat, varmasti romuttuu sekin vähä into perustaa yrityksiä, mitä nyt on.

    1. Jukka kirjoitti:

      Pursiaisen luokattomasta kirjoituksesta jäin kaipaamaan yhtäkään lähdettä hänen väitteilleen. Tosin hänen väitteensä on nykyisellään äärimmäisen helppo kumota, lähteiden puutteen takia. Kääntää vaan kaiken päinvastoin.

      ”Maksuttoman koulutuksen perustelu ei siis voi olla se, että koulutus on tärkeää.”

      Kysymys Pursiaiselle. Kannatatko myös peruskoulujen maksullisuutta? Vai onko kyseessä pelkästään viha yliopistoja kohtaan?

      Ja asia on kuten opiskelijayrittäjä sanoi.

      Libera näemmä haluaa Suomeen satojen tuhansien opiskeluvelat ameriikan ihmemaan tyyliin. Ainoa seuraus tuolla Liberan ajattelulla on kansan entistä syvempi kahtia jako ja kastiyhteiskunnan syntyminen, jossa ihmisen arvon ja roolin yhteiskunnassa määrää ainoastaan hänen syntyperänsä.

      Liberan tulisi pyrkiä tukemaan yrittäjyyttä, ei romuttamaan sitä. Ja mitä muuta tuo on kuin yrittäjyyden romuttamista kun nuorille halutaan luoda valmistumisen yhteydessä sellaiset velat niskaan ettei niistä ikinä selviä?

      Liberan tavoin ajattelevat ihmiset ovat tappamassa Suomea. Ensin kuolee tieteellisyys ja tiede, ja sitä kautta tuotekehitys. Lopuksi jää jäljelle vaan rikkaaseen sukuun syntyneet, ja hyvää tuuria omaa jotka kauppaavat rikkaille enkelihoitoja ja muuta huijausta.

      Ja Risto Virrankoskelle, on olemassa tutkimuksia nykyisestä opintotukijärjestelmästä. Ja ne tutkimukset kertovat ettei nykyistä järjestelmää kannata muuttaa siihen suuntaan että se latistaa opiskelijoiden elämän valmistumisen aikaan. Muutenkin nykymaailma on muuttumassa niin ettei loppuelämän pituisia suunnitelmia pysty tekemään.

      Mielenkiintoista on se miten sotien jälkeinen sukupolvi haluaa kiristää ja säännellä nykyisten nuorten sukupolvien elämää ja haukkuu nuoria laiskoiksi ja työnvälttelijöiksi. Kuitenkin, tuo sotien jälkeinen sukupolvi edustaa kaikkea sitä mitä maailmassa on pielessä tällä hetkellä. He ovat raiskanneet ja ryöstäneet maailman luonnonvarat, aiheuttaneet ilmastonmuutoksen, lamat, jne. Tuon sukupolven nuoruudessa raksalle pääsi töihin kun käveli paikalle ja pysyi onko töitä. Nykyään moinen ei ole mahdollista lakien takia jotka kyseinen sukupolvi on säätänyt. Kyseinen sukupolvi vaan ei tajua että melkein kaikki tällä hetkellä maailmassa pielessä oleva johtuu heidän sukupolvensa teoista. Ja sitten joku Pursiainen vielä glorifioi kyseistä kaiken rikkonutta sukupolvea.

      P.S. En ole opiskellut yliopistossa. Koska olen köyhästä perheestä ja taloudellisesti se oli mahdotonta (kielteinen opintotuki ja opintolaina päätös). Että näin hyvin se Pursiaisen maailma toimii…

      1. Patamusta kirjoitti:

        Valtion takamaa opintolainaa on saanut kaikki ainakin 70-luvun lopulta alkaen ellei sitten evätty vanhempien suurten tulojen johdosta.

      2. Pekka Perä kirjoitti:

        Ei muuten pidä paikkaansa. Opintolainaa saadakseen pitää omistaa puhtaat luottotiedot, vaikka laina sinällään onkin valtion takaamaa. Eli valtiontakausta ei Kelasta myönnetä jos kyseessä on määrällisesti suuria maksuhäiriöitä. Takaus voidaan poikkeuksellisesti myöntää jos kyse on pienistä häiriöistä, mutta tällöinkin lainan saamisen päättää lopullisesti yksinvaltiaana pankki, joten lainaa ei välttämättä myönnetä, vaikka takauspäätös olisikin olemassa.

        Itsellä lukee opintotukipäätöksessä sanatarkasti näin: ”Teillä ei ole oikeutta opintolainan valtiontakaukseen, koska Suomen Asiakastieto Oy:stä xx.xx.xx saamamme tiedon mukaan Teillä on luottotietorekisteriin merkitty maksuhäiriö”. Ja siitä kiitos aikaisemman yrittäjyyden! 🙂

        Samassa tilassa olevia ihmisiä on tässäkin maassa pilvin pimein eikä ketään tunnu kiinnostavan. Ja vielä sellaisia, jotka haluaisivat tulevaisuudessa yrittää jos siihen vain annettaisiin mahdollisuus. Suuren velkapinon päällä makaavan ei kannata edes opiskella puhumattakaan siitä että olisi työelämässä. Matalapalkkaisella työnteolla ei ole mahdollista maksaa suuria velkoja, koska lyhennyksiä maksaessaankin pääoma vain kasvaa voudin korkojen ja käsittelymaksujen takia. Mutta onneksi sosiaalitoimisto saattaa auttaa elikkäs jos opiskeltava ala on työllistävää niin voidaan myöntää toimeentulotukea.

      3. Patamusta kirjoitti:

        Ei ilmeisesti kaikille, mutta vanhempien vähävaraisuus ei kuitenkaan ole este opintolainalle. Vanhempien korkeat tulot sen sijaan ovat voineet olla este opintolainalle riippumatta siitä, tukeeko vanhemmat opintoja taloudellisesti vai ei. Epäonnistuminen elinkeinotoiminnassa tässä maassa taitaa muutenkin päättää oikeuden ihmisarvoiseen elämään, eikä vain vaikeuta opiskelua, mutta sitä ei ratkaista lisäämällä sosialismia vaan vähentämällä sitä.

      4. Pirkka Keskinen kirjoitti:

        Et joko lukenut tekstiä kokonaan, tai ymmärtänyt lukemaasi.

        Vinkki: pehmeä opintolainajärjestelmä ja valikoiva opintojen tukeminen.

  3. Risto Virrankoski kirjoitti:

    Ihan virkistävä kirjoitus. Vertaus yrittäjään ei suinkaan ole pöhkö. Opiskelua on verrattava investointiin, josta opiskelija itse päättää ja jonka tuottavuudesta on itse vastuussa. Vastuuta ei voi siirtää yhteiskunnalle. Onkohan olemassa tutkimusta, jolla valotetaan nykyisen opintotukijärjestelmän tuottavuutta yhteiskunnalle verrattuna vaikkapa aikaan, jolloin tukia ei juuri ollut ? Vaikka itseään ei tulisi käyttää esimerkkinä, toimin aikanaan niin kuin monet muutkin. Valitsin alan, jolla todennäköisesti työllistyy, rahoitin opiskelun lainalla ja kesätöillä. Stipendejäkin oli yllättävän hyvin saatavilla, jos niitä etsi ja haki. Eihän elämä helppoa ollut, mutta silloin oli itsestään selvää, että se ei opiskeluajan tarkoitus olekaan.

  4. Antti Saarelainen kirjoitti:

    Mitenkäs epätäydellisen informaation ongelma (esim. myytti 2)? Miten voidaan olettaa, että alle parikymppinen opiskelija osaa arvioida tulevaisuuden tulovirrat (opiskelu-investoinnin tuoton) ja diskonttokoron (koulutusalan ”riskin”) edes lähelle oikein? Nämähän tiedot tarvitaan, että opiskelun investointilaskelman voisi tehdä.

    1. Jari Parantainen kirjoitti:

      On erikoinen ajatus, että joku tietäisi ylipäätään jonkin investoinnin tuoton varmasti etukäteen. Jos niin olisi, eivätkö silloin kaikki ryntäisi tekemään saman sijoituksen? He myös kaivaisivat rahat tähän idioottivarmaan investointiinsa vaikka kiven kolosta.

      Toisaalta moni opiskelija panostaa opintoihinsa omaa aikaansa joka tapauksessa jopa runsaat puoli vuosikymmentä niin, ettei hän silloinkaan voi koskaan tietää etukäteen investointinsa tuottoa varmasti.

      Omaan asuntoon, autoon tai lomamatkaan nämä samat henkilöt kyllä ymmärtävät säästää tai uskaltavat lainata rahaa. Mutta jos kyse on opinnoista, oma vastuu ja rahoitusosuus alkaa tuntua mahdottomalta ajatukselta.

      Suomessa on vaikea käyttää tuota vertailua yrittäjään siksi, että suuri osa (etenkin akateemisesti koulutetuista) yrittäjyyttä harkitsevista tuntuu ajattelevan, että yrittämisen pitäisi olla jotenkin varmaa ja valtion takaamaa touhua. Alkuinvestoinninkin pitäisi tupsahtaa jostain yhteiskunnan kassasta. Lisäksi olisi kiva, jos yrittäjällä olisi maksuton ”työttömyysvakuutus”.

      1. Antti Saarelainen kirjoitti:

        En tietenkään tarkoittanut, että (opiskelu)investoinnin tuotto tulee tietää tarkasti etukäteen. Siksi vielä mainitsin diskonttokoron, jolla opiskelun työllistymisen ”riski” pitäisi ottaa huomioon. Suunnilleen (suuruusluokaltaan) nämä kaksi tekijää pitäisi kuitenkin tietää, koska muuten mitään laskelmaa/arviota ei voi tehdä (tai paremminkin tuloksesta tulee sellainen, mikä on tekijälle mieleinen). Haluaisinkin tietää, miten nämä tiedot voisi saada, tai paremminkin miten nuori abiturientti kykenisi näitä uskottavasti arvioimaan.

        Kysymys on tietenkin suuremmasta asiasta. Koko ”koulutus investointina” -mallin/teorian yhtenä oletuksena lienee täydellinen informaatio (tarkoitan siis mallia perusmuodossaan). Haluaisin tietää, miten malli muuttuu/miten sitä muutetaan kun tämä oletus muutetaan tai sitä heikennetään.

        Mitään normatiivisia väitteitä en kommentissani esittänyt, kuten tunnut omassa kommentissasi olettavan.

      2. Leiska kirjoitti:

        ”Kysymys on tietenkin suuremmasta asiasta. Koko “koulutus investointina” -mallin/teorian yhtenä oletuksena lienee täydellinen informaatio (tarkoitan siis mallia perusmuodossaan). Haluaisin tietää, miten malli muuttuu/miten sitä muutetaan kun tämä oletus muutetaan tai sitä heikennetään.”

        Ei sen mallin oletuksena ole täydellinen informaatio, vaan henkilökohtainen vastuu omista teoista ja koulutuksen subjektiivinen arvo.

      3. Antti Saarelainen kirjoitti:

        Perusmuodossaan investointilaskelma perustuu siihen, että tulevaisuuden kassavirrat arvioidaan ja niihin sisältyvä riski on diskonttokorossa. Laskelma toteutuu täysin oikein vain täydellisen informaation vallitessa (etenkin koron asettaminen). Toki malli on kyllin robusti, että sitä voi käyttää myös epätäydellisessä reaalimaailmassa vaikkapa liike-elämän investointeja mietittäessä. Pääomamarkkinat auttavat myös tässä.

        Pääomamarkkinoiden epätäydellisyys koulutusinvestoinnin suhteen on myös myönnetty itse blogauksessakin. Itse jäin miettimään sitä, että onko informaatio tässä asiassa jo liian epätäydellistä, ts. onnituisiko eri koulutusvaihtoehtojen hinnoittelu? Jonkinlaisten tehokkaiden koulutusmarkkinoiden muotoutuminen olisikin varmaan ensimmäinen tavoite, jotta tekstin ehdotelma toimisi hyvin.

    2. amaootta kirjoitti:

      Aikuiset ihmiset vaativat itselleen oikeuksia tai heille on ne annettu mitä tulee äänestämiseen, naimisiin menoon, armeijaan menoon, lainan ottoon, ajokorttiin jne. Onko mielestäsi kohtuutonta olettaa, että nämä samat ihmiset pyrkivät selvittämään eri ammattien tuottoisuuden. Vai ajatko takaa sitä, että tuottoisuuksien pitäisi olla taattuja niin, että opiskelijalla ei olisi mitään riskiä toisin kuin muilla ihmisillä.

    3. Anna kirjoitti:

      Mietin tähän liittyen myös myyttiä 5: miten yksilö tai edes yhteiskunta voi tietää, mikä ala osoittautuu hyödyllisimmäksi 5, 10 tai 30 vuoden päästä. Jos paukut suunnataan näille vain tällä hetkellä hyödyllisille aloille niin ollaanko tulevaisuudessa siinä tilanteessa, että kaikki resurssimme on suunnattu menneisyyteen?

  5. Weetu kirjoitti:

    Suomi ei menesty mallilla jossa jatkoon päsevät koulukiltit ”tytöt” jotka osoittavat varhaiskypsyyttä ja kouluainekiinnostusta oikeassa ikävaiheessa. Perusasteet tietoja ei tarvitse mihinkään ja siellä saatavat taidot kehittyvät ihan itselläänkin tuon vaiheen jälkeen. Kuitenkin torppaamme lahjakkaiden ihmisten etenemisen jatkoon päästämällä vain ulkoa pänttääviä lukupinkoja eteenpäin. Toisesta päästä koulutusputkea ulos työmarkkinoille työntyy porukkaa joka ehkä tietää opiskelemastaan aiheesta kyllä kaiken, mutta ei kykene ymmärtämään mistään mitään. Siis täydellistä virkamiesporukkaa. Pärjäävät kyllä olemassa olevissa puitteissa mennen tullen, mutta eivät kykene kehittämään ja keksimään mitään uutta tai ajattelemaan eri tavoilla useammasta näkökulmasta mieltäen yhteydet muille osa-alueille samasta kysymyksestä.

    Pointti on se, että vahvuudet vaikuttavat siihen millaisia neroa tai uunoja ihmisistä kehittyy pitkässä juoksussa. Ei Suomi voi jatkaa 60-luvun tarpeisiin hyvin soveltuvalla koulujärjestelmällä joka valikoi virkamieskykyjä jatkoon.

    Mielestäni yliopistojen luostaritoiminta pitäisi tuulettaa täysin.Ovet ja ikkunat auki. Nyt siellä kardinaalit palvelevat toisia kardinaaleja. Ei yrittäjillä ja muilla omillaan pärjäävillä ole aikaa eikä kiinnostusta sitoutua seitsemän vuoden opintosuunnitelmiin. Hyödytöntä hommaa. Opetustietoa on voitava poimia tarpeen ja kiinnostuksen mukaan.

    Opetustietoa jakoon ilmaiseksi verkkoon nyt heti. Nähtäisiin kuinka hyödyllistä toimintaa yliopistot harjoittavat. Avoimuus nostaisi aidosti opetuksen tasoa, se nyt kaikkien ymmärtää pitäisi. Tyhmät ne vaan tutkintoja pärjätäkseen tarvitsee, mutta suotakoon heille oma menestymiskeinonsa myös jatkossa, mutta se opetustieto kumminkin pitäisi saada leviämään maailmalle ihan kaikille avoimesti ilman kaikkea byrokratiaa mitä itsetärkeilyssään ylempi koulutusaste on keksinyt kehittää historian saatossa ympärilleen suojaverhoksi. Ei nykyään ole mitään järkeä tyytyä opettamaan seiniä, kun opetuksen saa leviämään koko universumiin haluttaessa ilman lisäkustannuksia.

    1. Tuuli kirjoitti:

      Juuri näin! Yliopistoissa ajankäyttö o kaiken äsken mainitun lisäksi tehotonta. Miksi aikuiset 20-30vuotiaat ovat kesälomalla 3kk? Joululomaakin on kuin pikkulapsilla 3vkoa ja tietysti talviloma! Yhteensä vuodessa on 4kk taukoa opinnoista, eli kolmasosa. Kolmen vuoden opiskelusta ollaan siis lomalla vuosi.. Ja sitten ihmetellään miksi opinnot venyy.

      1. Jussi kirjoitti:

        Kesäloma on hyvä sitä varten, että opiskelija saa kerättyä työkokemusta, joka on monella alalla aivan ensiarvoisen tärkeää ja tietenkin rahaa joilla rahoittaa opiskeluita. Yliopiston henkilökunta tekee monesti kesällä tutkimusta, johon kaikki eivät ennätä keskittymään kun pitää opettaa, haalia rahoitusta ja tehdä vaikka mitä muuta.

        Opiskelijan ja yrityksen vertaaminen oli ihan älytöntä, ellei sitten Opiskelijakin saa vähentää investoitua summaa maksamistaan veroista, kuten esimerkiksi se ravintola tekee ja yrityksillä on muitakin veroetuuksia.

    2. havainnoin kirjoitti:

      ”Suomi ei menesty mallilla jossa jatkoon päsevät koulukiltit “tytöt” jotka osoittavat varhaiskypsyyttä ja kouluainekiinnostusta oikeassa ikävaiheessa.”

      Suomi ei siis menesty samalla mallilla kuin muut maailman maat, joissa koulumenestyst korreloi vahvasti aikuisiän tulotason, terveydentilan yms. kanssa?

      ”Perusasteet tietoja ei tarvitse mihinkään ja siellä saatavat taidot kehittyvät ihan itselläänkin tuon vaiheen jälkeen.”

      Kyllä, maailmahan on täynnä itsekseen matematiikkaa, luku-ja kirjoitustaitoa oppineita kehitysmaiden lapsia jotka eivät koskaan ole koulua nähneetkään.

      ”Kuitenkin torppaamme lahjakkaiden ihmisten etenemisen jatkoon päästämällä vain ulkoa pänttääviä lukupinkoja eteenpäin.”

      Juu, nämä myyttisesti ”lahjakkaat” henkilöt eivät osaa suoriutua pääsykokeissa joissa vaaditaan myös tiedon soveltamista yhä laajemmin, alalla kuin alalla.

  6. Samuli Pahalahti kirjoitti:

    Tässä vähän lisää faktaa kolmanteen myyttiin: http://www.wsj.com/articles/the-myth-of-basic-science-1445613954

    ”In 2003, the Organization for Economic Cooperation and Development published a paper on the “sources of economic growth in OECD countries” between 1971 and 1998 and found, to its surprise, that whereas privately funded research and development stimulated economic growth, publicly funded research had no economic impact whatsoever. None. This earthshaking result has never been challenged or debunked. It is so inconvenient to the argument that science needs public funding that it is ignored.”

  7. Lauri kirjoitti:

    Tämän tekstin luettuani jään ihmettelemään, miksi Liberan kirjoitukset ovat edelleen ilmaisia.

    1. Antti kirjoitti:

      Heh.

      Liberan tulisi ottaa välittömästi käyttöön 100000 euron vuotuinen rekisteröimismaksu jota ilman ei sisältöjen luku onnistuisi.

      Näin lukijoiksi ohjautuisivat ainoastaan ne parituhatta suomalaista joiden asiaa täällä ollaan edistämässä.

    2. Leiska kirjoitti:

      Koska Liberalla on oikeus päättää itse tuottamiensa kirjoutusten maksullisuudesta ja he ovat päättäneet jakaa niitä maksuttomasti. Toisin kuin Libera, yliopistot eivät tuota palvelujaan itse, vaan yhteiskunnan rahoittamina.

  8. Koka Linkola kirjoitti:

    Pidän varsin huvittavana, että tällaisia ulostuloja kuulee yleensä kokoomuslaisilta politiikonplantuilta ja muilta valtsikkalaisilta ikiopiskelijoilta, jotka eivät ole elämässään olleet todennäköisesti yli kahta kuukautta palvomansa yksityisen sektorin palveluksessa. (Julkisin varoin kustannetut) suojatyöpaikat puoluetoimistolla tms. ovat sitäkin tutumpia.

    Yliopistojen on tarkoitus ensisijaisesti tuottaa tietoa ja kaikkea hyvää yhteiskunnallemme sekä maailmalle, eikä kilpailla keskenään siitä, kuka tekee suurimman tuloksen. Se voidaan jättää yrityksille, joita btw perustetaan pääasiassa sen takia, että voidaan maksimoida liikevoitto. Ei sen takia, että saadaan töitä työttömille ja hyvinvointia kansakunnalle.

    Itse olen alhaisen arvostustason yliopistosta hankitun humpuukitutkinnon ansiosta kulttuurialalla töissä. Maksan vähän veroja koska palkka on alhainen. Haittaako? Ei minua ainakaan, sillä pidän työstäni hyvin paljon. Insinöörikaverit tienaa tuplasti sen mitä minä itse, mutta en voisi kuvitellakkaan tekeväni sellaista työtä, josta en pidä.

    Lopuksi huumoria:

    ”Libera on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja itsenäinen ajatuspaja”

    1. Leiska kirjoitti:

      Onneksi olkoon turhaketutkinnostasi. Ainakin näytät olevan kiitollinen valtion avulla varastamistasi rahoista.

    2. Tuuli kirjoitti:

      No sinähän voisit perustaa yrityksen jonka päätavoite on työllistää ihmisiä ja tarjota hyvinvointia yhteiskunnalle! Jos yritys vahingossa menestyisi, voit nostaa työntekijöiden palkkoja.

    3. Pirkka Keskinen kirjoitti:

      ”Se voidaan jättää yrityksille, joita btw perustetaan pääasiassa sen takia, että voidaan maksimoida liikevoitto. Ei sen takia, että saadaan töitä työttömille ja hyvinvointia kansakunnalle.”

      Nuo seikat eivät ole toisensa poissulkevia. Päinvastoin, suurin osa menestyvistä yrityksistä tekee kaikkea tuota: liikevoittoa, töitä työttömille ja hyvinvointia yhteiskunnalle. Eiväthän ne muuten edes menestyisi, ainakaan kovin pitkään.

      On sivuseikka, minkä noista katsotaan olevan jokin niinsanottu pääasiallinen tavoite. Nämä painotukset ovat muutenkin erilaisilla yrityksillä erilaiset. Katsantosi on mielestäni turhan kapea.

  9. Oligarkki kirjoitti:

    ”Asioita ei pidä tukea vain sen takia, että ne ovat hyviä. Jos joku asia on arvokas jollekulle, hän kyllä osaa hankkia sen itse. ” Tässä tulee esille kirjoittajan ajatusmaailma kiteytettynä.

    1. Jari Parantainen kirjoitti:

      Niin, miksi pitäisi tukea asioita esimerkiksi verovaroin, jos ne menisivät muutenkin kaupaksi?

      1. ultrix kirjoitti:

        Jos vaikka insuliini on arvokasta diabeetikolle, niin hän kaiketi hankkii sen itse?

  10. JL kirjoitti:

    Kirjoitus näyttäisi nojautuvan vahvasti rationaalisen valinnan teoriaperinteeseen. Sen hyvä puoli on helppotajuisuus ja käyttökelpoisuus popularisoivassa kirjoittamisessa, heikkoutena taas se, että teoria ei ole kyennyt tuottamaan käyttökelpoisia ennustuksia.

    Edellä Antti S otti jo esille epätäydellisen informaation käsitteen. Sen lisäksi tulee vielä kulttuurilliset kysymykset, sosioekonomiset kysymykset, myytit ja muotivirtaukset jne. Esimerkiksi opiskelijan on erittäin vaikea etukäteen arvioida opetuksen laatua – tutkimustulokset ovat jopa osoittaneet, että opiskelijat ovat itse siinä kaikista huonoimpia.

    Näitä asioita käsitellään aloilla, joissa kirjoittajan mukaan ”elintaso on huono ja työttömyysriski suuri” . Tämä pitää sinänsä paikkansa – mutta ne heikosti kannattavat alat ovat lähes poikkeuksetta julkisia. ”Omalla rahalla” tuskin kenenkään kannattaisi kouluttautua kirjastonhoitajaksi, sosiaalityöntekijäksi tai lastentarhanopettajaksi. Olisikin hauska kuulla kirjoittajan mielipide siitä, että pitäisikö näillä aloilla palkat nostaa vastaamaan yksityisen puolen vastaavan koulutustason palkkoja, vai pitäisikö opetuksen hintaa laskea niin paljon että koulutus muuttuu järkeväksi? Suomihan on niitä harvoja maita, joissa nämä henkilöt ovat yliopistokoulutettuja…

    1. Leiska kirjoitti:

      Noiden alojen palkat nousisivat ihan itsestään kun niille ei tunkisi loputtomasti ilmaiseksi opiskelevia opiskelijoita. Kyse on lopulta kysynnästä ja tarjonnasta, ja matalapalkkaisen alan tunnistaa suuresta tarjonnasta, matalasta kysynnästä, tai molemmista.

      1. JL kirjoitti:

        Tilanne on jo nyt Suomessakin välillä se, että päteviä hakijoita ei paikkoihin saada, varsinkaan sijaisuuksiin. Tämä ei johda kuitenkaan palkkatason nousuun vaan siihen, että paikat jätetään täyttämättä tai täytetään epäpätevällä henkilökunnalla. Ammattitaitoista henkilökuntaa olisi vielä saatavilla, mutta moni heistä ei suostu tekemään työtä, jossa työtehtävän vaatimus ja palkka eivät kohtaa.

        Jos noiden tehtävien palkat lähtisivät nousuun, sehän nimenomaan lisäisi julkisen hallinnon palkkasummaa, mikä lienee Liberankin tavoitteita vastaan. Ei siihen suostu julkinen työnantajakaan, koska samalla pitäisi nostaa kaikkien palkkaa vastaavasti.

        Tämä ei suoraan liity alkuperäiseen kirjoitukseen, sillä Pursiaisen mallin mukaan asiahan menisi ensin niin, että esim. sosiaalityöhön ei ensin tulisi juuri ollenkaan hakijoita, sillä sen sijoituksen tuotto olisi erittäin huono. Sitten menisi noin 10-20 vuotta, jolloin sosiaalityöntekijöitä ei juurikaan koulutettaisi, kunnes oltaisiin tilanteessa jossa päteviä työntekijöitä ei enää ole. Siinä tilanteessa pitäisi sitten joko ruveta palkannostotalkoisiin (en usko) ja odottaa 5 vuotta uusien opiskelijoiden valmistumista, tai sitten höllentää oleellisesti sosiaalityöntekijöiden kelpoisuusvaatimuksia (tähän pistäisin rahani).

        Tätähän tehdään esim. USA:ssa opettajien kanssa. Opettajien kelpoisuusvaatimuksia ollaan poistamassa useiden tahojen lobbauskampanjalla. Ne harvat pätevät opettajat menevät sitten niihin kalliimpiin yksityiskouluihin. Vapaa kilpailu toimii, mutta sosiaalisena kokeiluna hinta on aika huima.

  11. Jussi kirjoitti:

    Ihan hyviä pointteja osa, ja yliopistokoulutus saisi maksaa jonkin verran, mutta mielestäni puhutaan nyt joistakin sadoista euroista per lukukausi, ei sen enempää.

    Mitä tulee tuohon viimeiseen myyttiin että maailman parhaat yliopistot perivät lukukausimaksua pitää kyllä paikkansa, mutta ymmärtääköhän kirjoittaja kuinka harvalla on varaa opiskella kyseisissä yliopistoissa? Esim Harvardin lukukausimaksu on siinä 60 000 dollaria, vain nano-osalla on varaa tai edes mahdollisuutta saada lainoja maksaakseen tuon summan PER LUKUKAUSI. Sen lisäksi päästääkseen sisään pitää jo valmiiksi olla aivan huikeat arvosanat, reilusti yli 4 keskiarvo (1-5 skaalalla)

    1. Jari Parantainen kirjoitti:

      Toki Harvardissakin tunnetaan stipendijärjestelmä. Mutta oleellisempaa lienee se, että opiskelijat maksavat huimiakin lukukausimaksuja aivan mielellään, jos he sen ansiosta aikanaan tienaavat sijoituksensa moninkertaisesti takaisin (palkkana). Sama pätee aivan tavalliseen MBA-kurssiin, joka maksaa Suomessakin kymmeniätuhansia euroja. Se on monien mielestä kannattava sijoitus, koska työnantajat maksavat vastaavasti suurempaa liksaa.

  12. Kuhnuri kirjoitti:

    Entäs niin, että opintolaina olisi ainut vaihtoehto eli opintotuki poistettaisiin kokonaan. Valtio kuittaisi lainaa pois opiskelijan puolesta tietyillä säännöillä. Nopeampi valmistuminen opinnoista kuittaisi osan lainasta, valmistumisen jälkeinen tulotaso vaikuttaisi myös, matalamman tulot kuittaisivat enemmän kuin korkeat tulot, yms.

  13. Anomuumi kirjoitti:

    ”Kaikki tämä tapahtuu siinä toivossa, että yritys menestyy ja omistaja rikastuu.”

    Ei tapahdu. Tuskin kukaan kuvittelee rikastuvansa työnteolla, ei edes korkeakouluopiskelija. Toisekseen on syytä panostaa sanaa ”toivossa”. Korkeakoulutettujenkin työttömyys on pelottavan korkealla. Käytännössä kaikilla muilla aloilla paitsi lääketieteessä.

    ””En usko, että tämä on kovin tärkeä seikka.”
    ”Sitä varten kannattaa ottaa lainaa. Eikä sinänsä ole ongelma, että toiset haluavat tehdä vähemmän riskipitoisia sijoituksia kuin toiset. Ihmisten kannattaa ottaa vain sellaisia riskejä, joita haluavat.”

    Olisitko itse valmis panostamaan kaiken minkä omistat ja vielä valtavan velkavivun päälle, jotta saat n. 70%:n mahdollisuuden(mutuarvio siitä millä todennäköisyydellä korkeakoulutettu valmistuu ja työllistyy alalleen) tienata n. 53%(keskimääräinen ero keskiasteen ja ylemmän korkeakouluasteen palkoissa) aikaisempaa enemmän? Vaikka odotusarvo järkevän aikavälin tuotosta olisikin positiivinen joillain omaisuus- ja lainamäärillä, ei se poista sitä että tuossa heitetään kaikki punaiselle ja toivotaan parasta. Tuskin kukaan järkevä sijoittajakaan pitää hyvänä ideana heittää kaikkea omaisuuttaan ja vielä velkavipua päälle yhteen ainokaiseen yhtiöön, vaikka tuotto-odotus olisi jopa parempi kuin tuo annettu.

    Mutta kuten sanoit, myös hyvintoteutettu ns. ”pehmeämpi” opintolainajärjestelmä korjaisi tuon riskin ongelmat. Samoin tekisi esimerkiksi koulutuksen maksullisuus, joka on sidottu opiskelijan ja tämän vanhempien omaisuuteen kiinteänä prosenttiosuutena. Mielestäni kummatkin ovat ihan valideja ideoita. Tuo siis ei olekkaan argumentti täysin maksuttoman korkeakoulutuksen puolesta, vaan argumentti täysin maksullista ja suoraviivaista lainajärjestelmää vastaan.

    Ironista muuten että käytät jatkuvasti esimerkkinä ”rikkaasta korkeakouluopiskelijasta” jatkuvasti lisensiaattia. Se taitaa olla nykyisin ainoa tutkinto, joka takaa hyväpalkkaisen työpaikan. Ja ainoa syy miksi se tarjoaa varman hyväpalkkaisen työpaikan on lääkäriliiton käsittämättömän vahva asema.

    ”Kukaan ei kannata merkittäviä tulonsiirtoja tuleville rikkaille yrittäjille siksi että nämä ovat jotenkin huono-osaisia.”

    Väärin ja olkiukko. Esimerkiksi jokainen perustuloa kannattava kannattaa tulonsiirtoja tuleville yrittäjille. Tuo siis sisältää käytännössä kaiken vasemmiston, poislukien osan demareista.

    ”Valtio ei jakele ilmaisia kaivinkoneita, ravintoloita tai kalastusaluksia vain sen vuoksi, että yrittäjillä ei alkuvaiheessa ole varoja.”

    Starttirahojen ja yritystukien muodossa valikoiduille yrittäjille jakelee.

    ”Mutta jokainen niistä puoltaa yliopistokoulutuksen valikoivaa tukemista, eikä täysin maksutonta järjestelmää.”

    Nykyinen järjestelmähän on valikoivaa tukemista. Tiettyjä yliopistoja tuetaan enemmän kuin toisia ja yliopistot valikoivat opiskelijoista vain ne, jotka katsovat parhaimmiksi. Yleisen harhaluulon ja sitä ruokkivan propagandan vastaisesti teknillisiä koulutusaloja tuetaan ylivoimaisesti eniten. Niiden jälkeen tulevat luonnontieteelliset ja lääketieteelliset.

    ”Maailman parhaista yliopistoista suurimmassa osassa on lukukausimaksut.”

    Maailman parhaat yliopistot myös pyörittävät aivan käsittämättömän suurta bisnestä ja esimerkiksi Yhdysvalloissa täysin verovapaina laitoksina. Yhdysvaltalaisten huippuyliopistojen veroedut verrattuna muihin markkinatoimijoihin pyörivät miljardeissa. On siis täysin älyllisesti epärehellistä väittää että nuo yliopistot toimisivat yksityisillä varoilla, sillä kaikki veronmaksajat alueella maksavat enemmän veroja, jotta yliopiston verovapauden aiheuttama kuoppa saadaan täytettyä. Toisin sanoen veronmaksajat subventoivat huippuyliopistoja epäsuorasti miljardeilla, samalla kun nuo huippuyliopistot raakaavat maksullisuudellaan köyhien ja usein jopa keskiluokan mahdollisuuden opiskella kokonaan pois. Tuon suurempaa tulonsiirtoa kaikilta rikkaille perheille ei taida olla olemassakaan.

  14. Patamusta kirjoitti:

    Minä kuvittelin rikastuvani työnteolla, mutta olin väärässä. Laajentamalla työnteon määritelmää, se on kuitenkin tullut mahdolliseksi. Olisinko ollut valmis panostamaan kaiken mitä omistan? Joo, kyllä Opintolainaa ehti kertymään 36 000 FIM, opintorahaa tuli kuitattua noin 3 000 FIM. Oppilaitoksen kustannus oppilasta kohden 8 000€/a eli 32 000 FIM. Kustannukseni veronmaksajille korkotukineen joka tapauksessa alle 40 000 FIM eli noin kolmasosa 30 vuotta vanhan yksiön hinnasta samaisessa kaupungissa.

    Kauhee poru jostain työttömyydestä, käyttäkää elinkeinovapautta. Alan saa valita melko vapaasti, mutta sitä kannattaa miettiä jo ennenkö aloittaa opiskelun.

    1. Patamusta kirjoitti:

      Painovirhe paholainen 8 000€ piti olla 8 000 FIM

  15. klaus kultti kirjoitti:

    Kohtaan 5 huomautan, että maksuttoman koulutuksen vuoksi yliopistojen opetuspaikat eivät ole hyvin kohdennettu. Opetusta annetaan liikaa aineissa, joista ei päädytä minkäänlaiseen järjelliseen työhön. Tämä taas tarkoittaa, että rikkaiden lapset voivat huoletta suuntautua näille aloille. Koska yliopisto käytännössä toimii myös avioliittomarkkinana rikkaat pääsevät näin pariutumaan keskenään niiden kustannuksella, jotka menivät ammattikouluun hankkimaan järjellisen ammatin. Joku tasa-arvoasioille herkkä voisi nähdä tässä jonkinlaisen epäkohdan.

    1. Patamusta kirjoitti:

      Yliopisto ei nyt ole mikään rikkaiden etuoikeus, mutta avioliiton hyvänä markkinapaikkana se toimii heille, jotka ovat sen ymmärtäneet. Prkl kun piparia on tarjolla, jo lukioaikana, niin se sekoittaa nuorten miesten päät ja on esteenä järkevälle parinmuodostukselle myöhempinä aikoina.

    2. jukka m kirjoitti:

      parahin kultti,

      arvostan epämääräistä viittaustasi gale-shapley -keskusteluun. mielestäni tämä on kiehtovaa. minulla on kuitenkin mielessäni asioita, joihin olen pohtinut sinulla ehkä olevan vastauksia

      1) mikäli kansakunta kokee, että veblenin hyödykkeiden tarjoaminen (ne ”aineet joista ei päädytä järjelliseen työhön”) tuottaminen ja arbitraarinen jakaminen on tarkoituksenmukaista ja kasvattaa kansakunnan (tai jaon vastaanottajina olevien yksilöiden) hyvinvointia, niin mitä vikaa tässä on?

      2) julkisuudessa esiintyy paljon väitteitä siitä, että laadukas koulutus on mittaamattoman arvokas resurssi joka varmistaa kansantalouden nousukiidon tulevaisuudessa. koulutusleikkaukset, ilmeisesti ml. yllämainittujen veblenin tutkintojen redusoiminen, halvaannuttaa ja tuhoaa kansakunnan tulevaisuuden. eikö tämä nyt ole ihan selvää sinullekin?

      sivuhuomiona yksityisrahoitteisista yliopistoista: on hassunkurista sanoa, ettei verottaja-tason ohjaus jotenkin olisi relevanttia ivy league -touhuissa. katsokaa nyt vaikka harvardin tilinpäätöstä. siihen, miksi jokainen yksityisen kultaisen koulutuksen kehto pyllistelee title IX:n kanssa, löytyy sieltä. (tietenkin on totta, että yhdistelmärahoituksessa voi olla monia kiehtovia kannustimia).

      1. klaus kultti kirjoitti:

        1) Ei siinä mitään vikaa ole, jos kansakunta niin haluaa. Oma kokemukseni on, että monet eivät tule ajatelleeksi, että maksuton yliopistokoulutus on tulonsiirto köyhiltä vauraille.

        2) Sanoisin, että minulle on selvää, että ne jotka väittävät laadukkaan koulutuksen olevan mittaamattoman arvokas resurssi, eivät osaa mitata.

      2. jukka m kirjoitti:

        2) olenkin hieman odotellut, milloin joku julkisuudessa olevista ekonomisteista ottaa koulutusleikkauksiin kantaa hieman kvantitatiivisemmin kuin ad hoc -heitoilla yleisistä tutkimustuloksista. onko esimerkiksi sillä, mistä leikataan, ja miten, merkitystä; voiko koulutusjärjestelmää kehittää kannusteiltaan fiksummaksi (mistä tässäkin palstassa nyt on kyse) siinä samalla, jne. kai sinulla on hallussasi oikea mittausmenetelmä?

      3. Patamusta kirjoitti:

        1) Kollektiivinen tahtotila, kansakunnan halu syrjii vähemmistöjä ja erityisesti sitä pienintä vähemmistöä, yksilöä. Eli kyllä siinä on vikaa.

      4. jukka m kirjoitti:

        eikö demokraattisen järjestelmän pääperiaate ole, että enemmistö saa tehdä vähemmistöillä mitä haluaa, vaikka maksatuttaa omat modernin taideteorian opintonsa.

      5. Patamusta kirjoitti:

        Kyllä jukka m, olet ymmärtänyt demokratian, enemmistön tyrannian täsmälleen oikein. Niin alhaiseksi moraalini ei vajoa, että ryhtyisin demokraatiksi.

      6. huvituin kirjoitti:

        Ongelma lienee pikemminkin se, että arvon ”patamustan” käsitys demokratiasta on luokkaa ”Hans-haluan-kuninkaaksi-Hoppe” kuin se mitä yhteiskuntafilosofisessa ajattelussa.

  16. veli Ilmari kirjoitti:

    Sivistys kuuluu ihmiskunnan keskeisimpiin itseisarvoihin.
    Talous vain väline tähän.

  17. Ola kirjoitti:

    Yhdysvaltojen koulutusmarkkinoihin tutustuvalle kyllä selviää pian, että lukukausimaksut eivät välttämättä ole ratkaisu oikeastaan mihinkään Pursiaisen esittämistä ongelmista. Vaikka koulutus on maksullista, amerikkalaisnuoret opiskelevat valtavasti tutkintoja aloilta ja sellaisista yliopistoista, joilla on jopa negatiivinen vaikutus heidän tuloihinsa. Maksullisuus ei poista monien alojen ylikoulutusta eikä takaa opetuksen laatua. Päinvastoin yliopistoilla on insentiivi painaa rahaa kouluttamalla valtavat määrät lakimiehiä tai liiketaloustieteilijöitä, koska koulutusta on helppo skaalata edullisesti.

    Kysymys sosiaalisesta liikkuvuudesta ei ole joko/tai-asia. Koulutusvalintojen täydellinen tasa-arvo on utopiaa, mutta Suomen järjestelmä on kuitenkin huomattavasti tasa-arvoisempi kuin Yhdysvaltojen, Britannian tai Saksan. Tämä ei kuitenkaan riipu pelkästään yliopistoista, vaan muut koulutustasot ja niiden ratkaisut vaikuttavat myös. Saksassa on ilmaiset yliopistot, mutta silti koulutus on äärimmäisen periytyvää monijakoisen ja sosioekonomisesti valikoivan peruskoulutusjärjestelmän takia. Yhdysvalloissa ja Britanniassa maksullisuus valikoi jo varhaislapsuudessa.

    Suomessa on muuten suhteessa väestöön eniten kovista tieteistä valmistuvia, mutta sehän ei asian puolesta hutkiessa menoa haittaa. Tai ehkä markkinainformaation puute on johtanut matematiikkaa, luonnontieteitä ja tietotekniikkaa opiskelleita harhaan, ja siten kovia tieteitä sankoin joukoin opiskelleet ovat vieneet Suomelta taloudellisen menestymisen mahdollisuudet.

    http://www.conferenceboard.ca/hcp/provincial/education/sciencegrads.aspx

  18. Arto kirjoitti:

    Yrittäjänä minusta oli ensin hienoa, kun opintoja verrattiin yritystoiminnat käynnistämiseen. Sitten ymmärsin, ettei kirjoittajalla ollut todellista käsitystä investoinneista yrityksissä. Kaikki, niin aineelliset kuin aineettomat investoinnit ovat verovähennyskelpoisia. Ne vähennetään poistosuunnitelman mukaan. Jos investointeihin on jouduttu ottamaan lainaa, niin nekin ja niiden korot ovat vähennyskelpoisia tuloslaskennassa. Yrittäjä tai yritys ei itse maksa investointejaan eikä henkilöstön koulutusta. Maksaja on me kaikki veronmaksajat yhdessä.

    Mitä sitten tulee ilmaiseen yliopisto- ja korkeakouluopetukseen, niin siinä olen pitkälti kirjoittajan kanssa yhtä mieltä. Sivistyksellä ja akateemisella uralla ei ihmisen elämässä ole loppujen lopuksi mitään merkitystä.

    1. jukka m kirjoitti:

      onkohan tämä logiikka elinkeinoverolaista ja investointien tms. vähennyskelpoisuudesta nyt ihan vedenpitävä?

      1. Patamusta kirjoitti:

        Toivotaan että Arto ei itse tee tilinpäätöstä.

  19. insinööri kirjoitti:

    Jos maksuttomuudesta halutaan pitää kiinni, mutta samalla kuitenkin edistää tasa-arvoista pääsyä koulutukseen ja koulutuksen hyödyllisyyttä/työllistävyyttä, pitäisi nämä nostaa kärkeen korkeakoulujen rahoitusmalleissa.

    Eli yliopistot kilpailisivat rahasta koulutuspuolella yksinkertaisesti kahdesta seikasta (nykyisen kuuden sijaan):

    1) kuinka hyvin sieltä valmistuneiden demografia vastaa suomen demografiaa (mukaan esim. sukupuoli, vanhempien tulotaso, vanhempien koulutus, kansalaisuus/etnisyys niiltä osin kuin sitä suomessa saa tilastoida)
    2) kuinka moni valmistuu tavoiteajassa ja työllistyy (jos halutaan rahallista hyötyä mukaan, otetaan tähän vielä kertoimeksi palkka 5 vuotta valmistumisesta tms).

  20. Janne M. Korhonen kirjoitti:

    ”Siksi on tärkeää, että niin opiskelijoiden kuin yliopistojenkin kannustimet ovat kunnossa, jotta oikeat ihmiset valikoituvat oikeanlaiseen koulutukseen. Maksuton järjestelmä ei toimi hyvin tässä suhteessa, vaan kannustaa vääränlaisiin valintoihin.”

    Millä perusteilla ”vääränlaisiin?”

    Ja miksi unohdat sen, että talousteoriassa ”hinta” voi tarkoittaa muutakin kuin rahallista kustannusta?

    Opiskelijat investoivat jo nyt opiskeluunsa esimerkiksi useita vuosia aikaa. Tällä ajalla on aivan selvä vaihtoehtoiskustannus, ja siksi on yksinkertaisesti väärin antaa ymmärtää, että maksuttomasta koulutuksesta puuttuisi ”hintaohjautuvuus.” Kun se ei yksinkertaisesti ole totta, ei ainakaan talousteorian tarkoittamassa mielessä.

    Toki on mahdollista esittää, että vain raha ratkaisee ja rahallisen hinnan laittaminen opinnoille tehostaisi merkittävästi allokaatiota. Mutta tämä on nähdäkseni sellainen väite, jossa todistustaakka on esittäjällä. Kun opiskelussa on talousteoreettisessa mielessä selvä vaihtoehtoiskustannus – aika, se ainoa asia mitä ihmiset eivät voi saada lisää – niin miksi, tarkalleen ottaen, kustannusten lisääminen parantaisi selvästi allokaatiota?

    Käytäntö muualta maailmasta (kiitos esim. nimimerkki ”Ola”) kertoo aivan selvästi, että lukukausimaksut eivät mitenkään automaatiolla poista tai välttämättä edes merkittävästi vähennä ”turhaa” koulutusta, vaan luovat vain toisenlaisen kannustimen pelata järjestelmää. Samalla niillä väistämättä ON muita vaikutuksia, kuten uusi kynnys vähävaraisemmille opiskelijoille. Sinusta tämä ei ehkä ole merkittävää, mutta sehän ei välttämättä tarkoita, että näin asian laita todella olisi.

    Kaikin mokomin käydään vain keskustelua vaikkapa lukukausimaksuista, mutta jos jotain asiaa perustellaan taloustieteellä niin käytetään sitten sitä taloustiedettä, eikä oiota mutkia suoriksi ja anneta ymmärtää, että vain rahassa helposti mitattavat kustannukset tai maksut ohjaavat käyttäytymistä.

    1. eri_jannu kirjoitti:

      Toivottavasti et tarkoittanut, että näitä ajallisia vaihtoehtoiskustannuksia ei tulisi myös maksullisen koulutuksen tapauksessa. Mikäli näet, että opiskeluun täytyy edelleen käyttää aikaa (rahan lisäksi) mikäli lukukausimaksu tulee, silloinhan kyse on hinnan nostamisesta, jonka kausaalivaikutuksista löytyy tutkimustietoa.

  21. Juho kirjoitti:

    Iso-Britanniassa lukukausimaksut ovat johtaneet tähän:

    http://www.bbc.com/news/magazine-33166550

    Eli siis osa nuorista ja köyhistä opiskelijanaisista on ryhtynyt käytännössä prostituoiduiksi rahoittaakseen opintonsa. Minusta pelkästään tämän välttämiseksi lukukausimaksuja ei tulisi ottaa käyttöön.

  22. Sami kirjoitti:

    Jos koulutuksen vaikutusten mittaaminen on niin vaikeaa kuin kohdassa 4 esitetään, niin eikö siitä seuraa, että samassa kohdassa ehdotettu valikoiva tuki on yhtä vaikea saada osumaan oikeisiin kohteisiin?

  23. Erkki Tapionlinna kirjoitti:

    Suruĺlista, että paikoin hyviäkin näkökulmia ja mielipiteitä tarjonneen kirjoituksen sanoma hukkui kirjoittajan itsetehostuksen paisuttamaan verbaalivyöryyn

  24. Janne Ranta kirjoitti:

    Kiitos Heikille oivaltavasta kirjoituksesta Jarille erinomaisista kommenteista. Suomessa tuntuu olevan paljon ihmisiä, joille ilmainen yliopistokoulutus on jonkinlainen ihmisoikeuskysymys. Pitää saada tutkinto tulevien sukupolvien piikkiin, jotta ei joutuisi oikeisiin töihin. Tämän jälkeen valtio kustantaa vielä työttömän antropologin elämisen ja työmarkkinoiden ”kohtaamisongelma” hoidetaan mamujen nöyrällä panoksella. En ole koskaan ymmärtänyt vihervassareiden pohjatonta häpeämättömyyttä maksattaa elämistään ja ideologiaansa tulevien sukupolvien rahoilla. Tuollaiseen riistoon ei pahinkaan kapitalisti pysty.

  25. Tuominen Eero kirjoitti:

    Opintotuen puolesta

    Valitettavasti Pursiaisen omat jutut ja muiden kommentit ovat niin pitkiä, että voin kirjoittaa toistoa, kun ei jaksa kaikkea lukea.
    Kannatan kuitenkin maksutonta opiskelua yms., vaikka HP väittää tämän vain tukevan hyväosaisia.Jos nimittäin opiskelu olisi kokonaan omakustanteista, eivät lääkärit, insinöörit jne tyytyisi nyt maksettuihin palkkoihin – tuloerothan ovat meillä kuitenkin kapeat, juuri koulutusjärjestelmämme ansiosta mm. (on toki muitakin syitä, kuten teollisuuden ja talouden huono draivi). Seurauksena olisi kustannustason nousu sekä julkiselle, että yksityiselle puolelle. Tai aivovuoto ulkomaille. Eli kyseessä olisi vain hölmöläisen peiton jatkaminen. Suomen terveydenhuolto on OECD:n kustannustehokkain. Näin ei olisi Pursiaisen maailmassa, vaan yhä enemmän hoitoa pitäisi hakea yksityispuolelta, tai sitten julkiset kustannukset nousisivat.
    Olen kyllä siinä samaa mieltä HP:n kanssa, että sosiaalivaltiomme on keskiluokan avustusjärjestö.Keskiluokkakaan ei ole keskiluokkaa koko ikäänsä; nuoret perheet ovat tiukoilla, kunnes pääsevät jaloilleen. Siksi kaikkea ei pitäisi silti purkaa, vaan parantaa köyhien mahdollisuuksia. Puhutaan, että progr. verotus veisi työhaluja. Tuskin. Ne on kannustinloukut kun pitäisi purkaa. Ei progressio, vaan etujen totaalinen menettäminen pienenkin työtulon takia vie työhalut. Tai vaikkei veisikään, niin köyhän on laskettava miten tulee toimeen.

  26. Cardo J. kirjoitti:

    Heikki voi ottaa päänsä pois uusliberalistisesta perseestään ja olla leikkimättä republikaania täällä Suomessa. Amerikan malli osoittaa, että maksullinen koulutusjärjestelmä ei ole kansakunnan etu. Suomen yliopistomaailma kaipaa merkittäviä reformeja mutta koulutuksen muuttaminen maksulliseksi ei ole yksi niistä!

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa