Tulos edellyttää objektiivista moraalia – egoismia

Oman edun tavoittelua – kuten yrityksen tuloksen maksimointia – ei yleensä pidetä moraalisena toimintana. Eetikot, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, ovat aina tuominneet egoismin moraalin kanssa yhteensopimattomana. Siitä johtuu se ikävä, joskin virheellinen, kuva, joka useimmilla ihmisillä egoismista on. Eetikkojen mukaan teko, joka tähtää omaan etuun, ei voi olla moraalisesti oikein. Valtaosa heistä on myös sitä mieltä, että moraalilla ei ole objektiivista perustaa: mikä on oikein tai väärin, määräytyy joko jonkin auktoriteetin, enemmistön mielipiteen tai oman subjektiivisen valinnan perusteella.

Miksi moraalia tarvitaan ja miksi sillä on väliä, onko se objektiivista vai ei? Erehtyväisenä olentona ihminen tarvitsee ohjenuoran toiminnalleen sekä liike-elämässä että sen ulkopuolella voidakseen saavuttaa tavoitteensa. Elämä ja liiketoiminta ilman objektiivista moraalia on kuin matkustaminen ilman karttaa tai GPS-navigaattoria: määränpään saavuttaminen on sattuman varassa. Mutta auktoriteettien, enemmistön tai omien oikkujen seuraaminen ei kuitenkaan käy toiminnan oppaaksi, jos tavoitteena on tietty päämäärä: hyvä elämä – oma onnellisuus tai menestyvä liikeyritys. Onneksi useimpien eetikkojen suosimille subjektiivisille moraalikoodeille on olemassa vaihtoehto, joka tarjoaa ohjeiston pitkän tähtäimen hyvinvointiin ja tulokseen.

Vasta viime vuosikymmeninä (länsimaisen etiikan parituhatvuotisessa historiassa!) jotkut eetikot ovat alkaneet avata uusia uria ja ehdottaneet, että moraalilla on sittenkin objektiivinen perusta. Heidän mukaansa selvitäkseen hengissä ja menestyäkseen – elääkseen hyvän elämän – ihmisen täytyy toimia luontonsa mukaisesti. Eli ihmisen luonto ja selviämisedellytykset ovat moraalin perusta. Koska nämä voidaan määrittää objektiivisesti, myös moraali – ihmisen selviämiseen ja hyvinvointiin perustuva moraali – on objektiivista.

Ihminen poikkeaa muista eläinlajeista ennen muuta siinä, että meidän selviytymisemme perustuu pääasiassa ajatteluun ja järjen käyttöön. Me emme ole erityisen vahvoja tai nopeita, eikä meillä ole muita hengissä selviämisen apuneuvoja kuten tarkkoja aisteja, teräviä kynsiä tai hampaita. Mutta järjenkäytöllä – rationaalisella ajattelulla – pystymme selviytymään hengissä ja tavoittamaan arvojamme pitkällä tähtäimellä, erilaisten haasteiden edessa. Rationaalinen ajattelu ja toiminta ovat myös menestyvän liiketoiminnan perusedellytyksiä.

Rationaalisuus onkin objektiivisen moraalin – egoismin – päähyve. Egoismin on systemaattisimmin määrittänyt filosofi-kirjailija Ayn Rand. Yleisen virhekäsityksen vastaisesti egoismi ei tarkoita omien oikkujen seuraamista vaikkapa toisia hyväksi käyttämällä, vaan johdonmukaista rationaalisuutta. Rationaalisuus ohjaa meitä keskittymään tosiasiohin niiden välttelemisen sijasta, jatkuvaan oppimiseen ja luottamaan vain järkeen – eikä tunteisiin, mystisiin ilmestyksiin tai enemmistön mielipiteisiin – tiedon lähteenä ja toiminnan ohjaajana. Liikeyritys voi tehdä pitkän aikavälin tulosta vain, jos se (sen johto ja muut työntekijät) keskittyy tosiseikkoihin ja oppii jatkuvasti ymparistössään tapahtuvista muutoksista. Jos yrityksen johto sen sijaan välttelee tosiasioiden – vaikkapa uuden kilpailijan tai teknologian ilmestymisen – tunnistamista, ei yritys pysty selviämään ja menestymään.

Ayn Rand tunnisti rationaalisuuden lisäksi sen kuusi johdannaishyvettä: riippumattomuus, suoraselkäisyys, rehellisyys, oikeudenmukaisuus, tuottavuus ja ylpeys. Vaikka ne kaikki liittyvät toisiinsa, ja yhden hyveen soveltaminen edellyttää myös kaikkien muiden soveltamista. Tuottavuutta ja oikeudenmukaisuutta voidaan korostaa liiketoiminnan menestyksen kannalta kaikkein keskeisimpinä egoistisina hyveinä rationaalisuuden ohella.

Aineellisten arvojen, tuotteiden ja palveluiden, tuottaminen on yritysten keskeinen yhteiskunnallinen tehtävä, ja siksi tuottavuus on niiden keskeinen hyve. Yrityksen oman (siis omistajien) edun tavoittelu edellyttää tuottavuutta. Jos yritys ei tuota tuotteita ja palveluita, joille on kysyntää ihmisen hengissä selviämisen, hyvinvoinnin ja elämästä nauttimisen tarpeisiin, se ei selviä eika menesty kilpailussa. Rationaalisuus, todellisuuteen perustuva ajattelu, on tuottavuuden lähtökohta, josta varsinainen fyysinen tuotanto riippuu.

Oikeudenmukaisuus on liiketoiminnan kolmas oleellinen hyve. Se tarkoittaa jokaisen kohtelua ansioidensa mukaisesti. Perinteisesti oikeudenmukaisuus ymmärretään epäitsekkaanä hyveenä: oikeudenmukaisuus suojelee muita hyväksikäytöltä ja vääryydeltä. Mutta myös oma etu vaatii oikeudenmukaisuutta. Liiketoiminta perustuu sosiaaliseen kanssakäymiseen ja vaihdantaan ja vaatii monien ihmisten panosta ja yhteistoimintaa. On oleellista yrityksen oman edun saavuttamiseksi, että muita ihmisiä arvioidaan objektiivisesti ja että heitä kohdellaan tämän arvion mukaisesti. Yritys ei voi selviytyä ja menestyä, jos se valitsee työntekijänsä ja tavarantoimittajansa sattumanvaraisesti tai muiden seikkojen kuin ansioiden perusteella. Esimerkiksi ensimmäisen ovesta tulevan työnhakijan palkkaaminen ei yleensä johda parhaaseen mahdolliseen tulokseen, kuten ei myöskaan sen tavarantoimittajan valitseminen, joka on eniten asiakkaiden tarpeessa. Palkitseminen tarpeen eikä työsuorituksen perusteella ei myöskään paranna yrityksen tulosta.

Yritykset, jotka tavoittelevat omaa etuaan rationaalisesti, tuottavasti ja oikeudenmukaisesti, toimivat eettisesti, luoden arvoa sekä asiakkailleen etta osakkailleen. Vain tällaiset egoismin moraalikoodia oppaanaan käyttävät yritykset voivat maksimoida tulostaan pitkällä aikavälillä – sillä edellytyksellä, että ne ovat vapaita toimimaan rationaalisen ajattelun perusteella, muiden oikeuksia loukkaamatta.

Lisäopastusta egoismin periaatteiden soveltamisesta liiketoimintaan löytyy kirjastani Tulos ja moraali: Eettinen tie menestykseen.