Yhteisöveron laskeminen ei ole vain sijoittajien unelma. Se voi olla myös ratkaisu, jolla Suomi kasvattaa verotulojaan ja houkuttelee uusia investointeja.
Suomi on monien verolajien osalta maailman huipputasoa. Veronmaksajien tutkimuksen mukaan Suomen kokonaisveroaste, 43%, oli OECD-maiden neljänneksi korkein vuonna 2022.1
Tämä ei tietenkään ole mikään ylpeyden aihe, sillä kaikki verotus aiheuttaa hyvinvointitappiota – sitä enemmän mitä korkeammalla tasolla se on. Suomen erityiset ongelmat ovat korkea ansiotulovero ja ALV, joka on jo Euroopan toiseksi korkein (25,5%), jääden vain muuten kevyemmän verotuksen Unkarin taakse.2
Onneksi Suomi ei ole kärjessä aivan kaikissa veroluokissa: nykyinen 20% yhteisövero on jopa alle EU:n 21,16% keskiarvon.3
Kaikki eivät kuitenkaan näe tätä tilasto-oikkua myönteisenä. Esimerkiksi STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà ehdotti viime keväänä yhteisöveron korottamista kahdella prosenttiyksiköllä, mikä hänen mukaansa toisi valtiolle miljardin euron lisätulot.4 Ehdotus sai nopean tyrmäyksen muilta ekonomisteilta; esimerkiksi Elinkeinoelämän Keskusliitto luuli sitä aluksi aprillipilaksi.5
Lähtökohtaisesti voisi olettaa korkeamman veroprosentin tuottavan enemmän euroja. Vuonna 2023 Suomi keräsi yhteisöveroa 7,9 miljardia euroa, jolloin Lainàn mukaan kahden prosenttiyksikön nosto lisäisi verotuloja miljardilla.
Pitkällä aikavälillä tämä välitön helpotus tekisi todennäköisesti yhä suuremman loven valtion jo valmiiksi kovin keventyneeseen lompakkoon.
Jo pelkät puheet yhteisöveron nostosta saavat kansainväliset sijoittajat ja yritykset pohtimaan kahdesti, onko Suomi oikea paikka uudelle datakeskukselle tai terästehtaalle. Korotuksen toteutuminen taas olisi viesti ulkomaisille sijoittajille, että tänne ei kannata tulla. Suomen geopoliittinen sijainti ja pieni väestö tekevät kilpailuasemastamme aivan tarpeeksi haastavan jo valmiiksi.
Vertailun vuoksi tarkastellaan Irlantia, jonka väkiluku on hyvin vertailukelpoinen 5,26 miljoonaa. Vuonna 2023 Irlanti keräsi yhteisöveroa 23,8 miljardia euroa, yli kolminkertaisesti Suomeen verrattuna6 7 – vaikka sen yhteisöverokanta on vaivaiset 12,5%, yksi Euroopan alhaisimmista.8
Irlannin bruttokansantuote asukasta kohden oli vielä 1990-luvun lopussa Italian tasolla, mutta nykyään se painii Norjan ja Singaporen kanssa.9 Hurjaa talouskasvua ja yhdysvaltalaisten teknologiayritysten pääkonttorien sijoittumista Irlantiin selittävät matalan yhteisöveron lisäksi toki myös englannin kielen asema sekä Irlannin maantieteellinen läheisyys Yhdysvaltoihin. Vaikka Suomi ei voi odottaa yhteisöveron laskun houkuttevan Applen Euroopan pääkonttoria Corkista Keilaniemeen, voimme silti ottaa oppia Irlannista.
Lafferin käyrän näkökulmasta Irlanti on onnistunut asettamaan veroasteensa optimitasolle – juuri sinne, missä verotulot ovat korkeimmillaan.
Käyrä on taloustieteilijä Artur Lafferin kehittämä yksinkertainen malli, joka kuvaa valtion verotulojen ja veroasteen välistä suhdetta. Sen mukaan verotulot kasvavat veroasteen noustessa tiettyyn pisteeseen asti, minkä jälkeen ne alkavat laskea. Liian korkea veroaste ajaa yritykset ja yksityishenkilöt siirtämään toimintojaan ulkomaille tai vähentämään taloudellista aktiivisuuttaan. Suomi saattaa tällä hetkellä olla tässä(kin) veroluokassa Lafferin käyrän väärällä puolella.
Matalampi yhteisövero toimisi myös erinomaisena signaalina ulkomaisille yrityksille, erityisesti niille teknologia-alan jättiläisille jotka ovat jo aiemmin investoineet Suomeen. Esimerkiksi Googlen mahdollinen investointi yhteen uuteen datakeskukseen Suomessa arvioidaan 10 miljardiksi euroksi.10 Tähän verrattuna miljardin lisätulo yhteisöveron nostosta näyttää melko vaatimattomalta.
Yhteisöveron alentaminen esimerkiksi 19 prosenttiin antaisi Suomelle mahdollisuuden arvioida sen vaikutuksia verotuloihin ja investointeihin. Jos tulokset olisivat positiivisia, yhteisöveroa voitaisiin alentaa edelleen 18 prosenttiin. Tämä toimenpide loisi ennakoitavuutta ja lähettäisi kansainvälisille yrityksille selkeän viestin kansainvälisten yritysten olevan tervetulleita tänne Pohjolaan.
Yritystukia voitaisiin samassa yhteydessä karsia, mikä tasapainottaisi mahdollisia verotulojen menetyksiä ja tekisi yritysten kilpailusta reilumpaa.
Pitkän aikavälin suunnitelma toisi vakautta, tukisi yritysten tulevaisuuden suunnittelua ja rohkaisisi pitkäaikaisiin investointeihin. Tämä olisi merkittävä edistysaskel Suomen kilpailukyvyn parantamisessa, mikä on viennistä elävälle maalle taloudellisen menestymisen ja hyvinvoinnin elinehto.
Lähteet
- Veronmaksajat. 2024. Suomen veroaste. Veronmaksajat, julkaistu 19.12.2024, viitattu 23.12.2024. Saatavilla: https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/suomen-verot-ja-menot/veroaste/#f3ca4c3c
- Veronmaksajat. 2024. Arvonlisävero. Veronmaksajat, julkaistu 19.9.2024, viitattu 23.12.2024. Saatavilla: https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/kulutusverot/arvonlisavero/
- Tax Foundation. 2024. Corporate Tax Rates in Europe 2024. Tax Foundation Europe, julkaistu 16.1.2024, viitattu 23.12.2024. Saatavilla: https://taxfoundation.org/data/all/eu/corporate-tax-rates-europe-2024/
- Muhonen, T. 2024. STTK:n Patrizio Lainà laati listan peräti 8 miljardin euron veronkiristyksistä. Helsingin Sanomat, julkaistu 6.4.2024, viitattu 23.12.2024, Saatavilla: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010324962.html
- Luukka, T. 2024. ”Onko nyt aprillipäivä?” EK tyrmää ehdotuksen 8,4 miljardin euron veronkiristyksistä. Helsingin Sanomat, julkaistu 6.4.2024, viitattu 23.12.2024, Saatavilla: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010342195.html
- McCarthy, L., & Hayden, Y. 2024. Corporation Tax – 2023 Payments and 2022 Returns. Revenue Commissioners, julkaistu 25.4.2024, päivitetty 18.7.2024, viitattu 24.12.2024. Saatavilla: https://www.revenue.ie/en/corporate/documents/research/ct-analysis-2024.pdf
- Veronmaksajat. 2024. Verokertymä Suomessa. Veronmaksajat, julkaistu 15.3.2024, viitattu 23.12.2024. Saatavilla: https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/suomen-verot-ja-menot/verotuotot/#d8a437a4
- PwC. 2024. Ireland. PwC Worldwide Tax Summaries, viimeksi päivitetty 5.7.2024, viitattu 23.12.2024. Saatavilla: https://taxsummaries.pwc.com/ireland/corporate/taxes-on-corporate-income?utm
- Our World in Data. 2024. GDP per capita In constant 2017 international $ – World Bank. Our World in Data, viimeksi päivitetty 20.5.2024, viitattu 23.12.2024. Saatavilla: https://ourworldindata.org/grapher/gdp-per-capita-worldbank
- Sajari P. 2024. Google saattaa investoida Suomeen yli 10 miljardia euroa. Helsingin Sanomat, julkaistu 29.10.2024, viitattu 23.12.2024. Saatavilla: https://www.hs.fi/talous/art-2000010867822.html
Blogit
Liberan blogiin kirjoittavat eri alojen asiantuntijat tai muuten vain mielenkiintoiset henkilöt. Blogit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä, eivätkä välttämättä edusta Liberan virallista kantaa.
Tietoa kirjoittajasta

Tommi Lehtihuhta
Tommi Lehtihuhta on taloustieteen opiskelija Aalto-yliopistosta ja vuoden 2022 Talousguru. Näiden lisäksi hän on kiinnostunut erityisesti startupeista, yrittäjyydestä ja yhteiskunnallisista kysymyksistä.