Leikkauksilla päästään vasta puoliväliin

Hallituksen toimille on hyvät perusteet

Ammattiyhdistyksen kritiikki kohdistuu erityisesti hallituksen suunnitelmiin uudistaa työmarkkinoiden toimintaa ja ansiosidonnaista työttömyysturvaa, sekä sosiaaliturvan leikkauksiin.

Toimet saavat kuitenkin tukea Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ja Talouspolitiikan arviointineuvoston tahoilta. Uudistukset ovat oikeansuuntaisia ja välttämättömiä, koska julkisen sektorin velka kasvaa kovaa vauhtia. Budjetin alijäämä on kohoamassa yli 3% tason suhteessa bruttokansantuotteeseen ja Suomi on tämän vuoksi joutumassa häpeällisesti komission tarkkailulistalle. 

Häpeäpaalu ei ilmestynyt pihallemme tyhjästä, vaan on seurausta surkeasta kehityksestä jo 15 vuoden ajan. Julkinen velka on jo 75% bruttokansantuotteesta ja se on matkalla kohti 100% tasoa. Esimerkiksi Ruotsista ja Tanskasta katsellaan yleispohjoismaalaiselta 30% tasolta meitä ymmällään. 

Edellisen hallituksen talouspoliittinen selkäranka näkyi siinä, että hallituksen koossa pitämiseksi asioita ei priorisoitu vaan ongelmat lakaistiin maton alle velanotolla. Nykyhallituksen on pakko muuttaa tätä suuntaa olennaisesti. Presidentti Niinistökin totesi äskettäin, että Suomen talous on ollut jo pitkään alisuoriutuja.

Ehdotuksemme lisätoimenpiteiksi:

IMF ja arviointineuvosto kehuvat hallituksen ajamia uudistuksia, mutta ehdottavat vielä suurempia leikkauksia sekä veronkorotuksia. Meidän mielestämme hallituksen kannattaa harkita ainakin seuraavia lisätoimia:

1. Alennettujen arvonlisäverokantojen korottaminen (IMF:n ehdotus)
2. YLE:n budjetin pienentäminen – esimerkiksi Libera on ehdottanut Ruotsin yleisradion tasoa (väkilukuun suhteutettuna), eli 130 miljoonan euron leikkausta
3. Yleishyödyllisten yhteisöjen kuten säätiöiden ja ay-liikkeen osinkojen verovapauden porrastettu poistaminen, aluksi 10% verotasolla
4. Yritystukien vähentäminen porrastaen, aluksi 300-500 miljoonaa euroa vuodessa. Näitä tukia jaetaan tällä hetkellä edelleen lähes kaksi miljardia vuosittain. Muun muassa ETLA:n ja TEM:n tutkimukset osoittavat yritystukien olevan osin jopa haitallisia, koska ne pitävät pystyssä vanhoja rakenteita ja huonosti kannattavia yrityksiä. Tästä(kin) asiasta on puhuttu jo ainakin 15 vuotta
5. Tunnin juna -hanke Turkuun on peruttava. Se on tarpeeseen nähden todella kallis. Jos ja kun kaikesta pitää pyrkiä säästämään, niin tässä on päivänselvä kohde. Suomen tieverkosto rappeutuu muutenkin ja rahaa olisi löydettävä yleisesti teiden korjaamiseen

Edellä esitetyillä toimenpiteillä saadaan yhteensä 2-4 miljardin positiivinen nettovaikutus julkiseen talouteen hallituskauden aikana.

Samalla hallitus voisi lieventää joitain sosiaaliturvan leikkauksia kaikkein pienituloisimmilta henkilöiltä, mikä lisäisi toimenpiteiden yleistä hyväksyttävyyttä. 

Kasvun avaimet

Noin 12 vuotta sitten Suomi oli talouskomissaari Olli Rehnin johdolla vaatimassa hyvin tiukkoja talouspoliittisia toimia julkisen talouden osalta talousasiansa sotkeneille ja ylivelkaantuneille maille. Nyt entinen kriisimaa Kreikka kasvaa kohisten, kun taas peili on nostettu meidän eteemme, eikä hyvältä näytä. On vain pakko kääriä hihat. 

Suomen taloudella on ylipäänsä vakava perusongelma: yrityssektori on liian pieni ja julkinen sektori liian suuri. 

Yrityksiä on kyllä paljon, mutta niistä valtaosa on yksinyrittäjiä ja työnantajayritysten lukumäärä on alkanut laskea. Tämä on erittäin huolestuttavaa. Hallituksen tulisi luoda viipymättä tehokkaita kannusteita yksinyrittäjille, jotta ne ryhtyisivät työnantajaksi. 

TEM:n tilastojen mukaan laaja työttömyys on yli 300 000 henkilöä. Tämä on valtava rasite taloudelle ja kasvattaa julkisia menoja erilaisten tukien muodossa suuresti. Hallituksen nykyiset toimet eivät tule riittämään työllisyyden lisäämiseksi tavoitellulla 100 000 henkilöllä. Päinvastoin, talouden ollessa lähes taantumassa, työllisyys on alkanut alentua.

Talouskasvua saadaan aikaan työpanoksen ja tuottavuuden kasvattamisella. Tuottavuuden kasvu on ollut Suomessa hyvin vähäistä vuoden 2010 jälkeen, mikä on tärkein syy taloudelliseen alisuorittamiseemme. 

Yrityssektorilla tuottavuuden kasvu on aina paljon suurempaa kuin julkisella sektorilla. Yrityssektorin koon kasvattaminen ja julkisen sektorin vastaava pienentäminen lisää siten tuottavuuden kasvua jo itsessään.

Molemmilla sektoreilla tuottavuutta pitää lisäksi kasvattaa aktiivisin toimin. Hyvinvointialueilla on tässä suuri haaste – mutta myös valtavien säästöjen mahdollisuus. Hallitusohjelmassa hyvää on tutkimus- ja kehitysmenojen kasvattaminen, mutta lisää toimenpiteitä tarvitaan. 

Työmarkkinoiden uudistuksissa hallitus ei voi eikä saa antaa periksi.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistaminen ja paikallisen sopimisen edistäminen ovat erityisen tärkeitä. Jälkimmäistä tulee laajentaa mahdollisimman paljon. Kun ay-liikkeelle ei uudistusten mittakaava vaikuta – he vastustavat ylipäätänsä kaikkea muutosta automaattisesti – niin tätä asiaa voisi edistää enemmänkin. Lähtökohtana voisi olla Liberan vuonna 2021 esittämä malli.

Paikallisella sopimisella voidaan piristää yritystoimintaa merkittävästi, kuten havaittiin Saksan suuressa, Hartz-pakettina tunnetussa työreformissa vuosina 2002-2005. Tuottavuuden kasvaessa myös työllisyys ja verotulot kasvavat, samalla kun tukien tarve vähenee. 

Mutta lopuksi haluamme vielä vedota hallitukseen: talouden tilannekuva ja sopeutustoimien hyväksyttävyys huomioiden, voisitteko harkita säilyttävien tai jopa haitallisten yritystukien karsimista?

Siellä olisi isoimmat “helpot” leikkaukset mahdollisia ja lisäksi tehottomasti pyörivien yritysten tekohengittämisen lopettaminen voi sekin kasvattaa tuottavuutta.