Riittävän korkea perustulo mahdollistaa hyvinvointivaltion uudistamisen markkinavetoisempaan suuntaan
”Tietyn minimitulon takaaminen jokaiselle [minimum income for everyone], tai eräänlainen pohja jonka alle kenenkään ei tarvitse pudota edes silloin kuin hän ei kykene pitämään itsestään huolta, [on] välttämätön osa […] Suurta Yhteiskuntaa.” – F.A. Hayek
Silloin harvoin kun ajattelemme sosiaaliturvaa, tuskin ensimmäisenä ihailemme sen dynaamista potentiaalia. Tälle on hyvät syynsä, sillä nykymuodossaan sosiaaliturva lähinnä hidastaa talouden spontaania kehitystä. Hyvinvointivaltio ja innovaatio eivät yleensä sovi samaan lauseeseen. Ja jostain syystä perustulon idea on kuitenkin iskenyt lujaa mm. Piilakson miljonääreihin. Monet uuden talouden gurut uskovatkin, että perustulo voi pelastaa rappeutuvan hyvinvointivaltion itseltään (edesauttamalla sopeutumista globalisaatioon ja nopeaan teknologiseen kehitykseen).
Perustulo, tai jokin sen tapainen, voi toimia entistä vapaamman ja reilumman markkinatalouden ensimmäisenä askeleena. Sen tuoman turvan avulla on mahdollista poistaa työmarkkinoiden sääntelyä ja päästää eroon TES:sien yleissitovuudesta. Ennen kaikkea se on ainoa taattu tapa tarjota automaattinen perusturva kaikille kansalaisille, kun valtio ja/tai markkinat epäonnistuvat.
Tarkoitan perustulolla kaikkien kansalaisten yhteistä, automaattista perusturvaa. Sen voi toteuttaa pääosin kolmella eri tavalla (näiden välillä ei ole suuria käytännön eroja): suorana tulonsiirtona (perustulo), negatiivisena tuloverona tai sosiaaliturvatilin (esim. perustilimalli) kautta.
Ehdotan, että riittävä ja toteuttamiskelpoinen perustulo Suomessa olisi n. €750-1250/kk jokaiselle kansalaiselle. Tämän rahoittamiseksi voimme purkaa olemassaolevia tulonsiirtoja.
Perustulo voidaan rahoittaa ilman tulonsiirtojen kasvattamista
Monet tahot ovat esittäneet, että ns. ”realistinen” perustulo on mahdollisimman pieni. Tämä lähtee siitä oletuksesta, että maltillinen perustulo on helppo rahoittaa ja rakentaa. Mutta maltillinen perustulo on itse asiassa yllättävän huono lähestymistapa. Mitä pienempi perustulo halutaan, sitä pienemmät sen hyödyt. Se ei kykenisi uudistamaan rakenteita tarpeeksi. Yksilöiden vapautta ja yhteiskunnan dynaamisuutta parantaa paremmin riittävän korkea perustulo, joka turvaisi kaikille elämän perusedellytykset, joka rahoitettaisiin uudistamalla runsaasti jäykän hyvinvointivaltion kalkkiutuneita tulonsiirtoja, ja jonka turvin olisi mahdollista purkaa työmarkkinoiden sääntelyä.
Monissa perustulon malleissa on taktisesti jätetty tiettyjä tulonsiirtoja perustulon ulkopuolelle. Näihin kuuluu esim. asumistuki, eläkkeet ja ansisidonnaiset tuet. Tämä on poliittisesti viisasta, mutta taloustieteellisesti epäoptimaalista. Mitä enemmän tukimuotoja yhdistetään kerralla, sitä parempi (eli riittävämpi, reilumpi, dynaamisempi) perustulon malli on mahdollista rakentaa.
Ehdotankin, että perustulon tulisi korvata lähes kaikki Suomen sosiaalimenot. THL:n mukaan Suomen sosiaalimenojan kustannukset olivat v. 2013 n. 62 miljardia euroa. Tämä on asukasta kohden €11.624 vuodessa, tai €967 kuukaudessa. Tällä summalla voisi korvata jo asumistuenkin.
Sosiaalimenot vuosina 1980–2013 vuoden 2013 hinnoin, mrd. € (lähde: THL)
Tietenkin käytännössä esim. kaikki eläkkeet ja toimintarajoitteisuuden tuet on vaikea yhdistää heti perustuloon. Lisäksi osaa palveluista ei ehkä haluttaisi tarjota rahan muodossa. Mutta on täysin absurdia sanoa, että perustuloa ei kyettäisi rahoittamaan vaikka heti. Se onnistuu täysin nykyisen rahoituspohjan sisällä, uudelleenkohdentamalla tulonsiirtoja tasaisesti kaikille kansalaisille. Lisäksi sen avulla on mahdollista säästää miljardeja hallinnollisissa kuluissa, kun Kela tekee itsensä (lähes) tarpeettomaksi, ja kunnallinen sosiaalitoimi voi keskittyä auttamaan ihmisiä tehokkaammin.
Lasketaan perustulon rahoituspohjaksi sitten koko tämä 62 miljardia, tai maltillisemmin vaikka esim. 20 miljardia, niin se riittäisi varsin hyvin rahoittamaan lähes kaikki muut tulonsiirrot korvaavan perustulon. Tosiasiassahan perustulon nettokustannukset ovat huomattavasti pienemmät kuin sen nimelliset bruttokustannukset, koska suuri- ja keskituloisilta perustulo peritään pois verotuksessa; heidän kohdallaan perustulo näyttäytyy automaattisena veronpalautuksena.
Korkea perustulo mahdollistaa julkisen sektorin pitkälle viedyn ulkoistamisen
Perustulokeskustelussa tarkoitetaan ”korvaantumisen” asteella sitä, kuinka pitkälle perustulon on tarkoitus on korvata hyvinvointivaltion muita funktioita. Esim. Kelan tutkimusjohtaja Olli Kangas on heittänyt ilmaan, että perustulon aikana voitaisiin ottaa käyttöön yliopiston lukukausimaksut. Tämä on kuitenkin vain yksi esimerkki. Käytännössä mitä korkeampi perustulo, sitä enemmän hyvinvointivaltion privilegioita ja eturyhmäkohtaisia tulonsiirtoja on mahdollista korvata kaikille kansalaisille maksettavalla yhtenäisellä tukimuodolla, joka kohtelee kaikkia samalla tavalla.
Tietenkin ensimmäinen askel on sosiaaliturvan eri muotojen yhteenniputtaminen ”yhden luukun” (tai ”nollaluukun”) periaatteella. Mutta perustuloa ei tule nähdä pelkästään tukien rationaalisena yhdistäjänä. Julkiset tulonsiirrot eivät nimittäin rajoitu varsinaiseen sosiaaliturvaan. Sulle-mulle-kähminnän mukaan rakennettu hyvinvointivaltio sisältää tuhansia erilaisia subvention muotoja.
Näiden takia julkisen sektorin tulonsiirtojen todellinen suuruus, ja täten perustulon potentiaalinen rahoituspohja, on paljon korkeampi kuin yleensä ajatellaan. Tähän ryhmään kuuluvat erilaisten suorien rahansiirtojen lisäksi erilaiset julkiset palvelut, valtiolliset monopolit, lupakäytännöt, verovähennykset, jne. Mitä enemmän näitä korvataan perustulolla, sitä enemmän ihmisten peruspalvelut on mahdollista tuottaa kilpailuttamalla, ulkoistamalla ja yksityistämällä. (Tämä ei välttämättä tarkoita, että optimaalinen hyvinvointivaltion korvaantumisen aste on 100%.)
Jo yksin verotukien (esim. verovähennysten) arvo on tässä maassa jopa 25 miljardia (lähde: VATT). Verotuet ovat tulonsiirtoja siinä missä sosiaaliturvakin. Ne kohdistuvat poliittisesti suosituille eturyhmille. Valtaosan verotuista voisi perua jo ihan sen takia että järjestelmästä tulisi selkeämpi. Tästä koituvat säästöt voisi kohdistaa perustulon rahoittamiseen ja yleisen veroaskeen laskemiseen.
Mitä enemmän julkista sektoria likvidoidaan, eli lisätään tulonsiirtojen likviditeettiä, lisätään samalla ihmisten vapautta ohjata rahojaan esim. parempaa palvelua tarjoaviin yrityksiin. Perustulon avulla varmistetaan, että kaikilla on varaa terveysvakuutukseen ja peruspalveluihin, ja pidetään myös huoli, että kustannukset pysyvät kurissa, sillä tulonsiirroille asetetaan selkeä katto: jokainen saisi sen n. 1000 euroa kuukaudessa, plus tietyt julkiset palvelut, mutta ei yhtään enempää.
Reformi on mahdollisuus vapauttaa markkinoita ja purkaa kuormalasteittain turhaa sääntelyä. Perustulon avulla on mahdollista poistaa absoluuttinen köyhyys (myös globaalisti: ks. GiveDirectly). Perinteinen sosiaaliturva on ”luovan tuhon” edessä yhtä impotentti kuin siveä munkki ilotalossa. Ja kuitenkin tarvitsemme talouden dynaamisuutta, jotta hyvinvointi voi kasvaa.
Perustulo, joka olisi riittävän antelias korvatakseen hyvinvointivaltion tulonsiirtoja ja eturyhmäkähmintöjä, olisi vapaan markkinatalouden tehokas viimekätinen turvaverkko.
Blogit
Liberan blogiin kirjoittavat eri alojen asiantuntijat tai muuten vain mielenkiintoiset henkilöt. Blogit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä, eivätkä välttämättä edusta Liberan virallista kantaa.
25 kommenttia artikkeliin Miksi perustulo?
Tällä sivustolla ei kannata käyttää termiä hyvinvointivaltio koska Liberiassa vihataan ihmisverkostoa joka tukee toista kun hänelle tuloo elämässä heikompi hetki.
Hehhille sen verran ettei vaan erehtyisi. Se että järjestelmä tukee kannustavuuteen ei kaikkia tietysti miellytä. Sen ymmärtää kyllä.
Perustuloehdotus on hyvä. Se kannustaisi tekemiseen eikä vain etujen perusteettomaan lypsäämiseen.
Hyvä kirjoitus, lisäisin ehdotukseen sen, että perustulon voisi maksaa tilille päivittäin (~25e/päivä), eikä kuukausittain – tämä pitää huolen siitä, että pahimmillaan joutuu nälissään odottamaan vain huomisaamuun.
Päivittäinen perustulo on ihan harkitsemisen arvoinen asia. Kuukausittaiseen palkan- ja tukien maksuun on vaan totuttu tässä kultturissa, niin se tuntuu luontevalta. Eihän siinä suurempaa syytä ole.
Ei hyvä ollenkaan. VAikka takais että joka päivä olisi jotain ruokarahaa, mutta äkkiä sitä erehtyisi syömään myös vuokrarahat. On vaikeampaa useiden laskea monenko päivän perustulon pitäisi säästää vuokranmaksuun ja muihin pakollisiin menoihin. Kun se jo nyt on monille liian vaikeaa, vaikka rahaa tulee neljän viikon välein.
Tätä varten rinnalle kannattaa toteuttaa perustili, josta voi (nollakorolla) lainata itselleen rahaa suurempia hankintoja varten, tuo tili sitten täyttyy automaattisesti tietyllä prosentilla perustulosta.
Perustulossa olisi paljon hyvää. Ei olisi ”työttömiä” vaan ainostaan ihmisiä ilman töitä. Vielä kun yleissitovista työehtosopimuksista päästään ja otetaan minimipalkka käyttöön niin olisi edes jotain mahdollisuuksia pärjätä kansainvälisessä kilpailussa. Järjestelmä kannustaisi työntekoon ja jos vielä asumistuesta siirrettäisiin perustuloon ainakin puolet niin edullisemman asunnon saaminenkin alkaisi kiinnostaa.
Yleissitovuuden poisto olisi hyvä asia, mutta minimipalkka ei. Perustulo mahdollistaisi kohtuullisen elämisentason ja pienikin lisäansio toisi heti lisätuloja. Minimipalkka karsisi heti paljon sellaisia töitä pois, joiden teettämisestä ei voisi maksaa tuota minimipalkkaa.
Perustulon lisäksi verotus pitäisi muuttaa vain lievästi progressiiviseksi (tai tasaprosentti veroksi) ja kaikki eilaiset vähennykset pitäisi samassa yhteydessä poistaa.
Olen Kuhnurin kanssa samaa mieltä. Minimipalkkalainsäädäntö olisi yleissitovia työehtosopimuksia parempi järjestelmä, mutta perustulon tultua käyttöön emme tarvitse kumpaakaan. Joskus on järkevämpää maksaa työpanoksesta pieniä summia kuin jättää kokonaan ihmisiä työllistämättä, mihin minimipalkka johtaisi. Verotuksen osalta yksinkertaistaminen ja virtaviivaistaminen olisi erittäin tärkeä toteuttaa. Tasavero ja perustulo muodostavat yhdessä jo automaattisen progression, joten verotuksen progressiivisuutta olisi syytä lieventää.
haluaisin hieman enemmän konkretiaa ja lukuja etenkin siitä, että minkälaisissa tapauksissa tällä hetkellä annetaan tulonsiirtoja jotka ovat yli tuon keskiarvon 965e?
Näen suurimman vastustuksen tulevan juuri siinä, kun jollain tietyllä eturyhmällä on vaikkapa sairauden tms. takia kuukausittaisia välttämättömiä kuluja reilusti yli tuon keskiarvon. Hajonta tukien saajien sisällä on varmasti hyvin laajaa ja toiselle tuo 1000e/kk jättäisi pari sataa kuussa elämiseen, kun taas varmasti myös iso joukko (10%, 20%??) ihmisiä joutuisi valitsemaan joko syömisen tai lääkkeet. Jos näille erikoistapauksille pitää taata ihmisarvoinen elämä, niin silloin perustuloa tulee laskea (huomattavasi?) keskiarvon alle, jotta kustannusvaikutus olisi sama.
Nykyinen sosiaaliturvan minimietuuksien taso on n. 600-800 euroa. Mutta täytyy muistaa että he saavat (elämäntilanteestaan riippuen) tämän päälle erinäisiä muita etuuksia, julkisia palveluita, verohelpotuksia, jne. Näiden arvo on kansantaloudellisesti muutama sata euroa/henkilö. Mitä enemmän esim. julkisen sektorin palveluista ruvetaan perimään käyttömaksuja, tai mitä enemmän palveluja yksityistetään tai ulkoistetaan, sitä enemmän rahaa ihmiset tarvitsevat rahaa käteisenä, joten perustulon tason pitää olla nykyistä korkeampi. Tässä siis voidaan valita halutaanko ihmisiä tukea muodossa A, B vai Z. Sen takia tonnin perustulo vastaa nykyistä tilannetta varsin hyvin, mutta (kenties) reilummin ja tasa-arvoisemmin kohdistettuna.
Mitä tulee vakavasti vammaisiin, sairaisiin yms., niin he luultavasti tarvitsevat erillistukensa. Tosin moni heistäkin arvostaisi varmasti vastikkeetonta perusturvaa, jonka he saisivat, vaikka lääkärinlausunto ei riittäisikään saamaan tarveharkintaista lisätukea, jollainen luultavasti säilyisi rinnalla. Korkeat lääkemaksut on tarkoitus suurimmalle osalle korvata joko julkisesta terveydenhuollosta tai yksityisestä terveysvakuutuksesta. Perustulon tarkoitus ei ole, että kukaan joutuu vararikkoon terveytensä tähden.
Näin uskoinki, että ajatuksesi perustulosta menisi. Perustulossa tykkään juuri tuosta ”tasa-arvoisesta” lähestymistavasta. Toisaalta siinä on helposti riskinä, että eri tukien korvaavuutta kasvattaessa hajonta kasvaa niin suureksi, että tuen tasaisessa jakamisessa ei enää ole mieltä. Pelkästään kuntien välillä SoTe menot voi vaihdella 2000-5000e välillä; voi kuvitella kuinka isoja erot on yksilötasolla. Jos perustulolla on tarkoitus kattaa esim. näitä kustannuksia, niin asetetaanko perustulo 2000e vai 5000e mukaan? Jos tarveharkinta taas säilytetään niin silloinhan perustulo ei juuri ole työttömyys ja asumistukea kattavammin korvaava.
Kaipaan juuri konkretiaa, että mitkä ovat ne nimenomaiset tuet ja tukimuodot jotka tällä voisi korvata? Muuten ollaan vielä hyvin pitkälti Stetson tasolla näissä luvuissa.
Jos ottaa nuo SoTe palvelut hyväksi esimerkiksi: Kunta A käyttää niihin 2000e ja B 5000e. Jos nyt annetaan kaikille tuo 2000e SoTe palveluiden ostamiseen esim. vakuutuksen kautta niin tuskinpa mikään vakuutusyhtiö pystyisi maagisesti tuottamaan niitä palveluita 3000e halvemmalla kunta B:n asukkaille.
Silloin joko vakuutusmaksut kasvaisivat kunnan A ihmisille tai kunta B:n täytyisi silti vähintään 3000e käyttää joka tapauksessa verojen kautta SoTen tuottamiseen. Siinä tapauksessa kunnilla olisi eri velvollisuuksia, kun jollain SoTe palveluiden tukemis velvoite säilyisi ja joillain ei.
Pointtini on siis, että en oikein usko, että perustulolla voitaisiin saavuttaa käytännössä kovin suurta kattavuutta.
Tosi näppärää. Siihen päälle saman verran pääomatuloja, niin pärjäilee jo ihan kohtuullisesti 😉
Järkevistä luvuista on vaikeaa saada kuvaa. 62 miljardia sosiaali ja terveysmenot? 25 miljardia veroetuja. Siinä on jo 87 miljardia ja mikäs oli valtion ja kuntien menot yhteensä 54 +40 miljardia? Luulisi että joku osaisi edes miljarditasolla esittää selkeän kuvan minne julkiset rahat menee, mutta eipä ole näkynyt.
Perustulo vaikuttaa erittäin pätevältä ajatukselta. Poistaa kuitenkin tajuttoman määrä työpaikkoja nykyisten tukien pyörittäjien keskuudesta. Ja pitäisikö tässä sitten lapsia alkaa tehtailemaan, jos lapsilisä onkin 1000 euroa 160 euron sijaan? Kuulostaa ainakin aika kannattavalta. Entäs yksineläjien talous sitten? Yksiön vuokra 600 euroa, jonka maksat yksin. Neliön vuokra 1200 euroa, jossa asuu 4-5, jotka kaikki saavat perustuloa. Jonkin verran pohdittavaa lienee jäljellä?
Perustulo kannattaa maksaa täysi-ikäisille kansalaisille ja lasten tukeminen hoitaa erikseen. Lapsilisää ei ole mitään syytä nostaa tonniin. Otin havainnon vuoksi esimerkiksi sosiaalimenojen jakamisen kaikkien kansalaisten kesken, mutta käytännössä perustulo maksettaisiin aikuisille.
Mitä tulee yksinasujiin vs. yhdessäasuviin, niin yksinasuminen on toki kallista. Perustulon avulla se olisi edelleen mahdollista, paitsi ehkä Eirassa. Kaikkien ei kuitenkaan tarvitse asua yksin, vaan kimppa-asumistakin voi harkita, kun asumista ei tueta erikseen. Se on luonnollisesti kustannustehokkaampi tapa asua, jonka avulla voi säästää pitkän pennin.
Haluisin perustuloa mutta vaan yhdestä syystä että voisin vieläkin vähentää työntekoa.
Minä ja useampi muu taas aivan päinvastaisista syistä: me halutaan että voisi ottaa lyhyemmänkin pätkän töitä ilman että se menisi suoraan valtiolle ja viivästyttäisi muiden tukien maksua monella kuukaudella.
Sitähän voidaan ajatella, että ihmiset saisivat terveysvakuutuksen. Sen myöntäisivät yksityiset vakuutusyhtiöt. Saataisiin kansalaiselle yhtä huono järjestelmä kuin eläketurvan kohdalla. Tärkeintä on turvata yhtiön bisnes, eikä suinkaan todellisen katteen saaminen ihmisten eläkemaksuille.
”Ennen kaikkea se on ainoa taattu tapa tarjota automaattinen perusturva kaikille kansalaisille, kun valtio ja/tai markkinat epäonnistuvat.”
Markkinat epäonnistuvat vain häirittynä eli silloin, kun valtio on kohdistanut siihen agressioitaan eli sääntelyään.
Summa voisi olla ainakin 2000 euroa kuussa,muuten ei mitään hyötyä.Verorahat voitaisiin kerätä digitalisatio ja robotti veroilla kuin ihminen muuttuu hyödyttömäksi näiden ansioista.
Tämä on erinomainen ehdotus, josta kannattaa tosissaan keskustella. Ainakin ajatuksena kuulostaa tosi hyvältä, koska se lisäisi yhteiskunnan sisäistä dynamiikkaa sekä yksilön omaa vastuuta elämässään ja toiminnassaan. Lisäksi huolestuttavan demografisen kehityksen seurauksena (=alhainen syntyvyysaste ja yleinen maahanmuuttokielteisyys) syntyvä kestävyysvaje pienenisi, koska julkishallinnosta vapautuisi työvoimaa yksityiselle puolelle suurin määrin. Tulevaisuuden malli?
Suomen valtion budjetti kaipaa radikaalia remonttia sekä tulo- että menopuolelle.
Perustulo, -tili tai -tali lintukotoon ja käenpojilla on taas kystä kyllä. Taloudessa ei ole ilmaisia lounaita, mutta FT:ssa on:
http://www.ft.com/intl/cms/s/3/03e21a5c-f59e-11e5-96db-fc683b5e52db.html#axzz44H7paUJI
Vakavammin perustuloa tai negativista tuloveroa on selvitellyt KELA. Hallitus kaavailee peräti kokeilua. Pitäisikö aloittaa kokeilu yli 65-vuotiaista ja kutsua perustuloa kansaneläkkeeksi? Nähtäisiin, millaista dynamiikkaa tulee talouteen.