SDP:n vaihtoehtobudjetin keskeisin teema näyttää olevan ”eriarvoistuva Suomi”. Budjetin esittelyssä hehkutetaan, miten hallituksen politiikka lisää eriarvoisuutta Suomessa. Näkemyksen taustaksi tarjotaan jopa tuloeroihin liittyvää tilastotietoa. SDP siteeraa nimittäin gallupia, jonka mukaan suomalaiset ovat ”huolissaan” tuloeroista. Itse tuloerojen kehityksestä, saati politiikan vaikutuksesta niihin ei sanota mitään täsmällistä.
Onneksi Nordean Olli Kärkkäisen ja eduskunnan tietopalvelun ansiosta SDP:n lipsahdus voidaan korjata. Kärkkäinen ja tietopalvelu ovat nimittäin tutkineet politiikan vaikutusta tuloeroihin simulaatioihin perustuvien laskelmien avulla. Laskelmien pohjalta on mahdollista vastata esimerkiksi seuraaviin kiinnostaviin kysymyksiin.
1, Onko hallituksen politiikka lisännyt merkittävästi tulonjaon epätasaisuutta?
2. Poikkeaako hallituksen politiikka merkittävästi edellisen hallituksen politiikasta? Siis sen, jossa demarit olivat valtiovarainministeripuolue.
3. Muuttuisivatko tuloerot merkittävästi, jos demarit pääsisivät ihmeen kaupalla valtaan ja vuoden 2017 budjetti olisikin demarien vaihtoehtobudjetti?
Vastaukset kysymyksiin ovat: 1. Ei 2. Ei. 3. Eivät.
Tämä näkyy allaolevasta kuviosta. Siihen on piirretty tulonjaon epätasaisuutta kuvaavan Gini-kertoimen kehitys vuosina 1995-2010 saakka. Kuvioon on sitten lisätty vuosille 2011-2017 Kärkkäisen laskelma hallituspolitiikan vaikutuksesta tuloeroihin. Kärkkäinen on laskenut, miten tuloerot olisivat kehittyneet, jos mikään muu kuin hallituspolitiikka ei olisi vaikuttanut niihin. Kuvion kertoimet on siis puhdistettu kaiken muun kuin politiikan vaikutuksesta. (Tarkempi selostus täällä).
Punainen viiva kuvaa edellisen hallituksen politiikkaa, siis sen jossa demarit olivat valtiovarainministeripuolue. Musta viiva kuvaa nykyistä patamustaa porvarihallitusta. Hallituksen toimien vaikutuksen lisäksi vuodelle 2017 on piirretty punaisella SDP:n varjobudjetin vaikutus tuloeroihin. Lähteenä on eduskunnan tietopalvelun SDP:lle tekemä laskelma.
Kuvasta nähdään täysin selvästi, että nykyisen hallituksen politiikka on ollut tuloeromielessä lähes täsmälleen samanlaista kuin edellisen hallituksen. Tuloeroja merkittävästi lisäävää politiikkaa ei kerta kaikkiaan ole harjoitettu.
SDP:n varjobudjetin ja hallituksen ihan oikean budjetin välinen ero on puolestaan niin pikkiriikkinen, että sitä on paljaalla silmällä vaikea edes huomata. On siis täysin naurettavaa väittää, että SDP:n politiikka olisi tuloeromielessä jotenkin merkittävästi erilaista kuin hallituksen.
Sosiaalidemokraattien oppositiopolitiikan ytimessä näyttääkin olevan mikroskooppisten politiikkaerojen raivokas liioittelu. Toiveena lienee, se että kun möykkää pitää tarpeeksi, kansalaiset eivät huomaa ettei hyviä ideoita tai todellisia vaihtoehtoja ole tarjolla.
J.K. Kuvion tarkempi selitys
Vuoteen 2014 asti kuviossa on tulonjaon kokonaistilaston käytettävissä olevien rahatulojen Gini-kerroin. Gini-kerroin on tulonjaon mittari. Se saa aina arvon nollan ja sadan välistä. Sata tarkoittaa sitä, että vain yhdellä henkilöllä / kotitaloudella on tuloja. Arvo nolla tarkoittaa, että jokaisen yksilön / kotitalouden tulot ovat samat.
Vuosilta 1995-2010 kuviossa on toteutunut Gini-kertoimen arvo. Vuosien 2011-2016 kerroin on Olli Kärkkäisen simuloima. Simuloitu kerroin ei kuvaa toteutunutta tulonjakoa, vaan hallituksen toimien vaikutusta tulonjakoon. Kärkkäinen simuloi, mikä Gini-kertoimen arvo olisi, jos tuloissa ei tapahtuisi mitään muuta muutosta kuin hallituksen politiikan aikaansaamaa. Kertoimen arvo on siis simuloinnilla saatu arvio hallituksen politiikan vaikutuksesta tulonjakoon.
Värikoodi kertoo hallituksen kokoonpanosta. Punainen tarkoittaa edellistä hallitusta ja SDP:n varjobudjettia. Musta viiva on nykyinen hallitus.
Vuodelle 2017 piirretty SDP:n varjobudjetin vaikutus perustuu eduskunnan tietopalvelusta saatuihin laskelmiin. Niissä on otettu huomioon seuraavat reformit: 1) Työntekijän sekä työnantajien maksamia työeläkemaksuja alennetaan 0.4 prosenttiyksiköllä, 2) verotusta kevennetään kohdistamalla se enemmän pienituloisille kuin talousarvioesityksessä ja 3) kansaneläkesidonnaisten etuuksien indeksileikkaus perutaan sekä tehdään normaali pysyvän lainsäädännön mukainen korotus.
Ohimennen huomautan vielä, että Vihreiden vaihtoehtobudjetin Gini-vaikutus on likipitäen täsmälleen yhtä suuri kuin SDP:n. Editoitu 19.11.2016 klo 11:52 lisätty tarkentava lause.
Blogit
Liberan blogiin kirjoittavat eri alojen asiantuntijat tai muuten vain mielenkiintoiset henkilöt. Blogit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä, eivätkä välttämättä edusta Liberan virallista kantaa.
Tietoa kirjoittajasta
Heikki Pursiainen
Hallituksen jäsen
Heikki Pursiainen on ekonomisti, valtiotieteiden tohtori ja palkittu kirjailija. Hän on tehnyt merkittävän uran tutkijana, ajatuspajahenkilönä, mediayrittäjä- journalistina, ja toimii nyt Helsingin kaupungin kaupunkitietopalveluiden päällikkönä. Pursiaisen väitöskirja käsitteli taloustieteen matemaattisia menetelmiä virallisten tilastojen laadinnassa.
4 kommenttia artikkeliin Demarien mikroskooppinen tuloerokumous
Nykyinen hallitus on ainoastaan puolustamassa 1% eliitin asioita tavikset jotka 99% kansasta joutuu täysin maksumiehiksi ja kärsijöiksi kaikille säästöpäätöksille niin kyllä tuloerot on kohta samalla mallilla.Olen ihmetellyt äänestys käyttäytymistä kun konttoristit it alan ihmiset uskoo kuuluvansa tähän 1% eliitin ja ovat loppupeleissä maksumiehiä kaikelle säästöpäätöksistä alkaen.Terveessä yhteískunnassa pitää olla kannustimia ja hyvinvointia jaossa kaikille eikä vaan 1% ja loppupeleissä siitä hyötyisi myös tämä 1% joukkue.Nähtyäni oikeiston sairasta menoa äänestän aina demareita tulevaisuudessa aina mutta demarit kaipaisi kyllä vahvaa johtajaa se on puuttunut jo kauan mutta tasoittava puoli on se että ei ole muilla puolueilla vahvaa johtajaakaan.Tosin demaria minusta ei koskaan tule mutta vastapainoa täytyy olla oikeistolle ja liberalistinen vapaus ei saa olla sortava ja yhteiskuntaa rikkova.
Oletko huomannut, että eniten ansaitseva 9,1% maksaa veroista 35,4%, kun taas vähiten ansaitseva 32,4% maksaa veroista 3,1%.
Yhteiskunnassa pitää olla kannustimia, mutta jo keskituloisen lisäansioista progressiivinen verotus haukkaa valtaosan.
Eniten veroja maksavat saavat vähiten myös tulonsiirtoja, joten tulonsiirtojen leikkaukset kohdistuvat tietysti eniten siihen porukkaan jotka niitä eniten saavatkin.
Ettei menisi pelkäksi moittimiseksi, omia ehdotuksiani olisi.
– Poistetaan oman asunnon korkovähennysoikeus verotuksesta.
– Poistetaan AY-maksun verovähennysoikeus verotuksesta
– Muutetaan asumistuki kiinteäksi, ei asunnon vuokraa sidotuksi, jolloin muutto halvempaa asuntoon parantaisi tuen saajan tilannetta.
– Tehdään kilometrikorvauksesta osittan verotettavaa tuloa, tietyn porrastuksen mukaan
– Poistetaan perintövero, mutta verotetaan omaisuuden realisointia
Demareilla on kaksi selkeää tavoitetta. Ay-liikkeen sementoiminen kaikkien mahdollisten uudistusten ulkopuolelle. Ay-liike on hyväosaisen työläisen asialla työttömiä vastaan. Demarit haluavat myös suuria yhteiskunnan kontrolloimia varallisuuskertymiä kuten työeläkeyhtiöt ja valtionyhtiöt, joiden hallintoneuvostoissa ja hallituksissa he voivat leikkiä liikemiestä liikemiestasoisin korvauksin ilman minkäänlaista ammattitaitoa tai vastuuta.
Minäkin äänestän tällaista porukkaa tästä ikuisuuteeen kunhan minulle vakuutetaan, että pääsen johtopaikoille. Koulutusta minulla on melko vähän joten olen pätevä ja sopiva.
Yksi tehokas keino tulo- tai ainakin varallisuuserojen kaventamiseen olisi ainakin rahapelien kieltäminen. Esim. Lotossahan nimenomaan pyritään niin epätasaiseen voitonjakoon kuin mahdollista.