Blogit

Totuus Alkosta

Totuus Alkosta

Kauppalehti kertoi jokin aika sitten, että Alko aikoo ”taistella myynnistään”. Myynti on uhattuna, koska vuodenvaihteen jälkeen nelosolutta ja limuviinoja saa ostaa marketista. Pari muutakin alkoholin myynnin rajoitusta puretaan. Rajoitusten purkamisen arvioidaan kasvattavan alkoholin kokonaiskulutusta. Saatavuuden parantuessa entistä pienempi osa alkoholista hankitaan kuitenkin Alkosta. Juuri tämä on saanut Alkon puolustuskannalle.

Jopa viinakauppa-autoista on puhuttu.

Kauppalehden uutinen on paljon mielenkiintoisempi kuin ensi silmäyksellä vaikuttaa. Alkon reaktio kilpailun lisääntymiseen paljastaa nimittäin aika yksiselitteisesti, ettei Alkosta kansalaisille kerrottu ylevä tarina ole totta.

Haittojen vähentämiseen tähtäävä monopoli ei taistele myynnistään

Meillehän on opetettu, että Alko on hyväntahtoinen monopoli. Tarinan mukaan Alkon tavoitteena on alkoholin kulutuksen rajoittaminen yhteiskunnallisen hyvinvoinnin nimissä. Mutta tällainen hyväntahtoinen holhoaja ei koskaan vastaisi lisääntyneeseen markettitarjontaan ”taistelemalla myynnistään” .

Päinvastoin, hyväntahtoinen holhousmonopoli vähentäisi nöyrästi omaa myyntiään niin paljon, että lisääntynyt tarjonta marketeissa ei johtaisi alkoholin kulutuksen lisääntymiseen.

Tämä voidaan osoittaa ihan oikean taloudellisen mallinkin avulla, mutta logiikka on aika yksinkertainen.

Jos Alko on hyväntahtoinen, sen nykyinen hinnoittelu, valikoima ja myymäläverkosto heijastavat kansanterveydellisiä tavoitteita. Alkon olisi helppoa halutessaan lisätä kulutusta alentamalla hintoja tai parantamalla saatavuutta. Koska se ei ole tehnyt näin, Alkon näkemyksen täytyy olla, että kulutus ei saa lisääntyä.

Jos siis uskotaan tarinaan hyväntahtoisesta Alkosta, Alkon mielestä kulutuksen lisääntyminen nykyisestä täytyy olla haitallista. Siksi hyväntahtoinen Alkon noudattaisikin yksinkertaista toimintaperiaatetta. Se pyrkisi kaikissa olosuhteissa estämään kulutuksen lisääntymistä.

Nyt voidaan aika helposti päätellä, kuinka tällainen hyväntahtoinen Alko suhtautuisi markettimyynnin vapauttamiseen. Vapauttaminen lisää alkoholin tarjontaa. Jos mitään muuta ei tapahdu, tämä johtaa väistämättä myös kulutuksen lisääntymiseen. Hyväntahtoisen Alkon on siis pohdittava, miten se voi omalla toiminnallaan estää kulutuksen lisääntymisen.

Vastaus on päivänselvä. Koska myynti marketeissa kasvaa, ainoa keino pitää kokonaiskulutus ennallaan on vähentää Alkon omaa myyntiä. Vain tällä tavoin kulutusta voidaan estää kasvamasta.

Hyväntahtoinen Holhous-Alko siis toimisi täsmälleen päinvastoin kuin todellinen Alko nyt toimii. Se ei taistelisi myynnistään, päinvastoin. Hyväntahtoinen Alko nostaisi hintoja, vähentäisi omaa tarjontaansa, ja jos jotakin, huonontaisi valikoimaa. Se kenties sulkisi myymälöitä siellä, missä markettimyynti lisääntyy. Tarjontaa vähennettäisiin kaikkialla, missä vahvaa olutta tulee kauppoihin.

Hyväntahtoinen monopoli tekisi kaikkensa, että sen oma myynti vähenisi joka paikassa vähintään yhtä paljon kuin markettimyynti lisääntyy.

Kaksi vaihtoehtoista teoriaa Alkon toiminnasta

Koska Alko ei toimi näin, tarina hyväntahtoisesta Alkosta ei voi olla totta. Alkon toimintaa ohjaavat jotkin muut tavoitteet kuin alkoholihaittojen vähentäminen.

Näitä tavoitteita pohtiessa tulee mieleen ainakin kaksi kilpailevaa teoriaa.

Kaikkein yksinkertaisin selitys Alkon toiminnalle on, että sen tavoite on kerätä mahdollisimman paljon voittoa. Toisin sanottuna Alko tilittää niin paljon monopolihintana kerättyä veroa valtiolle kuin se suinkin pystyy. Kulutuksen rajoittaminen tulee tässä pelkkänä sivutuotteena. Alkoholia myydään vähemmän, kun monopoli pitää hinnan korkeana. Saatavutta rajoitetaan aivan riippumatta siitä onko kansanterveydellisesti perusteltua.

Alkon toiminnassa on kuitenkin paljon piirteitä, jotka viittaavat muuhun kuin mahdollisimman tehokkaaseen voiton keruuseen. Alko on tunnetusti mukava työpaikka. Tämä pätee toki myös tavallisiin myyjiin, mutta erityisesti johtajiin. Alko myös sponsoroi ja lahjoittaa varoja kaikenlaiseen. Hallintoneuvostossa istuvat kansanedustajat saavat hekin vähän rahaa ja muutaman laatikollisen viiniä vuodessa.

Näiden tietojen kanssa sopusoinnussa oleva teoria Alkosta onkin, että se pyrkii turvaamaan mukavan elämän johdolle, työntekijöille ja muille sidosryhmille. Tietenkin sillä rajoituksella, että valtiolle on tilitettävä jokin riittävä summa rahaa joka vuosi.

Toisin kuin teoria hyväntahtoisesta Alkosta, kumpi tahansa näistä vaihtoehtoisista tarinoista kykenee helposti selittämään Alkon vastauksen lisääntyneeseen markettikilpailuun. Jos Alkon tavoitteena on esimerkiksi mahdollisimman suuri voitto, se reagoi kilpailuun ihan samalla tavalla kuin mikä tahansa muukin yritys.

Kivan, mutta epätoden tarinan hyväntahtoinen Alko on yhteiskunnallista hyvinvointia lisäävä toimija. Kilpailevien teorioiden tapauksessa näin ei ollenkaan välttämättä ole. Monopolivoittoina kerättävä vero ei ole ollut veroajattelijoiden suosiossa keskiajan jälkeen. Voittoa maksimoivan Alkon monopoli on siis yhteiskunnallisesti haitallinen, ei hyödyllinen instituutio.

Voimmeko lopettaa valtion monopolien rakastaminen?

Oluen myynnin vapauttaminen tarjoaa oivallisen laboratoriokokeen, jonka avulla Alkon toimintaa voidaan arvioida. Arvion tulos on selvä. Alkon toiminta on täydellisesti ristiriidassa sen julkilausuttujen sosiaalipoliittisten tavoitteiden ja meille lapsesta saakka opetettujen tarinoiden kanssa.

Alkon monopoli on haitallinen asia, josta on päästävä pikimmiten eroon.

Me suomalaiset voisimmekin vähitelleen aikuistua ja lakata uskomasta valtion ja erityisesti sen monopolien ihanuuteen. Aloitetaan vaikka Alkosta.

Blogit

Liberan blogiin kirjoittavat eri alojen asiantuntijat tai muuten vain mielenkiintoiset henkilöt. Blogit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä, eivätkä välttämättä edusta Liberan virallista kantaa.

Kommentoi

13 kommenttia artikkeliin Totuus Alkosta

  1. Rogue sanoo:

    Unohdat sen että Alko ei toimi ilman rajoitteita. Eli vaikka sen tehtävänä onkin suitsia kulutusta, niin keinovalikoimaa rajoittaa palveluvelvoite ja kansan sietokyky. Jos Alko esim toteaisi että kulutusta rajoittanee hyvin se että lakkautetaan kaikki paitsi yksi liike ja myydään siellä yhdessä ainoastaan 0,5 prosenttista kotikaljaa, niin monopolin elinaikaa ei olisi montaa päivää jäljellä.

    Alkon on epäilyttävä monopolifirma jonka peliliikkeet eivät näytä aina olevan linjassa ilmoitettujen tavoitteiden kanssa. Et kuitenkaan anna Alkolle rehellistä käsittelyä vaan käsittelet sitä lähtien oletuksesta, jonka mukaan se voisi käyttää kulutuksen suitsimiseen mitä tahansa keinoja.

  2. Markku Anttonen sanoo:

    Osa suomalaisista voisi myös lakata ideologisista syistä uskomasta siihen satuun, että yövartija-valtio ja julkisten palveluiden yksityistäminen, poislukien puolustus ja turvallisuus, olisi jotenkin kansantaloudellisesti tai muutoin yhteiskunnallisesti ainoa autuaaksi tekevä ratkaisu.

  3. Teuvo Moisa sanoo:

    Alkoholin kulutusta voisi rajoittaa myös niin, että alkoholille asetettaisiin hintakatto, joka olisi tasapainohinnan alapuolella. Alkoholi olisi silloin halpaa, mutta sen jakelu ja tuotanto ei olisi kovin kannattavaa.

    1. Yrjö Kontsas sanoo:

      S-market myy keppanaa 8 senttiä tölkki (+verot+pantti). Saksassa myydään olutta hitusen verran halvemmalla.

      Mikä ajattelit että olisi sopiva maksimihinta vaikka nyt sille kepulille?

  4. Juha Kokkonen sanoo:

    Keskustelussa unohtuu toisinaan, että valtion verotulot säilyvät myyntipaikasta riippumatta. Olisi mielenkiintoista tietää kuinka suuri on Alkon hinnoittelulla saatava puhdas voitto, jota sitten käytetään kirjoituksessa mainittuihinkin tarkoituksiin.
    Käytännössä uusien tuotteiden ”vapauttaminen” vie näiden myynnin Alkosta marketteihin kun nämä voivat tarjota lähinnä kotimaisten valmistajien tuotteita edullisemmin. Ellei Alko ala kilpailemaan hinnoilla.

  5. Pekka Jalava sanoo:

    Kirjoittaja tulee pettymään vuodenvaihteen jälkeen kun nelosoluet ja limuviinat loistavat poissaolollaan marketeissa.

  6. klaus kultti sanoo:

    Alko on tunnetusti mukava työpaikka; olen ollut siellä töissä. Kenties selkein osoitus siitä, että Alkon ensisijainen tavoite ei ole voiton maksimointi, on hallintoneuvoston koostumus; yhtä lukuunottamatta kaikki ovat kansanedustajia. Yrityselämän asiantuntijoita Alkossa ei tarvita.

    Vaikka jotkut vastustavat julkisen yksityistämistä, on mielestäni pöyristyttävää, että meillä on organisaatio, joka tosiasiassa edistää lähipiirinsä hyvinvointia veronmaksajien kustannuksella.

  7. Ulf Fallenius sanoo:

    Suurin ongelma silti Suomessa on se että työmarkkinat eivät ole minkään vapaan kilpailun piirissä.

  8. pietro sanoo:

    Niin vanha kiista koko alko holi jotta kirkotkin valmistaneet vuosi satoja ja kiistelevät politiikot jakavat sulle mulle periaatteella varoja pikku diktaattoteina hiekka laakoillaan lainatakseni twitter miehen ajatuksia sivun videon espanjalais radiossa menossa ollutta haastattelua jossa suomen hallitukselle nauretaan mailmalla

  9. Ulf Fallenius sanoo:

    Hyvä että jossain päin maailmaa nauretaan Suomen hallitukselle koska tämä nykyinen on ollut huonompi kohta kun Kataisen hallitus.Päätöksiä ei synny ja viime metreillä perutaan päätös joka olisi syntynyt. Sellaista se on kun amatöörit ryhtyy politikkaan ja eivät alistu käyttämään lakiasiantuntijoita kun vasta viime metreillä.Toisaalta kun matkustaa ulkomailla niin kukaan ei tiedä Suomesta mitään ja BBC kanavia myöten ei puhuta Suomesta koska se on aivan tuntematon maa jopa Nokian kännykät aikanaan luultiin olevan Japanista.

  10. jahvetti sanoo:

    Eiköhän se tärkein juttu ole se, että jos on verorahoitteinen (l. rahat otetaan väkivalloin muilta) niin siitä syntyy muutosvastarintaa. On kiva kun on duuni, jossa asiakas ja tuotto on tavallaan haittatekijöitä, he hee.

  11. Jaakko K sanoo:

    Olipas yksisilmäinen teksti. Kiitos kuitenkin näkökulmasta.

  12. Anselmi sanoo:

    Alko ei ole liikeyritys, ei hyvän tahtoinen tai pahantahtoinen. Se on instrumentti, joka toteuttaa eduskunnan säätämää alkoholipolitiikkaa. On turha moittia Alkoa siitä. Hyväntahtoinen on Alkoo kuitenkin siinä, että siellä saa erittäin hyvää palvelua, siellä on laajat valikoimat ja henkilkökunta, joka tuntee tuotteensa, osaa niistä asiakkaalle kertoa ja tarjoaa auliisti apuaan. Jos laatujuomissa otetaan verotus huomioon, saa Alkosta viiniä jopa halvemmalla kuin viinitilan omasta myymälästä.

    Silloin kun Alkolta viedään monopoli, on se kanttuvei. Silloin saamme myös tyytyä Pirkka- ja Rainbowviiniin siitä laatukategoriasta jota syvimmälle kumartuen nyt Alkosta haetaan. Jos jossain jotain laatuviiniä on kaupan hyllyltä saatavissa on se siltä tilalta / tuottajalta, joka on kilpailutuksessa pärjännyt, eikä sen hinta ole alle Alkon.

    Huolehtikoon Alko edelleen siitä juomakaupasta, jota se nytkin hoitaa, mutta järkeistetään toimintaa niin, että kun se alko nytkin on siellä kauppakeskuksessa, niin avataan se seinä sinne vieressä olevaan amrkettiin ja annetaan maeketin kasssan rahastaa ne juomatkin, jos halutaan ostamista edelleen helpottaa.

Tietoa kirjoittajasta

Pursiainen Heikki

Heikki Pursiainen

Hallituksen jäsen

Heikki Pursiainen on ekonomisti, valtiotieteiden tohtori ja palkittu kirjailija. Hän on tehnyt merkittävän uran tutkijana, ajatuspajahenkilönä, mediayrittäjä- journalistina, ja toimii nyt Helsingin kaupungin kaupunkitietopalveluiden päällikkönä. Pursiaisen väitöskirja käsitteli taloustieteen matemaattisia menetelmiä virallisten tilastojen laadinnassa.

single.php