Tulevaisuudessa voisimme elää maailmassa, jossa työeläkejärjestelmä olisi edelleen lakisääteinen, mutta se mahdollistaisi nykyistä paremmin yksilölliset elämänpolut. Tiettyyn ennalta määriteltyyn euromääräiseen eläketasokertymään (“eläkelattia”) saakka olisi jokaisella velvollisuus suorittaa työeläkevakuutusmaksuja nykyisenkaltaisesti. Nuo työeläkevakuutusmaksut rahastoitaisiin ja korvamerkittäisiin. Ne olisivat raportissa kaavaillun uudistetun yleisen työeläkejärjestelmän piirissä.
Eläkelattian jälkeen tai sen yli olisi jokaisella kansalaisella mahdollisuus säästää vapaaehtoisesti vanhuuseläkettä varten joko yleisen järjestelmän piirissä tai sen ulkopuolella. Työeläkevakuutusmaksut olisivat silloin samalla tavoin myöhennetyn verotuksen piirissä kuin yleiset työeläkemaksut ja niistä saatavat eläke-etuudet.
Samalla, vuosikymmenten siirtymäajan aikana, järjestelmä tulisi uudistaa suuntaan, jossa rahastoinnin osuus olisi nykyistä (noin neljännes) korkeampi (pitkällä aikavälillä yli puolet). Silloin järjestelmä ei olisi niin haavoittuvainen väestörakenteen muutoksille. Ennakoitua korkeampaa pitkäikäisyyttä – ja huonoja sijoitustuottoja – vastaan varauduttaisiin osittaisella jakojärjestelmällä.
Rahastoivammassa mallissa eläke-etuuden määrittelyssä osansa olisi silloin myös sijoitustuotolla, johon työeläkevakuutettu voisi halutessaan – ja tiettyjen riskirajojen puitteissa – vaikuttaa valitsemalla haluamansa pitkän ajan sijoitusprofiilin. Halutessaan voisi silti aina valita perusvaihtoehdon, joka tarjoisi turvatun työeläkesijoitustuoton yleisestä vakuutusjärjestelmästä. Mahdollisuus vaikuttaa oman työeläkepotin sijoittamiseen voisi lisätä yleistä ymmärrystä ja kiinnostusta rahoitusmarkkinoita kohtaan.
Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa työeläkejärjestelmä noudattelee näitä periaatteita. Siellä työeläkejärjestelmä on Suomen järjestelmää rahastoivampi ja korvamerkitympi. Eläke-etuudet noudattelevat selvemmin järjestelmään suoritettujen työeläkemaksujen suuruutta ja niistä kertyneitä tuottoja, joihin työeläkevakuutettu on tietyistä vaihtoehdoista voinut vaikuttaa.
Ihmisellä olisi uudessa järjestelmässä myös nykyistä laajempi mahdollisuus – tietyissä rajoissa – vaikuttaa siihen, missä elämänvaiheissa säästää työeläkettä varten ja milloin jää työeläkkeelle. Esimerkiksi lasten ollessa pieniä, ajan ja varojen ollessa kortilla, voisi valita nykyistä pienemmän työeläkemaksun. Vastaavasti, tuonnempana elinkaarella voisi halutessaan säästää vaikka tuplaten. Kellä tahansa tulisi olla mahdollisuus kerryttää työeläkettä myös puolisoaan varten.
Lakisääteisen “eläkelattian” ylittävien työeläkemaksujen ja niistä kertyneiden sijoitustuottojen tulisi olla työeläkevakuutetun nostettavissa milloin tahansa. Eläke olisi veronalaista tuloa, kuten nykyisinkin.
Tämä artikkeli on osa Liberan julkaisua
Eläkepommi ei tule kuin varas yölläBlogit
Liberan blogiin kirjoittavat eri alojen asiantuntijat tai muuten vain mielenkiintoiset henkilöt. Blogit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä, eivätkä välttämättä edusta Liberan virallista kantaa.
Tietoa kirjoittajasta
Elina Valtonen
Kansanedustaja Valtonen on työskennellyt aikaisemmin 11 vuotta rahoitusalalla eri Pohjoismaissa ja Lontoossa. Hän on tietotekniikan diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri kansantaloustieteestä. Valtonen on ollut Liberan hallituksen puheenjohtaja 2015-2021
10 kommenttia artikkeliin Tulevaisuuden työeläkejärjestelmä
Niin, tai sitten vielä parempi – työeläkejärjestelmä EI OLISI lakisääteinen. Jösses näitä julkisen sektorin pakkopulla, säätely ja muuta scheissia 🙁
Entäs sitten, kun yksityishenkilö ei onnistukaan säästämään eläkettä tai sössii sijoituksensa – annetaanko kuolla nälkään ja viluun, vai rakennetaanko kuitenkin joku minimitoimeentulo, jota niin rattoisasti scheissiksi nimität?
Lakisääteisyys olisi poistettava heti ja koko järjestelmä alkaa olla loppusuoralla koska nykyiset 30 vuotiaat pääsee oikeasti vasta 70-75 vuotiaana eläkkeelle .Parempi olisi että sijoittaisivat itse rahansa johonkin parempaan vaihtoehtoon.Mutta jos tämä huono järjestelmä pitää jatkaa joka vie 25% palkoista pois markkinoilta niin saisi kyllä työntekijä sitten itse maksaa se eläke ja päättää mihin se sijoitetaan koska eläkeyhtiöt ovat huonoja kun pääsevät vaan muutaman prosentin tuottoihin.Viimeisen kahden vuoden aikana vapaehtoiset eläkkeiden tuotot olleet helposti 10-12 % kuin on rakentanut hyvin sijoituskorin.
Tällä hetkellä palkoista kerättävät eläkemaksut ovat pienemmät kuin ulos maksettavat eläkkeet, eli ei se palkoista maksettava raha siirry pois markkinoilta, vaan eläkeläisten kulutusmenoihin. Väittäisin, että eläkeläisten säästöaste on keskimäärin matalampi kuin palkansaajilla, eli nettovaikutus lienee positiivinen.
Eläkeyhtiöt ovat ”huonoja” sijoittamaan sen vuoksi, että eläkerahastot ovat niin valtavan suuret: eläkerahastojen koko vastaa n. kahta kolmasosaa koko Helsingin Pörssin markkina-arvosta. Kovin paljon BKT:n pitkän aikavälin kasvua suuremmat tuotot ovat väkisin joko kuplaa, tai nollasummapelinä pois muilta toimijoilta. Ja valtavan suuri toimija ei nyt vain voi pelata voitokasta nollasummapeliä kovin pitkään.
Jos eläkerahastot jaettaisiin miljooniin piensijoituskoreihin, keskiarvo ei varmasti nousisi yhtään nykyistä korkeammalle; pikemminkin sellaisen lammaslauman hyväksikäyttäminen olisi niin helppoa, että suurimman osan säästöt painuisivat nollaan. Tokihan tällainen tilanne olisi jokaisen moraalittoman finanssipelurin märkä uni, mutta ei välttämättä kovin fiksua politiikkaa.
Eläkemaksu on pois työtä tekeviltä ja se on erittäin vakava ilmiö .Eläkeläiset eivät kulutta rahaa juuri ollenkaan vaan rahat jäävät käyttötileille josta ei mitään hyötyä kenellekään.
Ainakaan minun vanhempieni tilille ei jää mitään.
Onhan tuossa Elinan jutussa ideaa. Jonkin aikaa menisi varmasti totutteluun ennen kuin bruttopalkat nousisivat sille tasolle, että ne kattavat myös työeläkesäästämisen.
Ja jos kuolet ekana eläkepäivänä niin turhaan olet maksanut.
Semmoista se on. Jos palovakuutat talosi, eikä se palakaan, niin turhaan meni nekin rahat.
Joka ikisen pitäisi itse hoitaa eläkemaksunsa ei pitäisi missään nimessä olla työnantajan ongelma ja sitten ihmetellään miksi ei kukaan palkkaa ketään töihin.Onneksi robotit korvaa ylikalliin ja hankalan työvoiman.