Blogit

Kyläkauppatuki on myöhässä, kyläkauppoja ei voi enää pelastaa

Kyläkauppatuki on myöhässä, kyläkauppoja ei voi enää pelastaa

Vuonna 2020 kyläkauppatukea myönnettiin 80:lle kaupalle, yhteensä hieman vajaa miljoona euroa. Tuen tarkoituksena on parantaa syrjäseutujen elinvoimaisuutta, mutta yritys on tuomittu epäonnistumaan. Kauppaa ilman asiakkaita ei kuitenkaan voi pelastaa tulonsiirroilla. Kyläkauppojen aika on ohi.

Helsingin Sanomat julkaisi kyläkauppoja käsittelevän artikkelin, joka piirtää jälleen yhden synkän kuvan tyhjenevästä maaseudusta. Kuolevalla kylällä asuvat ovat pääosin eläkeikäisiä ja heistäkin iso osa matkaa parinkymmenen kilometrin päähän parempien palveluiden äärelle.

Ajatus kyläkauppojen pelastamisesta ja syrjäseutujen palveluiden turvaamisesta on kaunis ja tietysti arvokas tukien saajille itselleen. Kenties myös niille kesäsesongin asiakkaille, joille kyläkaupan häviäminen mökkikunnan kirkonkylältä ei ole niin iso harmi, että tekisivät kuluttamisellaan liikkeen toiminnasta kannattavaa. Kyläkauppatuki on kuitenkin pois veronmaksajilta ja kannattavasta liiketoiminnasta, aivan kuten muukin tyhjenevien syrjäseutujen tekohengittämiseen ajetut tulonsiirrot.

HS:n artikkelissa todetaan, että vuosituhannen alussa kyläkauppoja oli n. 700, vuonna 2017 enää 241. Valtioneuvoston arvion mukaan n. 30 kyläkauppaa lopettaa toimintansa joka vuosi.

Tuomio on selvä: Kun asiakkaat muuttavat kohti kasvukeskuksia, ei syrjäseutujen liiketoiminnalle ole kysyntää. Ainoa oikea johtopäätös on, että ainakaan juuri noihin paikkoihin yhteisiä verorahoja ei pitäisi ohjata. Aluepolitiikan ja siltarumpujen maassa tämä kuitenkin toimii erityisesti Keskusta-puolueen poliitikoille signaalina siitä, että kuivahtaneeseen kankkulan kaivoon pitää kaataa lisää rahaa.

Tulonsiirto veronmaksajalta syrjäseuduilla jatkuvasti heikkenevän liiketoiminnan tekohengittämiseksi on väärin. Se heikentää verovelvollisten ostovoimaa, muttei tee kuolevasta liiketoiminnasta kannattavaa. Juurisyy kyläkauppojen ongelmiin kun on asiakkaiden ja sitä myöten liiketoimintaedellytysten puutteessa.

Kyläkaupoilla, kuten millä tahansa heikosti kannattavalla yritystoiminnalla, on todellisuudessa vain kaksi pitkälle kantavaa vaihtoehtoa: Joko parantaa tuottavuutta tai minimoida tappiot ja lopettaa. Kyläkaupan kaltaisessa yrityksessä keinot tuottavuuden nostamiseen yritystoiminnan elvyttävälle tasolle ovat kuitenkin käytännössä olemattomat.

Maaseudun tyhjentyessä suurin osa kyläkaupoista ei voi välttää vääjäämätöntä. Kauppa-autot ja kyläkaupat nostavat minunkin mielessäni nostalgisia muistikuvia, kuten myös lankapuhelimet, neonvärit ja lasiset limsapullot. Mutta maailma menee eteenpäin, eikä jää odottamaan ketään meistä. Se tosiasia on kyläkauppojenkin kohdalla jo aika myöntää.

Blogit

Liberan blogiin kirjoittavat eri alojen asiantuntijat tai muuten vain mielenkiintoiset henkilöt. Blogit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä, eivätkä välttämättä edusta Liberan virallista kantaa.

Kommentoi

Yksi kommentti artikkeliin Kyläkauppatuki on myöhässä, kyläkauppoja ei voi enää pelastaa

  1. Julle sanoo:

    Marinin vasemmistohallituksen tyhmyydenhimoinen ilmastopolitiikka takaa osaltaan sen, että kylien raitilla ja kaupoilla tulee olemaan hiljaista. Mutta kyllä Kepu järjestää julkista tukea potkukelkkojen rengastamiseen, jotta vähäinen väki pääsee välttämättömyys-ostoksille Rismaan, kesälläkin. Toki liikenneministerimme käy ensin kysymässä EU-byrokraatilta lupaa laajamittaiseen potkukelkkojen rengastamiseen.

Tietoa kirjoittajasta

Sammallahti Tere

Tere Sammallahti

Sisältöjohtaja

+358 44 099 0025

Tere on vapautta rakastava poliitikko, kansalaisvaikuttaja ja some-asiantuntija. Hän vastaa Liberan sisällöntuotannosta.

single.php