Blogit / Äänitorvi

Lisää epäselvyyksiä Business Finlandin myöntämissä tuissa

Lisää epäselvyyksiä Business Finlandin myöntämissä tuissa

Business Finlandin jakamat tuet korostavat tukijärjestelmämme tehottomuutta kriisitilanteessa sekä herättävät kysymyksen, onko Business Finland joutunut rikkomaan lakia hallituksen määräyksestä?

Business Finlandin (BF) julkistama avoin lista kriisirahoitusta saaneista yrityksista ja rahoitussummista on erikoista luettavaa. Kun data yhdistetään yritysten ilmoittamiin liiketoiminnan tunnuslukuihin, näyttää tilanne vieläkin erikoisemmalta.

Tuen myöntämisen sietämätön keveys

Yksi datasta selkeimmin näkyvä asia on, ettei tuen myöntämiselle ole löydettävissä yhtenäistä kriteeristöä. 100 000 euron tukisummia ovat saaneet yhden hengen yrityksistä satojen henkien yrityksiin. Samoin liikevaihto tai tulos on saattanut olla mitä tahansa, joten tukisummien suuruuden ja liiketoiminnan tunnuslukujen väliltä ei vaikuta löytyvän sen enempää kausaliteettia kuin korrelaatiotakaan.

Business Finlandin tuen myöntäminen ei tunnu seuraavan ainakaan yritysrekisteristä löytyviä liiketoiminnan tunnuslukuja.

Osa tuista vaikuttaa myös myönnetyn tiettyjen konsernien eri osille. Joissain tapauksissa yritysten nimien ja toimialojen perusteella näyttää todennäköiseltä, että emo-, tytär- ja sisaryhtiöille on myönnetty tukea saman yhtiöiden johdossa olevan henkilön hakemana. Näin liiketoimintansa pienempiin yhtiöihin jakanut on voinut hakea moninkertaiset tuet. Pahimmillaan tukia on jopa myönnetty yrityksille, joiden tilinpäätöstietoja ei ole toimitettu kaupparekisteriin.

Suurin osa Business Finlandin myöntämistä tukisummista on joko esiselvitys- tai kehityshankkeille ilmoitettuja maksimisummia.

Seuraava paljastava seikka on myönnettyjen tukipäätösten summien määrällinen jakautuma. 66 % myönnetyistä tuista on joko 10 000 € tai 100 000 €. Nämä sattuvat olemaan myös esiselvitys- ja kehityshankkeiden maksimisummat.

En väitä olevani maailmanluokan tarjouslaskennan ammattilainen, mutta sen verran olen kustannusarvioita niin tarjoajan kuin ostajankin roolissa pyöritellyt, että tasasummat saavat hälytyskellot heti soimaan. Asiallisesti laskettu tarjous kun normaalisti päätyy aivan muunlaiseen summaan kuin pitkään riviin nollia ensimmäisen numeron perässä. Iso tasasumma kielii siitä, että summa on ravistettu hihasta ilman asianmukaista kustannuslaskentaa. Suomeksi sanottuna se on yksi selvimpiä merkkejä vedättämisestä.

On tietysti selvää, että yrittäjä hakee maksimisummaa, kun niin tekemällä ei voi mitään hävitä. Mutta näin suuri maksimisummien yliedustus kielii siitä, ettei uskottavia kustannusarvioita ole todennäköisimmin tehty. Tätä johtopäätöstä tukee Helsingin Sanomien käsiinsä saama höveli ohjeistus BF:n tukien myöntämisperusteista.

Kuka käskee ja kuka ottaa vastuun?

Koska BF:n toimintaa säätelee laki, on aiheellista kysyä, toimitaanko nykyisessä kaoottisessa tilanteessa enää lain kirjaimen mukaan? Jos ei, niin voidaanko hallituksen katsoa painostaneen julkisen instituution toimimaan lakien vastaisesti? Jos kyllä, niin voidaanko sellainen ohittaa olankohautuksella ottaen huomioon, että elämme kriisitilanteessa?

Loppujen lopuksi vastuu on tietysti ministerillä ja/tai valtioneuvostolla. Korona-kriisin iskettyä hallitus julkisti miljardien elvytyspakettinsa, joka on sittemmin paljastunut ennemminkin silmänkääntötempuksi. Yksikään tukimuodoista ei vastaa yritysten todelliseen tarpeeseen, vaan rahaa rätkitään tukihaulikolla pitkin yrityskenttää ja toivotaan, että osuisi edes johonkin.

Tosiasia kuitenkin on se, että veronmaksajien rahoilla jatkuvasti paisutettavat julkiset tulonsiirtohimmelit on rakennettu kaikkien suomalaisten puolueiden herttaisessa yhteisymmärryksessä. Siihen ja viimeaikaisiin tapahtumiin nähden syyllisten etsiminen tai eropyyntöjen vaatiminen tuntuisi turhan arkipäiväiseltä ja epätarkoituksenmukaiselta. Toivon ennemmin, että rahan ympäriinsä paiskomiselle tulee nyt loppu ja hallitus aloittaa jo aikaisemmin ehdotetut yritysten maksuvelvoitteiden keventämiset sekä palauttaa jo maksettuja ALVeja sekä ennakoita.

Mitä tekisit elämäntyösi pelastamiseksi?

Yrittäjien toiminta nykyisessä tilanteessa on ymmärrettävää, vaikka pieni osa tukihakemusten motiiveista ei moraalista tarkastelua kestäisikään.

Oletetaan, että olet vuosien ajan maksanut yrittäjän verotaakkaa saamatta vastineeksi tavalliselle palkansaajalle kuuluvaa sosiaali- ja terveysturvaa. Olet ehkä jo nähnyt muutaman laman, tehnyt konkurssin tai pari, ja silti puskenut leuka rinnassa eteenpäin.

Nyt yrityksesi liiketoimintaedellytykset ovat kärsineet ja eräiden yrittäjien kohdalla valtio jopa mahtikäskyllään estänyt yritystoiminnan jatkamisen. Kuukausia sitten poliitikot lupasivat kriisipaketteja, joita ei koskaan kuulunut.

Millaisiin toimiin ryhtyisit tällaisessa tilanteessa? Pelastaisitko perheesi elannon hakemalla rahallista tukea edes niistä harvoista lähteistä, joista sitä on mahdollista saada, vai katsoisitko vapaaehtoisesti elämäntyösi tuhoutuvan ja aloittaisit kaiken taas alusta?

Tehottomuus ratkaistaan rakennemuutoksella

Yksittäisten yrittäjien tai yritysten riepottelu tässä tilanteessa on suoraan sanottuna naurettavaa. Ongelmien juurisyy löytyy vuosikymmenien aikana erilaisten eturyhmälobbareiden ja itselleen suojatyöpaikkoja pedanneiden poliitikkojen ohjauksessa rakennetuista tukijärjestelmistä. On selvää, että tuollaiset järjestelmät toimivat nykyisessä kriisitilanteessa huonosti, kun ne toimivat epäoptimaalisesti normaalitilanteessakin.

Toivottavasti tilanne vihdoin herättää niin äänestäjät kuin poliitikotkin huomaamaan, että Suomessa on valtavia talouden rakenteisiin liittyviä ongelmia, joiden on tietoisesti annettu jatkua vuosikymmenien ajan. Asia on korjattavissa, mutta se vaatii erityisesti poliitikkoja astumaan epämukavuusalueelleen tekemään niitä laajoja rakennemuutoksia, joiden edistäminen on epäkiitollisinta ja poliittisen uran kannalta riskialtteinta.

Äänitorvi

Äänitorvi-näkökulmakirjoituksissa julkaisemme yksityishenkilöiden ajatuksia ajankohtaisista aiheista sekä ideoita suomalaisen yhteiskunnan kehittämisestä.

Kommentoi

3 kommenttia artikkeliin Lisää epäselvyyksiä Business Finlandin myöntämissä tuissa

  1. Seppo Tossavainen sanoo:

    Asiallisia huomioita siitä, että korona-avustuksessa on isoja valuvikoja. Mutta mikä on vikana?

    Oman kokemukseni mukaan yrityksiin kohdistetut arvostelut ovat järjettömiä. Meille kerrottiin, että Ely ja BF saavat valtiolta runsaasti ja jopa rajattomasti rahaa, jota myönnetään yrityksille ”kehittämiseen”.

    Aluksi oli melkoinen ihmettely, ei voi olla totta ja kun päätöksiä alkoi tulla, niin tottahan se oli. Kun tällaista löysää ja löysin perustein jaettavaa rahaa aikansa ihmettelee ja huomaa, että kilpailijat hakevat ja saavat sitä, niin ei ole vaihtoehtoa.

    Varsinainen hakemus on tehtävä maksimisummalle, koska yritys ei tiedä tässä vaiheessa, onko jotakin kehitettävää vai ei. Asia selviää aikanaan. Lopputilityksessä Ely ja BF tulevat tarkistamaan asian ja vasta sitten tiedetään paljonko kukin yritys on ”kehittänyt”.

    Joka tapauksessa tämä kehittämisraha on, samoin kuin normaaliajan Ely ja BF kehittämisrahat yritysten liiketoimintaa haittaavia ja vääristäviä.

    1. Tere Sammallahti sanoo:

      Tämä on muuten yksi asia, minkä unohdin laittaa kirjoitukseen. Että yrityksiltä on vain rationaalista hakea tukea, koska hakematta jättäneiden markkina-asema heikkenee.

  2. OS sanoo:

    ”Suurin ongelma on että rahoituksissa ei ole yhtenäistä kriteeriä” = On, se myös julkastaan nyt avoimena. Oli itseasiassa jo hesarilla viikko sitten ja tere itsekin myöhemmin toteaa tällaisen dokkarin olevan. Tere ei vain osaa lukea dataa.

    Tere väittää että konsernirakenteena oleva yritys voi hakea jokaiselle tyttärelleen tuet erikseen ja moninkertaistaa potin: EI kuule Tere voi, se on de minimis laki joka lasketaan ettei yksikään firma voi saada yli 200 000e avustusta konsernina kuluvan ja 2 edellisen verovuoden aikana. Muuten ne on pakko periä takasin

    ”Pahimmillaan tukia on myönnetty yrityksille joiden tilinpäätöstietoja ei ole toimitettu rekisteriin!” = No jos tilikausi ei ole päättynyt eikä tämä myöskään ole vielä rikos 2019 tilinpäätöksen osalta. Tilinpäätös voidaan pyytää välitilinpäätöksenä kuten ohjeissa käsketään tekemään.

    Tere yllättyy että rahotusta haetaan eniten maksimisummaa eli 10 tai 100k. Hämmentävää. Teren hälytyskellot myös soi että jengi hakee tasasumman avustusta, mutta en osaa sanoa mikä siinä on outoa. Teren oma liksakin on varmaan 3275.8e/kk koska sellanen 4k/kk tasasumma on hänestä tilinauhalla epäilyttävää

    ”Mutta näin suuri maksimisummien yliedustus kielii siitä, ettei uskottavia kustannusarvioita ole todennäköisimmin tehty. Tätä johtopäätöstä tukee Helsingin Sanomien käsiinsä saama höveli ohjeistus BF:n tukien myöntämisperusteista.” = Se on kustannusarvio. Itse kustannukset syntyy vasta kun projektia tehdään senkin toope, ne voivat sitten olla jotain muuta kuin tasasummia ja maksatus niiden mukaan. Hesari ei myöskään julkassut koko dokkaria niin hyvin on tere päätellyt sen koko sisällön hesarin referaatista.

    ”Toimitaanko nykyisessä kaoottisessa tilanteessa enää lain kirjaimen mukaan?” = Toimitaan, onneksi tämän tarkastajina toimivat ulkopuoliset lakimiehet ja tilintarkastajat eikä blogaava LVI-projektipäällikkö (heidän oman alan asiantuntemusta kritisoimatta)

    Pääsin lukemaan 2/3 blogistasi ennenkuin loppui jaksaminen eikä siinä ollut yhtään lausetta joka kesti tarkastelua sensaatiohakuisuutta pidemälle. Teet Tere haittaa tällaisella ”tutkivalla journalismilla” isänmaallesi kun levität väärää tietoa ja salaliittoteorioitasi jotka eivät pohjaudu totuuteen.

Tietoa kirjoittajasta

Sammallahti Tere

Tere Sammallahti

Sisältöjohtaja

+358 44 099 0025

Tere on vapautta rakastava poliitikko, kansalaisvaikuttaja ja some-asiantuntija. Hän vastaa Liberan sisällöntuotannosta.

single.php