Niin julkiset kriisituet kuin muutkin suorat yritystuet muodostavat eturyhmäpolitiikalla ja byrokratialla kuorrutetun sillisalaatin. Järjestelmä voidaan tehdä oikeudenmukaiseksi, mutta se vaatii poliittista tahtoa.
Korona-kriisin yrityksille aiheuttamaa taloudellista iskua on lähdetty pehmentämään lukuisten julkisten instituutioiden kautta. Ne kuitenkin määrättiin ampumaan rahaa haulikolla ympäri yrityskenttää. Tulos on tekijänsä näköinen.
Tukea tuen hakemisen ammattilaisille
Suomi on tulonsiirtojen luvattu maa, johon on syntynyt aivan oma tukilobbareiden ja tuen hakijoiden ammattikunta. Veikkausvoittovaroja on vuosikymmenet korvamerkitty poliitikkojen lähellä oleville kansalaisjärjestöille, sama koskee yritystukia. Nyt yritysten kriisirahoitusta jakaa ainakin neljä julkista toimijaa: Business Finland, Finnvera, kunnat ja ely-keskukset.
Eniten kansalaiskeskustelussa on äimistelty Business Finlandin myöntämiä tukia. Tukijärjestelmän on helppo todeta olevan rikki, kun kansanedustajan omistama yritys, jonka viimeisin kaupparekisteristä löytyvä tilinpäätös on vuodelta 2016, sai 70 800 € kehittämistukea. Tai, kun Postin toimitusjohtajan pyörittämä konsulttitoimisto, jonka liikevaihto on alle 60 000 euroa, sai 100 000 euroa kehittämisrahaa. Tai, kun reilusti voitollinen konsulttiyhtiö Miltton voi saada asiakkaaltaan, eli Business Finlandilta, saman 100 000 euron maksimituen. Tai, kun lihavan kassan päällä istuva konehalliyritys saa saman 100 000 euron tuen.
Business Finlandin myöntämät tuet painottuvat IT-alan ohjelmisto- ja konsultointiyrityksille sekä liikkeenjohdon konsultointiin. Se lienee luonnollista, onhan näissä yrityksissä paras ymmärrys tukihakemusten täyttämisestä heti veikkausvaroilla elävän kansalaisjärjestökentän jälkeen. Oman siivunsa kriisikakusta saavat tietysti tukihakemuksien tekemisessä avustavat konsultit.
Mutta osataan sitä ely-keskuksissakin. Helsingin Sanomien tekemän selvityksen mukaan ely-keskukset ovat ampuneet rahoja ympäriinsä täysin käsittämättömin perustein. Osa yrityksistä on saanut moninkertaisesti oman liikevaihtonsa ylittävän määrän tukia. Jopa 0 euron liikevaihtoa tekevälle pöytälaatikkofirmalle oli myönnetty 55 000 euron tuet.
Oma lukunsa on sitten surullisen kuuluista Valtion rahoitus- ja kehitysyhtiö VAKE, joka on istunut vuosikaudet miljardipääomiensa päällä saamatta niillä aikaan muuta kuin henkilöstökuluja. Jos näitä miljardeja ei palauteta takaisin veronmaksajille, olisi niitä voinut käyttää vaikka sitten kriisirahoitukseen. Ja toki meillä on myös sellaisia toimijoita kuin Finnfund, Teollisuussijoitus ja Solidium.
Niiden käsiä kuitenkin sitovat lait. Niinpä vastuu on ensisijaisesti lait säätävillä poliitikoilla, eduskunnalla.
Epäoikeudenmukainen kriisituki
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaiseman avustusmatriisin mukaan eri yritystyypeille tukea on haettavissa ainakin neljästä julkisesta lähteestä. Jokaisessa niistä tuet määräytyvät eri kriteerein, summat vaihtelevat virkailijoiden subjektiivisten tulkintojen mukaan ja tukien tehokkuutta voi korkeintaan arvailla.
20.4. mennessä Business Finlandin myöntämä keskimääräinen rahoituspäätös oli 34 300 €/projekti. ELY-keskuksen myöntämä tuki taas oli 9000 €/päätös ja kuntien myöntämä yritysavustus 2000 €/yritys.
Tukia ei jaeta tarpeenmukaisesti tai yhtenäisen kriteeristön perusteella, vaan jokaisella hakemuksia käsittelevällä byrokraatilla on erilliset ohjeet ja valtuudet tehdä henkilökohtaista harkintaa. Tukijärjestelmämme sisäänrakennettu ominaisuus siis on se, että tukia menee mihin sattuu, mitä tahansa summia sattuu ja millä tahansa perusteilla sattuu.
Voi vain kuvitella, miltä keskisuuren kaupungin yksinyrittäjästä tuntuu lukea uutisia sadantuhannen euron tuista Postin toimitusjohtajan sivubisnekselle tai Penan pöytälaatikkofirmalle? Yksinyrittäjälle itselleen kun on lähtökohtaisesti tarjolla tuo kuntien myöntämä 2000 euron kertaluontoinen tuki, jolla liiketilan vuokrat maksetaan juhannukseen asti. Ellei tietysti joudu ajamaan yritystä alas jo aikaisemmin toimeentulotuen saamiseksi. Toki yksi vaihtoehto on vedättää ely-keskusta, jos moraali antaa myöten.
Nallekarkit eivät mene nyt tasan ja jotkut vieläpä jäävät ilman. Näin heikosti ja epäoikeudenmukaisesti toimiva tukijärjestelmä suututtaa – ja niin pitääkin!
Tukijärjestelmän on toimittava kriisissä kuin kriisissä
Hyvinvointiyhteiskunnan instituutiot on lähtökohtaisesti rakennettu auttamaan yhteiskunnan jäseniä kriisitilanteiden yli. Näin ollen yritysten tukemista voitanee nyt perustella kriisitilanteella. Silti, kaikki tuki ei ole tarkoituksenmukaista tukea, kuten nyt on nähty. Esimerkiksi nyt annettu mahdollisuus lainan ottamiseen kassakriisin hoitamiseksi on itsetuhoista siinä, missä innovaatiotukikaan ei vastaa kriisin syihin tai seurauksiin.
Tasavertaisen kohtelun puitteissa paras tapa olisi keventää yritysten ja työntekijöiden verotaakkaa kautta linjan. Alkuvuonna perittyjen ALV:en palauttaminen auttaisi isoa osaa kassakriisin kanssa painivia yrityksiä. Myös yritystoimintaan kohdistuvien verojen sekä työnantamajaksujen periminen pitää lopettaa tai maksutaakkaa leikattava merkittävästi. Kotitalouksien ostovoimaa voidaan kohentaa alentamalla palkansaajien verotusta ja lopettamalla veroluonteisten maksujen periminen toistaiseksi.
Seuraavaksi paras tuki on suora tuki. Jos ja kun yritysten tukeminen katsotaan kriisitilanteessa tarpeelliseksi, tulee tuen myöntämisen olla innovaatiopöhinällä kuorrutettujen lappujen hinkkaamisen sijaan mahdollisimman automaattista ja perustua liiketoiminnan tunnuslukuihin.
Edellä mainituilla toimilla tuet kohdistuvat suoraan niitä tarvitseville, ovat tarpeenmukaista, kaikille läpinäkyviä ja lasku jyvittyy suoraan valtion taseeseen. Malli toimii tarvittaessa tulevaisuuden kriireissäkin on takuuvarmasti parempi kuin rahan kierrättäminen aivan eri tarkoitukseen luotujen julkisten rahoitusyhtiöiden kautta.
Aatetta, ratkaisuja ja ideoita
Aate- ja ideakirjoituksissa käsittelemme nyky-yhteiskuntaan sekä poliittiseen päätöksentekoon sopivia ratkaisuja klassisen liberalismin viitekehyksestä.
Tietoa kirjoittajasta
Tere Sammallahti
Tere on vapautta rakastava kansalaisvaikuttaja, some-asiantuntija ja kokoomus-poliitikko. Hän toimi Liberan sisältöjohtajana vuosina 2019-2020.
3 kommenttia artikkeliin Onko yritysten kriisituessa mitään järkeä?
Entisenä yrittäjänä ja kokemuksesta näen, että nämä Business Finland ja esim. Business Oulua lähinnä oleva yhteinen ”mafia” tukee Start Up yrityksien lähellä hyörivien ”yrityshautomoiden”, technopoliksien, konsulttifirmojen, ja business enkeleiden etuja taloudellisesti. (Valmistellaan start Up tai kehittyvä yritys business enkelin kaappausta varten) Eli yritys saa lainan vain sillä ehdolla, että suostuu käyttämään lainarahan jonkun konsulttifirman palvelujaja hyödyntäen ”tehostamaan” yrityksen liiketoimintaa, käytännössä tuo lainaraha menee siis kokonaisuudessaan konsulttifirman ja sen lähellä olevien ”haaskojen” taskuun.
Monesti nämä konsulttifirmat eivät ole oikeasti yritysalan ammattilaisia, vaan esim. korkeakoulun käyneitä maistereita, jotka ovat saaneet gradussaan ”maailman hienoimman” idean tehostaa, yrityksien kehittymistä, mutta käytänössä näillä yrittäjiä neuvovilla ”haamukonsulteilla” ei ole yrityskokemusta lainkaan. Konsulttien ” hampaissa” Start Up yritykselle käy niin, että tuo yritys ei koskaan tee oikeasti kauppaa, vaan sitä ”ponnistellaan” ja elää täysin avustusten varassa(2-3vuotta).
Lopulta kun Start Up yritys on ajettu ”kuiviin” ja polvilleen rahoitusten osalta ja jostain, kuin taikaiskusta esiin tulee ”enkeli”, joka ”pelastaa” Start Up yrityksen ostamalla ponnistetun idean 90%/10% suhteella, eli yrittäjä omistaa yrityksestään enää 10% tai huonossa tapauksessa ei mitään. Enkeli vie valmiin idean markkinoille tai myy sen eteenpäin suurella voitolla jollekkin monikansalliselle yritykselle. Nämä ”haaskat” pyörii Business hautomoiden ympärillä ja ovat tietoisia koko ajan, mitkä yritykset kannattaa rahastaa kuiviin, siitä konsulttit pitää huolen
Kiitos Tere Sammallahti hyvästä kirjoituksesta.Täyttä asiaa.
Business Finland tuet ei olleet mistään kotoisin eikä muutkaan tuet koska liian pienet ei auta ketään.Realismi on on tuhansien yritysten konkurssit ja massa työttömyys tämä on se mikä tulee tapahtumaan.Suomeen syntyy sen jälkeen monopoli tilanne kuin kaikki heikkomat yritykset kaatuneet ja kestää vuosia ennen kuin uusia kilpailukykyisiä yrityksiä syntyy .