Blogit

Yksityinen voitontavottelu on tavoittelemisen arvoista

Yksityinen voitontavottelu on tavoittelemisen arvoista

Yksityinen voitontavoittelu on liiketoiminnan tehokkuuden kehittämisen ajava voima. Julkisen talouden tasapainoa etsittäessä voitontavoittelua tulisikin lisätä myös julkisen palveluiden tuottamisessa.

Viime vuosina ”voitontavoittelun kieltäminen” on muuttunut vakiovastaukseksi aina, kun julkisella rahalla tuotetuissa palveluissa on ilmennyt ongelmia. Vuonna 2019 vihreistä väläyteltiin yksityisen voitontavoittelun kieltämistä vanhuspalveluissa. Hallituksen lausuntokierrokselle lähteneessä sote-esityksessä yksityisen sektorin roolia rajataan ja jopa pyritään mitätöimään jo tehtyjä ulkoistussopimuksia.

Nyt vielä SDP:n puoluehallitus esittää puoluekokoukselle, että puolueen linja olisi rajoittaa voitontavoittelua lasten päivähoitopalveluissa perusopetuksen tapaan.

Ei voi kuin kysyä, miksi yksityisen sektorin sulkeminen palvelutuotannosta on Suomessa niin suosittu idea? On selvää, etteivät nämä hankkeet toteutuessaan tule pitkällä aikavälillä parantamaan julkisten palveluiden tasoa.

Voitontavoittelun estäminen tuhoaa kilpailun

Ei pidä antaa käytettyjen termien hämätä. Käytännössä voitontavoittelun kieltäminen tarkoittaa kilpailun kieltämistä, sillä harvalla yrityksellä on kannustinta tuottaa palveluita omakustannehintaan. Näin ollen voitontavoittelun kieltäminen tarkoittaisi sitä, että julkiset palvelut ostettaisiin enenevissä määrin kaupungin omalta konsernilta ilman kunnollista kilpailutusta.

Samalla kielto ei tuo takeita siitä, että julkisten palveluiden laatu paranee. Päinvastoin, yksityiseltä julkiselle puolelle siirtyvät työntekijät tulevat törmäämään jo nyt julkista palvelutuotantoa riivaavaan tehottomuuteen ja jäykkyyteen. Jos julkinen sektori todella olisi niin loistava palvelutuottaja kuin moni antaa ymmärtää, ei yksityisiä päiväkoteja, sairaaloita tai palvelutaloja olisi koskaan rakennetukaan.

Kilpailutusprosessien kautta kunnilla on kuitenkin ollut mahdollisuus hakea säästöjä samalla, kun kuntien tehtäviä on lisätty ja kuntatalous kriisiytyy kiihtyvällä vauhdilla. Esimerkiksi Meri-Lapissa ollaan tyytyväisiä tehtyyn sote-palveluiden kilpailutukseen ja ulkoistukseen. Tästä prosessista olisi syytä ottaa oppia kaikkialla Suomessa sen sijaan, että toiminta yritetään estää ja palauttaa kunnat väkisin katastrofiuralle.

Voitontavoittelun kielto kasvattaa julkisia kuluja

Yksityisen sektorin palvelutuotannon jarruttamista tuntuu toisinaan ajavan lapsenusko siitä, että yritykselle jäävä osuus voitosta on pois suomalaisten hyvinvoinnista. Että kun vaikkapa yksityisen yrityksen tekemä 5 %:n voitto siirretään julkiseen budjettiin, niin saadaan tismalleen tuon verran lisää hyvinvointia. Näin ei tietenkään ole.

Kun kilpailutukset tehdään oikein ja palvelustandardin toteutumista seurataan, on tuo esimerkin 5 %:n voitto säästöä. Vähintään niin paljon halvemmalla yksityinen yritys pystyi palvelun tuottamaan. Todellisuudessa säästö veronmaksajalle on vieläkin isompi, sillä todennäköisesti yksityisen yrityksen tarjoukset on oltava merkittävästi julkista palvelutuottajaa halvempi, jotta ulkoistukselle on poliittiset edellytykset.

Tosiasia kuitenkin on, että moni yksityinen yritys on onnistunut ns. leanaamaan palveluitaan tavalla, josta julkisella puolella lähinnä haaveillaan. Esimerkiksi ohjelmistohankinnoissa yhdelläkään yrityksellä ei olisi aikaa odottaa vuosia tai vuosikymmeniä valtavien budjettiylitysten saattelemana.

Asiakkaat tyytyväisempiä yksityisiin yrityksiin

Mittaamalla toiminnan tehokkuutta oikeilla mittareilla, yksityinen sektori on tehnyt palvelustaan halvempaa ja laadukkaampaa kuin mihin julkisella sektorilla kyetään. THL mittaa vuosittain asiakkaiden tyytyväisyyttä vanhuspalveluihin. Julkiseen keskusteluun pesiytyneestä ennakkoluulosta huolimatta yksityisen sektorin palvelut koetaan merkittävästi paremmiksi.

Kun tilanne vanhuspalveluissa on tämä, niin voidaan kysyä, onko se sama kaikissa sote-palveluissa? Vaikka helsinkiläisessä päiväkodissa oli liian vähän hoitajia, oliko varhaiskasvatuksen laatu huonompi? Voivatko lapset huonommin, kehittyivätkö he hitaammin tai olivatko vanhemmat tyytymättömiä palvelun laatuun? On paljon parempi mitata palveluiden laatua tutkimalla asiakastyytyväisyyttä kuin tuijottaa työntekijöiden määrän kaltaista kapeaa ja yksitulotteista mittaria.

Mahdollisuuksia voitontavoitteluun tulee laajentaa entisestään

Kun kilpailuttamisen hyödyt ovat näin yksiselitteiset, on epäloogista vaatia kilpailuttamisen rajoittamista voitontavoittelu kieltämällä. Päinvastoin, yksityisen palvelutuotannon mahdollisuuksia tulisi laajentaa entisestään. Näin pitäisi tehdä esimerkiksi perusopetuksessa sallimalla opetussuunnitelmaa noudattavat yksityiset koulut. Näin Suomeen saataisiin uusia opetusinnovaatioita ja mahdollistettaisiin mm. epidemian aikaan nähtyjen etäkoulutusmetodien nopeampi kehittyminen. Muutos palvelisi myös oppilaita monenkirjavine persoonineen ja erityistarpeineen.

Suomalaisessa poliittisessa retoriikassa kytee kummallinen viha yksityistä sektoria kohtaan samalla, kun julkisen sektorin autuus otetaan annettuna. Oli palvelutuotannon malli mikä tahansa, niin samat työntekijät siellä palveluita tuottavat. Vaatii aivan erikoista logiikkaa ajatella, että yksityisellä sektorilla ollessaan työntekijät muuttuvat häikäilemättömiksi vanhuksia, lapsia ja sairaita riistäviksi käärmeiksi, jotka löytävät inhimillisyytensä vasta, kun palkan maksaa kunnan oma sote-yhtiö.

Todellisuudessa suurin osa näiden alojen työntekijöistä haluavat tehdä työnsä hyvin ja tehokkaasti palkanmaksajasta huolimatta. Jos kilpailua päädytään rajoittamaan, niin asiakkaiden, työntekijöiden kuin palvelun ostajien mahdollisuudet kapenevat entisestään ja julkinen talous kriisiytyy entistä pahemmin. Siksi voitontavoittelua, eli kilpailua, ei tule julkisten palveluiden suhteen rajoittaa, vaan laajentaa entisestään.

Blogit

Liberan blogiin kirjoittavat eri alojen asiantuntijat tai muuten vain mielenkiintoiset henkilöt. Blogit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä, eivätkä välttämättä edusta Liberan virallista kantaa.

Kommentoi

7 kommenttia artikkeliin Yksityinen voitontavottelu on tavoittelemisen arvoista

  1. realisti sanoo:

    Aika naiivia tulkintaa teorioista, joiden toiminta ei käytännössä ole lähellekään noin yksiselitteistä. Toisaalta Liberan roolikin on tuoda esille ”naiivin libertaareja” näkemyksiä eri asioista, koska ajatuspajan yksiselitteinen logiikka on että valtio on jotenkin turha ja paha, muta yksityiset yritykset aina hyviä ja oikeellisuuden puolella.

    1. Tere Sammallahti sanoo:

      En tietenkään väitä, että yritykset olisivat täydelliseen altruismiin kykeneviä tai edes sitä tahtovia. Ongelmat julkisissa palveluostoissa voidaan kuitenkin ratkaista asianmukaisella valvonnalla, joka on lähtökohtaisestikin tilaajan velvollisuus.

  2. Törppö-26 sanoo:

    Kiitos Liberalle hyvästä artikkelista!

    Vastaus Teren kysymykseen »…miksi yksityisen sektorin sulkeminen palvelutuotannosta on Suomessa niin suosittu idea?» on lyhyesti, että on kiva päättää muiden asioista, muiden rahoista ja tekemisistä.
    Julkisen sektorin, verorahoitteisen systeemin ydinongelma on palautteen puute.
    Halutaan tehdä kivoja askoja – mutta siten, että joku muu maksaa.

    Yhteiskuntamme jatkuvasti kasvava hyvinvointi (hyvä asia!) mahdollistaa kaikenlaisen hölmöilyn. Meillä on nyt, vuonna 2020, enemmän virkamiehiä, virastoja, lakeja, asetuksia, säätelyä, tukiaisia, tulonsiirtoja ym kuin koskaan aikaisemmin Suomen historiassa.
    Tuo on hyvinvoinnin (hyvä asia!) harmillinen lieveilmiö (huono juttu!). Tuosta seuraa kaikenlaiset hassutukset. Voidaan vaikka kieltää voitontavoittelu.

    Mutta, vaikka meillä menee hyvin niin yrittäjän toivoisin, että politikoille, päättäjille, virkamiehille – ja toimittajille – olisi pakollinen kahden vuoden oma yritystoiminta. Siitä oppii paljon jänskiä juttuja 🙂

  3. Eki sanoo:

    Hei ”realisti”, painu takaisin vittuun sinne Kansan uutisiin tai Demokraattiin vitun idiootti, miksi vitun vassari-runkkarit tulee aina oikeiston palstalle nilittämään? Ime mutsis klitorista, hintti!

  4. Pertti Rinne sanoo:

    Jos kilpailu on vapaata, kilpailijoita runsaasti ja keskenään tasaväkisiä, niin voitot ”rajoittuvat” automaattisesti, koska kilpailu asiakkaista tarkoittaa kilpailua hinnoilla ja kilpailukykyisen laadun tuottaminen edellyttää myös ammattitaitoista henkilökuntaa, eli palkkakilpailua, joten voittoihin jää rahaa vain sen verran, mitä ei tarvittu hinta- ja palkkakilpailuun. Johtopäätös: mitä vapaampaa ja tasaväkisempää on kilpailu, sitä edullisempaa laatua kuluttaja saa ja voitotkin pysyvät kohtuullisina. Haaste: Kuka saa poliitikot uskomaan tämän?

  5. Pertti Rinne sanoo:

    Julkinen palveluntuotanto voisi ottaa mallia ketjumaisista yrityksistä ja franchising-palveluista. Esimerkiksi terveyspalvelut ja vanhusten hoivapalvelut voisi tuottaa niin, että palvelujen sisältö (liikeidea) määritellään lakiin, kunta saa järjestämisvastuun ja rahoituksen valtiolta. Kunta hankkii tilat, kalusteet ja välineet ja rekrytoi palveluntuottajat niin, että sama yritys saa vain yhden tai enintään 15% palveluyksiköistä, jotta syntyy kilpailua asiakkaista. Rahoitus valtiolta kapitaatioina, eli kiinteä summa hankittua asiakasta kohden, millä maksetaan kiinteät kulut ja ehkä muuttuvatkin, jos ne ovat ennakoitavissa. Erikoissairaanhoito ja vastaavat palveluseteleillä

  6. Julle sanoo:

    Vasurit suosivat tappiontavoittelua. Sosialismi kun ei kehity voitokkaassa ilmapiirissä.

Tietoa kirjoittajasta

Sammallahti Tere

Tere Sammallahti

Sisältöjohtaja

+358 44 099 0025

Tere on vapautta rakastava poliitikko, kansalaisvaikuttaja ja some-asiantuntija. Hän vastaa Liberan sisällöntuotannosta.

single.php