Blogit

Osaako Euroopan komissio kertoa, mitä hyötyä elpymisrahastosta on?

Osaako Euroopan komissio kertoa, mitä hyötyä elpymisrahastosta on?

EU:n elpymisrahastoa mainostetaan konkretian sijaan latteuksilla. Se ennustaa huonoa tulevaisuutta historialliselle velkaelvytyspaketille.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin ja komissaari Jutta Urpilaisen mielipidekirjoitus ylisti sopua EU:n elpymisrahastosta. Helsingin Sanomissa julkaistu kirjoitus maalaili lavealla pensselillä kuvaa elpymisrahaston avulla nousevasta Euroopasta. Mutta sanoiko kirjoitus sittenkään yhtään mitään?

Tilannetta voidaan pitää hälyttävänä, kun konkretian sijaan komissionkin on turvauduttava latteuksiin vihreästä elvytyksestä ja suitsuttamaan historiallista sopua, jonka vaikutusarviot tuntuvat olevan kaikille mysteeri.

Tiedottamista vai propagandaa?

Tiedottamisen ja häpeilemättömän propagandan välillä on toisinaan hyvin hiuksenhieno ero. Vain hetki Urpilaisen ja von der Leyenin mielipidekirjoituksen julkaisun jälkeen kävi ilmi, että sama teksti on toimitettu useimmille, ellei kaikille, Euroopan isoimmille mediataloille julkaistavaksi. Allekirjoittajina aina komission puheenjohtaja ja kyseisen maan komissaari.

Pieni ero tekstien välillä kuitenkin oli. Elpymispaketin kansallisia hyötyjä korostava osuus nimittäin oli räätälöity kansallisuuksittain. Suomen kohdalla vedottiin Lapin matkailuun ja eurooppalaisten kykyyn ostaa suomalaisia vientituotteita. Belgian kohdalla mainostettiin autoteollisuuden toimintaedellytyksiä, italialaisille Roomaan kohdistuvaa turismia, ja niin edespäin.

Julkisella sektorilla voi tietysti olla tarvetta kertoa tietystä uudistuksista, eikä siinä sinällään ole mitään väärää. Mutta kun kyse on selkeästi komission tiedotustoiminnasta, niin silloin viestin on oltava yhtenäinen ja tultava virallista reittiä pitkin. Jos komission tiedote naamioidaan mielipidekirjoitukseksi, raja komission tekemien päätösten ja komissaarien mielipiteiden välillä hämärtyy. Julkista valtaa pitävän instituution toiminnan tulee olla selkeää, jotta kansalaisten oikeus tiedonsaantiin toteutuu.

Ja muutenkin, mitä kertoo tiedottamisen eettisyydestä, kun viesti paketoidaan uuteen kiiltopaperiin aina kuulijan kansallisuuden mukaan? Eikö edes komissio keksi EU:n elpymisrahaston puolustamiseksi vedenpitäviä argumentteja?

Onko elpymisrahastolla oikeasti elvyttävä vaikutus?

EU:lla on ollut vaikeuksia reagoida pakolaiskriisiin, Itä-Euroopan demokratiakehitykseen, Venäjän uhitteluun, talouskriisiin ja muihin maailmanpoliittisen tilanteen muutoksiin. Niinpä elpymisrahasto näyttää enemmänkin poliittiselta sopimukselta, jolla ostetaan EU:lle ja sen jäsenmaiden hallituksille hieman työskentelyrauhaa. Monta kysymystä on kuitenkin edelleen auki.

Miksi juuri 750 miljardia euroa, eikä vaikka 800 miljardia tai 500 miljardia euroa? Mikä on työllisyysvaikutus? Ovatko valitut kohteet parasta talouselvytystä ja jos kyllä, niin millä perusteella? Mikä vaikutus takaisinmaksulla on talouteen ja mitä riskejä päätös sisältää? Konkreettisia arvioita elpymispaketin vaikutuksista tuntuu olevan vaikeaa löytää. Jos sellaisia olisi, uskoisin niin komission kuin pakettia neuvottelemassa olleiden poliitikoiden rummuttavan ainakin positiivisia avainlukuja tiedotteissaan. Näyttää erehdyttävästi siltä, että historiallinen sopimus on tehty jokseenkin vajavaisin tiedoin.

Jos edes komissio tai EU-maiden pääministerit eivät pysty tuomaan konkretiaa kansalaiskeskustelun tueksi, miten voidaan olettaa kansalaisyhteiskunnan voivan tehdä johdonmukaista analyysiä unionin tilasta? Ja miksi elpymispakettia pitäisi pitää hyvänä, jos edes EU-johtajat eivät pysty argumentoimaan selkeästi tekemänsä päätöksen puolesta? Sanahelinä Lapin matkailusta ja EU:n yhtenäisyydestä ei yksinkertaisesti riitä, eikä anna EU-kansalaiselle riittäviä työkaluja arvioida nyt tehtyjen päätösten mielekkyyttä. Tällainen toiminta johtaa vääjäämättä koko EU:n legitimiteetin heikkenemiseen, mitä voidaan pitää vähintäänkin huonona johtamisena.

EU on arvokas projekti, joka oikein toteutettuna parantaa sen jäsenmaiden taloudellista, sisäistä ja ulkoista turvallisuutta. Elpymisrahastolla voi, tai voisi, olla merkittävä vaikutus Euroopan taloudelle. Tällä hetkellä komission viestintä rahankäytön perusteista on kuitenkin ala-arvoista, eikä vahvista uskoa siihen, että elpymisrahasto tosiasiallisesti vahvistaisi EU:n talouspoliittista vakautta.

Blogit

Liberan blogiin kirjoittavat eri alojen asiantuntijat tai muuten vain mielenkiintoiset henkilöt. Blogit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä, eivätkä välttämättä edusta Liberan virallista kantaa.

Kommentoi

3 kommenttia artikkeliin Osaako Euroopan komissio kertoa, mitä hyötyä elpymisrahastosta on?

  1. naprapaatti sanoo:

    Elpymisrahastoista, tukiaisista ja kaikesta vastaavasta verorahoitteisesta ei koskaan ole yleistä hyötyä.
    Verorahoilla ja julkisella hallinnolla ei voida ratkaista ongelmia – voidaan vain suurentaa ongelmia.

  2. Julle sanoo:

    Uussosialistinen ja kaoottis-anarkistinen (ilman mitään noudatettavia sääntöjä) EU on valheellisuudessaan jo saavuttanut esikuvansa Neuvostoliiton. Jotkut superurpot luulevat, että väkisin pystytetty EU-liittovaltio toisi vakauden.

  3. Juha-kummi sanoo:

    Keynes varmaan kannattaisi fiskaalista elvytystä. Kun yksityinen sektori on henkitoreissaan, valtio ja liittovaltio painaa rahaa ja ottaa velkaa, että talous elpyy (kansantalous 101).

    Näin teki USA, Kiina ja EU. EU:n jäsenvaltiot elvyttivät myös kansantalouksiaan. Menikö kaikki kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti, on sitten eri asia. Aina on varaa parantaa.

Tietoa kirjoittajasta

Sammallahti Tere

Tere Sammallahti

Sisältöjohtaja

+358 44 099 0025

Tere on vapautta rakastava poliitikko, kansalaisvaikuttaja ja some-asiantuntija. Hän vastaa Liberan sisällöntuotannosta.

single.php