Suomalaisten hyvinvointi romahtaa, jos kilpailukykyä ei paranneta

Suomalaisten hyvinvointi romahtaa, jos kilpailukykyä ei paranneta

Suomen kustannuskilpailukyvyn heikkeneminen johtaa kasvavaan työttömyyteen ja suomalaisten hyvinvoinnin romahtamiseen.

Helsingin Sanomien uutisessa (1.9.2020) käsiteltiin tulevia muutoksia kustannuskilpailukyvyssä. STTK:n ekonomisti Patrizio Lainà toteaa, että on liian aikaista arvioida muutoksen suuntaa tai suuruutta. Lainà myös antaa ymmärtää, ettei Suomen pankki arvioi tilannetta johdonmukaisesti, vaan yrittää jonkin piilomotiivin kannustamana ”muuttaa koronakriisin kustannuskilpailukykykriisiksi”.

Suomen kustannuskilpailukyky on heikko

Suomen pankki lienee maamme arvostetuimpia kansantalouden seurantaan liittyvistä instituutioista. Sen tarjoaman tutkimustiedon sivuuttaminen piilomotiiveja arvuuttelemalla on toki yksi keino käydä keskustelua maamme kilpailukyvystä, muttei kovin kunniallinen sellainen.

Keskittyminen kustannuskilpailukyvyn muutoksen etumerkkiin on kokonaistilanteen kannalta muutenkin epäolennaista. Suomen pankin mukaan Suomen kustannuskilpailukyky on ollut lähes koko 2000-luvun ajan kilpailijamaita heikompi. Vaikka Suomen kustannuskilpailukyky maltillisesti paranisikin ensi vuonna, olemme silti takaa-ajoasemassa maailmanmarkkinoilla. Tilanteen vakavuudesta kielii mm. Kaipolan paperitehdasta uhkaava lakkauttaminen, joka piirtää vain viimeisimmän viivan kotimaisen metsäteollisuuden laskevaan trendiin.

Lähde: Suomen pankki

Niinpä kustannuskilpailukykyä on parannettava mahdollisimman pian. Jos näin ei tehdä, yhä useampi suomalainen tulee joutumaan työttömäksi. Työpaikkojen katoamisen myötä hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden rahoituspohja heikkenisi entisestään. Tällainen kehitys ei ole sen enempää työntekijän, työnantajan, työmarkkinajärjestöjen kuin kansantaloudenkaan etu. Siksi Suomi ja sen eduskunta ovat nyt niiden kovien päätösten äärellä, joita päättäjämme ovat lykänneet jo vuosikymmeniä.

Hyvinvointi syntyy työstä

Hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja suomalaisten hyvinvointi ovat riippuvaisia täällä tehdyn työn määrästä ja tuottavuudesta. Kilpailukykymme parantaminen sekä työllisyysasteen nostaminen ovat maallemme yksiselitteisesti kohtalonkysymys.

Vaikka noiden tavoitteiden saavuttamiseksi joudumme luopumaan tietyistä saavutetuista eduista, on sekin parempi kuin jo kroonistuneen korkean työttömyysasteemme paheniminen entisestään. Jokainen voi kysyä itseltään, onko mieluummin työtön vai karsiiko esimerkiksi lomarahoista, pekkaspäivistä tai irtisanomissuojasta?

Tämän tosiasian sisäistäminen myös palkansaajaliikkeessä on äärimmäisen tärkeää koko maan tulevaisuuden kannalta. Tällä hetkellä kuulemme erityisesti ammattiliitoista sellaisia avauksia kriisin hoitamiseksi, että monessa yhtiössä Suomi on painettu investointilistan häntäpäähän.

Uusi menetetty vuosikymmen uhkaa

Suomalaiset eivät voi enää elää toiveunessa loputtomista menonlisäyksistä ja alati kasvavista saavutetuista eduista. Elimme jo vuosikymmenen velaksi. Siinä mennessä yksi talouskriisi ehti muuttua toiseksi.

Jos 2020-luvusta tulee samanlainen menetetty vuosikymmen ilman tarvittavia rakenneuudistuksia, tarkoittaa se vääjäämättä hyvinvointipalveluiden rajua leikkaamista viimeistään 2030-luvulla. Siinä rytäkässä menee pitkä liuta myös sellaisia julkisia palveluita, jotka aivan aidosti voidaan katsoa julkisen sektorin ydintehtäviksi.

Suomen kilpailukykyä ja työllisyyttä parantavat rakenneuudistukset ovat ainoa tapa taata tuleville sukupolville vähintään se hyvinvoinnin taso, josta me vanhemmat sukupolvet olemme saaneet nauttia.

Aatetta, ratkaisuja ja ideoita

Aate- ja ideakirjoituksissa käsittelemme nyky-yhteiskuntaan sekä poliittiseen päätöksentekoon sopivia ratkaisuja klassisen liberalismin viitekehyksestä.

Kommentoi

4 kommenttia artikkeliin Suomalaisten hyvinvointi romahtaa, jos kilpailukykyä ei paranneta

  1. Juha-kummi sanoo:

    Suomalaisurheilijoiden kilpailukyky on heikentynyt, jos sitä mitataan olympiakultamitaleilla. Paavo Nurmi ei palannut kotiin kullitta. Nykynuoret pärjäävät vain uusissa urheilulajeissa. Esimerkiksi e-urheilussa.

    Suomalaisyritysten kilpailukyky on heikentynyt, jos sitä mitataan markkina-arvolla. Nokia ei valloittanut maailmaa kumisaappailla. Nyky-yritykset pärjäävät vain virtuaalimaailmassa. Esimerkiksi piip-peliteollisuudessa.

    Suomen kilpailukyky on heikentynyt, jos sitä mitataan… millä? Työn hinnalla, maan hinnalla, pääoman hinnalla?

  2. Heikki Kauppi sanoo:

    Onko Libera tietoinen siitä, että hinta on vain yksi kilpailutekijä monista? Suhteessa muuhun maailmaan Eurooppa ja Pohjois-Amerikka ovat totaalisen hintakilpailukyvyttömiä. Sveitsin palkkataso on Suomeen nähden kaksinkertainen, ja silti se keikkuu vuodesta toiseen kilpailukyky arvioiden kärjessä. Miksiköhän?

    Minä väitän, että vastaus on innovaatiot ja osaaminen. Siinä, missä Suomi saa tavaraviennistään keskimäärin 1,3 €/kg, Sveitsi saa 7 €/kg muusta kuin kullanviennistään. Suomalainen kilpailukyky keskustelu pyörii lähes täysin hinta kilpailukyvyn ympärillä. Siihen nähden on tietysti johdonmukaista, että niin yksityiset kuin julkiset T&K – investoinnit ovat 2010-luvulla laskeneet suhteessa BKT:hen siinä, missä Ruotsi lisää omiaan.

    Ei pojat, ei tuolla tavalla kilpailukysodassa pärjätä.

  3. Heikki Kauppi sanoo:

    Sen verran vielä, että kyllä, osaan yhdyssanasäännöt. En vain jaksa koko ajan vahtia tekstieditorini vimmaa pätkiä yhdyssanoja komponentteihinsa.

  4. Julle sanoo:

    Jokainen tervejärkinen kannattaa sveitsiläisten tervejärkisten rakenteiden adoptointia myös Suomeen.Niillä pysyy myös punainen perkele pysyvästi kurissa.

    Mennäänpä tuon sossusosialistisen ja valhedemokraattisen mätäsuon yli että heilahtaa!

Tietoa kirjoittajasta

Sammallahti Tere

Tere Sammallahti

Sisältöjohtaja

+358 44 099 0025

Tere on vapautta rakastava poliitikko, kansalaisvaikuttaja ja some-asiantuntija. Hän vastaa Liberan sisällöntuotannosta.

single.php