Liberan Saastuttaja maksaa-mallin työllisyysvaikutukset jopa 9000 työllistä

Liberan Saastuttaja maksaa-mallin työllisyysvaikutukset jopa 9000 työllistä

Liberan Saastuttaja maksaa-malli tarjoaa ympäristöhaittoja vähentävän ja työllisyyttä parantavan reformiesityksen tehokkaan ympäristö- ja veropolitiikan työkaluksi.

Julkaisimme Saastuttaja maksaa-raporttimme vuoden 2020 elokuussa. Raportissamme esitettyjen mallien on tarkoituksena toimia katalyyttina keskustelulle Suomen tarvitsemista ympäristö- ja veropolitiikan reformeista.

Reformiesityksemme työllisyysvaikutukset on laskettu kansantaloustieteen tohtori Juha Honkatukian toimesta. Erityisesti uuden talouskriisin runnellessa Suomen ja koko maailman taloutta, on tärkeää löytää kaikki ihmisten hyvinvointia, työllisyyttä ja julkisen talouden kestävyyttä edistävät toimet. Saastuttaja maksaa-mallimme on yksi sellainen

Työllisyysvaikutukset

Mallimme kantavana ajatuksena on asettaa ympäristöhaitoille vero, jonka tuotto ohjataan työn ja yritystoiminnan verotuksen alentamiseen. Vaihtoehtoisesti spekuloimme ns. hiiliosinko-mallilla, jossa ympäristöhaittaveron tuotto jaetaan tasasummaisena takaisin kansalaisille. Verohyvitysten on tarkoitus kompensoida haittaverojen vaikutus kuluttajien ostovoimaan ja parantaa niin työllistämisen kuin työnteonkin kannustimia.

Mallimme työllisyysvaikutukset todentavat kansantaloustieteessä vallitsevaa konsensusta siitä, että työn verotuksen alentaminen kasvattaa työn tarjontaa. Tämä tarkoittaa korkeampaa työllisyysastetta ja kansantuotteen nousua.

Kuvaaja 1: Liberan Saastuttaja maksaa-mallin työllisyysvaikutukset perusskenaarioon verrattuina vuoteen 2030 mennessä.

Käytännössä jokaisessa skenaariossa työllisyys kasvaa verokiilan pienentyessä, kuten on odotettavaa. Jos ympäristöhaittaveron taso on 50 €/tCO2, ja sen tuotto palautetaan esitystemme mukaisesti, ovat työllisyysvaikutukset tulevan kymmenen vuoden aikana seuraavat:

  1. Hiiliosinko: 9 000 työllistä
  2. Ansiotuloveron alennus: 8 000 työllistä
  3. Yhteisöveron alennus: 2 300 työllistä

Kuvaaja 2 esittää reformiesityksemme vaikutukset kansantuotteen kehitykseen pitkällä aikavälillä. Jokaisessa skenaariossa vaikutus kansantuotteeseen on positiivinen.

Kuvaaja 2: Liberan Saastuttaja maksaa-mallin vaikutukset kansantuotteen kehitykseen perusskenaarioon verrattuina vuoteen 2030 mennessä.

On huomattavaa, että simulaatioissamme oletetaan työmarkkinoiden olevan pitkällä aikavälillä kilpailulliset. Tällöin työn verokiilan alentaminen nostaa työn tarjontaa, kun työstä saatu palkka heijastaa paremmin työ hintaa työnantajalle. Veroreformimme siis toimii tehokkaimmin, kun siihen yhdistetään työmarkkinoiden joustavuutta lisääviä uudistuksia

Ylemmällä 200 €/tCO2 ympäristöhaittaveron tasolla vaikutukset työllisyyteen ja kansantuotteeseen ovat negatiiviset ainakin ensimmäisen kymmenen vuoden ajalta. Tähän lienee monta syytä, joiden spekulointi tässä kirjoituksessa on hedelmätöntä. Reaalipoliittisesti ajatellen ja talouden sopeutumiskyvyn kannalta liian suuret muutokset eivät ole tarkoituksenmukaisia.

Alempi ympäristöhaittaveron taso on kuitenkin laittaa pikaisesti täytäntöön mallimme mukaisesti, todentaa vaikutukset ja vasta sitten jatkaa mallin laajentamista, jos reformi nähdään tehokkaaksi.

Juha Honkatukian tekemän muistion ja laskelmien datan löydät täältä.

Aatetta, ratkaisuja ja ideoita

Aate- ja ideakirjoituksissa käsittelemme nyky-yhteiskuntaan sekä poliittiseen päätöksentekoon sopivia ratkaisuja klassisen liberalismin viitekehyksestä.

Kommentoi

Yksi kommentti artikkeliin Liberan Saastuttaja maksaa-mallin työllisyysvaikutukset jopa 9000 työllistä

  1. Risukimppu sanoo:

    Missä todellisuudessa jotkut kokoomuslaiset puuteripyllyt ja punavuoren vihersmoothien juojat sitten elävätkään, mutta raaka arkirealismi yhä useammassa suomalaisessa taloudessa on selvitymistä kuukausi kerrallaan. Lukuisat (koronaan liittymättömät) työpaikkojen menetykset lyhyessä ajassa, puhmattakaan siitä mitä tämän maan työpaikoista ja taloudesta mahtaa olla jäljellä kun pandemia on lopulta joskus taitettu, tekevät rumaa jälkeä. Kun sitten vielä lähdetään siitä, että suomalaiset autoilijat ovat se suurin globaalin ilmastokriisin aiheuttaja, ja sen johdosta aletaan polttoaineiden hintoja hinata pilviin, niin tilanne käy useimmille tässä maassa mahdottomaksi. Kerran viikossa kaupassa ja apteekissa 5L/100km Corollalla ajava eläkeläinen pitää pysäyttää keinolla millä hyvänsä. Yeah right.
    Entä sitten tämä akkuauto-vouhotus? Niinpä niin. Sähköauto on fantsu juttu koska sähköautossa ei ole pakoputkea. Väärin!!! Useimmissa sähköautoissa on valtava ammottava pakoputki josta puskee tonneittain hiiltä ja rikkiä taivaalle kun se vaunu kytketään latauspistokkeeseen.
    Mutta sitten ne akut. No tästä tulee mieleen vanha vitsi ihmisistä joiden mielestä ydinvoima on tarpeetonta koska on olemassa sähkö, käyttäkäämme sitä. Hybridi- ja Sähköautoja suosivat vastustavat samalla kaivosteollisuutta. Mutta kun ne akkumalmit louhitaan malmikaivoksista. Prosessi joka likaa vesiä ja ilmaa julmetusti. Joo, suunniteilla on puiden lehdistä tehtäviä puhtaita akkuja, mutta sitä ennen todellisuus on sellainen, että sähköautojen lisääntyessä, tulee paineita valmistaa akkuja paljon, nopeasti ja edullisesti. Siinä lentää eettisyys ensimmäisenä ikkunasta.
    Ilmastonmuutos etenee, eikä siihen lopulta kyetä vaikuttamaan mitenkään, koska siitä eniten meuhkaavat kaiken kieltäjät eivät itsekään suostu luopumaan elämäntavoistaan jotka osaltaan kiihdyttävät prosessia.
    Ilmastonmuutoksen suurimmat kysymykset ovat valtioiden ja suurten teollisuusyritysten toiminta, happikato ja avohakkuut ympäri maailmaa.
    Suomalaisten jo valmiiksi kalliiden autoilukustannusten kiristäminen ei auta mitään. Se vain takaa oppositiopuolueille murskavoiton seuraavissa vaaleissa.

Tietoa kirjoittajasta

Sammallahti Tere

Tere Sammallahti

Tere on vapautta rakastava kansalaisvaikuttaja, some-asiantuntija ja kokoomus-poliitikko. Hän toimi Liberan sisältöjohtajana vuosina 2019-2020.

single.php