Liberan Saastuttaja maksaa-malli — Enemmän työtä, vähemmän ympäristöhaittoja

Raakaöljyn jalostuksen sivutuote, bensiini kaadettiin vielä 1900-luvun alkupuolella lähimpään jokeen. Suomessakin teollisuus laski jätevetensä vapaasti jokiin vielä 1970-luvulla, eivätkä vesivoimayhtiöt joudu vieläkään korvaamaan jokien ekosysteemeille aiheuttamaansa ulkoishaittaa. Kaikki tämä johtui, ja johtuu, puutteellisesta sääntelystä. Asia voidaan onneksi korjata ⎯ markkinaehtoisesti.

Ajatuspaja Libera esittää mallin verouudistukselle, joka vähentää ympäristöhaittoja ja samalla luo Suomeen talouskasvua, vaurautta sekä hyvinvointia. Ihmisten toiminnasta aiheutuvia ulkoishaittoja voidaan vähentää asettamalla niille asianmukainen hinta, tässä tapauksessa ympäristöhaittavero. Suomalaisten ostovoimaa ja työllisyyttä taas voidaan tukea siirtämällä ympäristöhaittaveron tuotto työn tai yrittämisen verotuksen alentamiseen, tai esimerkiksi palauttamalla se hiiliosinkoina takaisin kuluttajille.

Kuva 1. Verouudistuksen vaikutus kulutusyksikoiden rahatuloon erilaisissa vero- ja verohyvitys-skenaarioissa.

Uudistuksen myötä ympäristöhaittojen tuottaminen tulisi kalliimmaksi ja vähemmän houkuttelevaksi niin yrityksille kuin kuluttajillekin. Samalla verohyvitykset parantavat työn tekemisen kannustimia ja antavat suomalaisille paremmat mahdollisuudet vaurastua tekemällä ympäristöystävällisempiä kulutusvalintoja.

Talouspolitiikkaan keskittyneet markkinaliberaalit ovat jättäneet ympäristöasiat liian vähälle huomiolle. Niinpä ympäristöpolitiikka on jäänyt muille – eivätkä he kaikki piittaa siitä, että pelkkä keskusjohtoinen ympäristöhaittojen vähentäminen voi heikentää ihmisten hyvinvointia merkittävästi.

Onneksi ympäristöhaittoja voidaan vähentää markkinamekanismin avulla. Samalla voidaan luoda edellytykset yhä paremmin toimivalle kansantaloudelle, sekä korkeammalle ostovoimalle ja työllisyysasteelle. Ajatuspaja Liberan Saastuttaja Maksaa-raportin esittää verouudistusta, jonka pääasiallinen tavoite on vähentää ympäristöhaittoja ja parantaa niin työllisyyttä kuin yritysten liiketoimintaedellytyksiä.