Suomen kokonaistuotanto on kasvanut euroaikana selvästi Ruotsia hitaammin

Suomen kokonaistuotanto on kasvanut euroaikana selvästi Ruotsia hitaammin

Suomen ja Ruotsin bruttokansantuotteen kasvuero on ollut valtava vuoden 2000 jälkeen. Suomessa kasvua on ollut 25 prosenttia, mutta Ruotsissa peräti 40 prosenttia.

Euron ensimmäisen vuosikymmenen aikana Suomi ylsi Ruotsia parempaan kasvuun. Globaalin finanssikriisin ja sitä seuranneen eurokriisin jälkeen vuosina 2008-2020 Suomi on jäänyt Ruotsista jälkeen. Vuonna 2009 Suomen BKT supistui lähes 9 prosenttia ja sen jälkeen oli vuosia taantuma.

Suomi on kansainvälisessä vertailussa edelleen vahvasti teollisuusvaltainen maa. Emeritusprofessori Matti Pohjolan mielipidekirjoituksen mukaan Suomessa teollisuuden osuus BKT:stä on 17 prosenttia, Ruotsissa 15 prosenttia. Vuosituhannen alussa teollisuuden osuus Suomessa oli 24 prosenttia. Teollisuuden supistuminen näkyy myös viimeaikaisissa tehtaiden sulkemisissa ja teollisuuden investointeina muualle kuin Suomeen.

Suomi on jäänyt palvelualojen kehityksessä selvästi jälkeen maailmalla vallitsevasta trendistä. Esimerkiksi USA, Kiina, Ruotsi, Britannia ja Tanska ovat kasvattaneet palvelualojen osuutta kovaa vauhtia. Kasvua on ollut erityisesti digitalisaatiota ja uutta tekniikkaa hyödyntävillä palvelualoilla. Emeritysprofessori Pohjolan mukaan näiden alojen osuus on Ruotsissa 7 prosenttiyksikköä suurempi kuin Suomessa.

Teollisuudella on jatkossakin suuri merkitys Suomen taloudelle, mutta sen suhteellinen merkitys vähenee. Teollisuus myös työllistää entistä vähemmän Suomessa. Teollisuus työllisti aikanaan Suomessa yli 600 000 henkilöä. Nykyisin vain noin 350 000 henkeä. Teollisuuden työpaikkojen määrä on laskenut vuoden 2007 jälkeen peräti 26 prosenttia.

Suomen alhaisen työllisyysasteen nostaminen onkin mahdollista saavuttaa erityisesti yksityisten palvelualojen työllisyyttä lisäämällä. Talouspolitiikalla tulisikin edistää digitalisaation ja korkean teknologian palveluiden yritysten syntymistä ja kasvua Suomessa. Myös yksityisten palveluiden viennin kehittymistä tulisi jouduttaa nopeilla rakenneuudistuksilla. Tämä vaatii järeitä toimenpiteitä hallitukselta.

Suomen talous voi kukoistaa vain parempien liiketoimintaedellytysten ja korkeamman työllisyyden avulla.

Aatetta, ratkaisuja ja ideoita

Aate- ja ideakirjoituksissa käsittelemme nyky-yhteiskuntaan sekä poliittiseen päätöksentekoon sopivia ratkaisuja klassisen liberalismin viitekehyksestä.

Kommentoi

Yksi kommentti artikkeliin Suomen kokonaistuotanto on kasvanut euroaikana selvästi Ruotsia hitaammin

  1. Julle sanoo:

    Eurorunnoja PLipposen äskettäistä lausumaa ”Ruotsi elää, kuten eurossa tulee elää” voi verrata esim. tähän: ”Suomi tulee toimeen kengurulaumojen kanssa selvästi paremmin kuin Australia. Esim. kolareita, joissa kenguru ja auto törmäävät, tapahtuu Suomessa selvästi vähemmän kuin Australiassa”.

Tietoa kirjoittajasta

Koskenkylä Heikki

Heikki Koskenkylä

Eläkkeellä oleva valtiotieteiden tohtori. Aiemmin Suomen Pankin rahoitusmarkkinaosaston päällikkö ja sitä ennen tutkimusosaston päällikkö.

single.php