Blogit

Kaikkien aikojen paras kuntatalousvuosi?

Kaikkien aikojen paras kuntatalousvuosi?

Korona-aikana hallituksen lisätalousarvioista on tullut – osittain ymmärrettävästi – enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Poikkeusajat eivät kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että velkaa tulisi ottaa ja rahaa käyttää ainoastaan välttämättömiin menoihin. Jos kuntien tukeminen katsotaan miltään osin välttämättömäksi, se on sitä ainoastaan niiden koronasta suoraan koituvien kulujen verran. Hallituksen koronatuet ylittävät kuitenkin moninkertaisesti kuntien tosiasialliset menetykset. Suomen talouden supistuttua vuonna 2020 noin 3,5% verran, tulee velanotossa ja rahankäytössä olla tarkkana. Selvästi ylimitoitetut koronatuet jättävät ikävän vaikutelman vaalibudjetista. 

Kuntien yleistynyt talousahdinko

Väestön ikääntyminen koskettaa erityisen pahasti muuttotappiokuntia. Sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tarve kasvaa ja työikäinen väestö muuttaa pois. Tilannetta pahentaa se, että kuntatyöntekijöiden palkat ovat nousseet jopa nopeammin kuin yksityisellä sektorilla. Muun muassa näistä syistä johtuen kunnallisvero on ollut tasaisessa nousussa lähes joka kunnassa.

Kuntien talous on huonontunut entistä nopeammin viime vuosina. Kun esimerkiksi vuonna 2017 Suomen 293:sta kunnasta 50 teki alijäämäistä tulosta, vuotta myöhemmin jo lähes 200 kuntaa eli velaksi. Vuonna 2019 saavutettiin uusi ennätys, kun kolme neljästä kunnasta teki tappiota. Tilanne oli huonoin nykymuotoisen kuntatalouden laskelmamallin aikana.

Koronakriisi sysäsi koko maailmantalouden laskuun. Erityisesti euroalueen maat alkoivat velkaantumaan kiihtyvällä tahdilla. Suomi otti vuonna 2020 noin 20 miljardia euroa uutta velkaa. Osa tästä velanotosta oli hyväksyttävää; sillä muun muassa korvattiin koronasulusta johtuvia suoria menetyksiä yrityksille. 

Koronan vaikutukset kuntatalouteen

Keväällä 2020 hallituksessa pelättiin, että valmiiksi velkaantuneet kunnat eivät selviäisi koronan aiheuttamista lisäkuluista. Huhtikuussa tehty toinen lisätalousarvio antoi kunnille 547 miljoonaa euroa. Ja lupasi pikaisesti lisää.

Ennusteet koronan vaikutuksista kuntatalouteen osoittautuivat liioitelluiksi. Koronan esiintymisen painopisteet olivat Etelä-Suomessa ja suurissa kaupungeissa. Suurimpaan osaan Suomen kunnista korona ei tuonut lisäkuluja. Tartuntatapauksia ei juurikaan ollut, mutta palveluja suljettiin koronan torjumiseksi. Kuntien kulut kasvoivat itse asiassa vähemmän vuonna 2020 kuin 2019. 

Rahan pumppaamista kunnille jatkettiin. Kesäkuun 2020 neljännessä lisätalousarviossa kunnat saivat 1,4 miljardia euroa lisää. Syyskuussa havaittiin kuntien verotulojen pienenemisen olevan odotettua vähäisempää, joten varainsiirtoja leikattiin hieman. Lopulta kunnat saivat yhteensä noin 1,5 miljardia euroa valtiolta vuoden 2020 aikana. 

Se oli yli seitsenkertaisesti enemmän kuin mitä kunnat menettivät verotuloja. Vuodesta 2020 tulikin siis katastrofin sijaan kaikkien aikojen paras kuntatalousvuosi. Ilman tukia 160 kuntaa olisi ollut alijäämäisiä, mutta tukien jälkeen vain 27 kuntaa teki alijäämäisen tuloksen. Hieno tulos kuntavaalivuonna. 

Tukien jakautuminen ja käyttö

Suurimmat potit menivät odotetusti suurimpiin kaupunkeihin. Jakopolitiikassa ei kuitenkaan otettu huomioon kuntien erilaisia taloustilanteita, joten valmiiksi rikkaat ja ylijäämäiset Helsinki ja Espoo saivat isoimmat koronatuet. 

Tukipaketin tarkoituksena oli paikata koronasta aiheutuneita ylimääräisiä kustannuksia. Hallituksen neljännen lisäbudjettiesityksen mukaan tuilla “helpotetaan koronapandemiasta ja siihen liittyvistä rajoitustoimista johtuvia kuntien talouden haasteita”. Linjaus kuitenkin törmäsi kuntien laajaan itsehallintoon ja vapauteen päättää itse rahojensa käytöstä. Esimerkiksi vuosia alijäämää takonut ja koronasta verrattain vähän kärsinyt Kauhava tiedotti viime joulukuussa laittavansa vuonna 2021 “koulut kuntoon” ja aloittavansa “Kauhavan hyvinvointikeskuksen” rakentamisen.

Kuntien talousongelmat ovat pohjimmiltaan rakenteellisia

Vaikka kunnat saivat koronatukia yli seitsenkertaisesti kuluihinsa nähden, peräti 39 kuntaa nostaa silti kunnallisveroa vuodelle 2021. Jos edes ennätyksellisen ylijäämäinen vuosi ei vähennä veronkorotustarvetta, voidaan päätellä kunnille annetun, tai niiden haalineen vastuulleen liikaa tehtäviä.

Lisärahan antaminen kunnille ei selvästikään auta, joten ongelmavyyhdin purku tulee aloittaa toisesta päästä. Meidän tulee leikata kuntien budjetteja ja tehtäviä nyt, kun niiden velkataakka on vielä hallittavissa. Muuten velkapommi pakottaa huomattavasti rajuimpiin korjausliikkeisiin tulevaisuudessa.  

Kuntatalouden tulevaisuuden näkymä

Kuntaliiton arvio kuntatalouden kehityksestä paljastaa alijäämäisen rahavirran seuraaville vuosille. Menoja katetaan kassavirtoja vähentämällä – tai lainalla. Arviossa alijäämä alittaa hallituksen paikallishallinnolle asettaman -0,5% tavoitteen. Kuluvana vuonna 2021 rahoitusjäämä arvioidaan kaksi miljardia alijäämäiseksi. Keskipitkällä aikavälillä kuntien velkaantuminen kiihtyy ja talouden sopeutuspaine on suuri kuntien kaikissa kokoryhmissä.

Edellinen avaa näkymää niihin taloudellisiin puitteisiin, joissa Suomessa tehdään kuntapolitiikkaa seuraavina vuosina. Tavoitehan on, mikäli uskomme poliittisia puheita, muun muassa vahvistaa kuntien roolia asukkaidensa hyvinvoinnin ja alueensa elinvoiman edistämisessä, parantaa kuntien edellytyksiä järjestää palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla, sekä parantaa kuntatalouden vakautta ja kestävyyttä. 

Miksi emme uskoisi juhlavia puheita? Me, jotka osaamme laskea sormemme ja sitoa kengännauhamme, ymmärrämme, että kuntatalouden alennustilan ja poliittisten lupausten maalaaman kuvan muodostama yhtälö tarjoaa tuloksena epäuskoa palveluiden ylläpitämisen edellytyksiin. Kokonaisuus ei ole rahoituksen osalta kestävällä tasolla, ainakaan jos uskomme lupauksia siitä, että tuleva maakuntahallintouudistus ei nosta kokonaisveroastetta. 

Kertaluontoinen koronatukipaketti saattaa laajuudessaan peittää muutamaksi vuodeksi kuntien kassakriisin. Se ei silti poista rakenteellisia ongelmia kunnallishallinnosta, eli ylisuurten kulujen suhdetta hupenevaan työikäiseen väestöön. Jossain vaiheessa meidän tulee seurata muiden Pohjoismaiden esimerkkiä ja luopua tavoitteesta pitää väkisin koko maa asuttuna. Ihmiset saavat jatkossakin muuttaa asumaan aivan minne päin Suomea haluavat. On kuitenkin luonnollista, että palveluiden taso jää selvästi heikommaksi taloudellisesti elinkelvottomissa kunnissa. Vain hyväksymällä tämän yhtälön pystymme tasapainottamaan kuntataloutta.

Blogit

Liberan blogiin kirjoittavat eri alojen asiantuntijat tai muuten vain mielenkiintoiset henkilöt. Blogit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä, eivätkä välttämättä edusta Liberan virallista kantaa.

Kommentoi

5 kommenttia artikkeliin Kaikkien aikojen paras kuntatalousvuosi?

  1. siitä sanoo:

    ”Suurimpaan osaan Suomen kunnista korona ei tuonut lisäkuluja. Tartuntatapauksia ei juurikaan ollut, mutta palveluja suljettiin koronan torjumiseksi. Kuntien kulut kasvoivat itse asiassa vähemmän vuonna 2020 kuin 2019.”

    Korona on tuonut lisäkuluja suurimpaan osaan Suomen kunnista, tai varmaan jokseenkin kaikkiin. Mutta se ei välttämättä näy vuoden 2020 talousluvuissa. Kun esimerkiksi julkisessa (ja osin myös yksityisessä) terveydenhuollossa kiireettömät tapaukset jäivät hoitamatta vuonna 2020 monen kuukauden ajan, säästyi toki kunnilta menoja vuoden 2020 osalta, mutta samalla kasvoi hoitovelka, jonka lasku tulee maksuun vasta tulevina vuosina. Oppilaitosten sulkuihin liittyy samaa asiaa. Säästöjä tuli vuodelle 2020. Lasku tulee tulevina vuosina tuen tarpeessa olevien määrien kasvuna. Verojen tilitys kunnille ei ole reaaliaikaista, vaan tapahtuu jäljessä. Yritysten tulokset aloittivat kaiketi 2020 tiputuksen. Kunnille tilitettiin vuonna 2020 kuitenkin edellisten vuosien perusteella tulevia yhteisöverotuloja. Vuoden 2020 verotuksen tulokset vahvistetaankin vasta seuraavana vuonna. Vuoden 2020 pudotus tuloissa näkyy tänä ja ensi vuonna kuntien saamissa yhteisöverotuloissa. Vuoden 2020 verotus valmistuu syksyllä 2021. Parhaillaan postitellaan valtion toimseta veroilmoituslappuja vuoden 2020 verotustiedoista. Valtio tavallaan antoi tukea etupainotteisesti, kun taas koronan negatiiviset vaikutukset kuntatalouteen näkyvät eniten kuntien verotulojen kautta kaiketi vasta vuonna 2022 nykyisten verotilityssääntöjen mukaan.

    Mitä taas rakenteellisiin ongelmiin tulee, niin aika vaikea sellaisen kunnan on muokata tulojaan, jossa merkittävä osa asukkaista on esimerkiksi takuueläkeläisiä tai muita niin pienituloisia eläkeläisiä, ettei tuloista saa lain mukaan perittyä edes yhtään kunnallisveroa. Vaikka kunnallisveron asettaisi 100 %:n tasolle (mikä toki ei ole edes mahdollista), kunnallisverotuloja ei näistä asukkaista kerry. Kunnallisverotulot kertyvät kunnille pääasiassa hyvätuloisesta työikäisestä väestöstä. Hyvätuloinen eläkeläinenkin on hyvä kunnallisverojen lähde, mutta sellaiset puuttuvat monista pienistä kunnista. Kyse ei ole siitä, että saako koko Suomea pitää asuttuna, tai kannattaako niin tehdä, vaan siitä, että asuvat esimerkiksi takuueläkettä saavat missä tahansa, asuinkunta ei saa kunnallisverotuloa. Palvelutarve sen sijaan on erityisen suuri esimerkiksi juuri pienituloisilla eläkeläisillä. Esimerkiksi hoitopalveluiden käyttäjissä on hyvin vähän 20-25 -vuotiaita, mutta yli 90-vuotiaista monilla on ympärivuorokautista hoidon tarvetta.

    On pitkällä tähtäimellä ehkä hieno juttu, että esimerkiksi blogissa mainittu Kauhava on vuonna 2021 saamassa kouluinvestointeja eteenpäin. Vanhoista kouluista monet ovat yllättävän kalliita ylläpitää. Niissä on usein monenlaisia turhia tiloja ja valtavat lämmitysmenot. Investointi uuteen ja toimintojen siirtäminen vanhoista toimitiloista uusiin tiloihin voi säästää ylläpitomenoissa tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Varsinkin, jos valtio jatkaa energiaverotuksen korottamista. Kauhavan tapauksessa uuden koulukeskuksen tiloihin tulee ilmeisesti jopa kolme koulua. Ne saanevat mm. yhteisen ruokahuollon, joka voitaneen järjestää uusissa tiloissa keskitetysti tehokkaammin kuin vanhoissa. Kunnissa pitäisi osata nyt tehdä juuri pitkällä tähtäimellä säästöjä tuottavia investointeja, kuten osa kunnista on tekemässäkin. Esimerkiksi vanhat huonokuntoiset toimitilat saattavat olla kirjaimellisesti rakenteellinen ongelma – ja aiheuttaa turhia menoja.

  2. siitä sanoo:

    Siis sekä kunnallisverojen että yhteisöverojen tilitykset tulevat jäljessä. Ja molemmissa varmaan kuntien tilitykset tippuvat 2022 sen seurauksena, että vuosina 2020 ja 2021 on ollut koronarajoituksia, joiden myötä työttömyys ja lomautukset ovat yleistyneet ja yritysten tulokset heikentyneet.

  3. siitä sanoo:

    Kirjoituksessa väitetään:

    ”Vaikka kunnat saivat koronatukia yli seitsenkertaisesti kuluihinsa nähden, peräti 39 kuntaa nostaa silti kunnallisveroa vuodelle 2021. Jos edes ennätyksellisen ylijäämäinen vuosi ei vähennä veronkorotustarvetta, voidaan päätellä kunnille annetun, tai niiden haalineen vastuulleen liikaa tehtäviä.”

    Ei asia ihan noinkaan ole. Se, että vuodelta 2020 tulee ylijäämäinen tulos ei tarkoita sitä, että vuoden 2021 talouskin olisi tasapainossa. Kuten ei yrityksilläkään se, että vuonna 2020 tuli kiva tulos takaa sitä, että vuodelle 2021 saa tiputtaa hintoja. Kukin vuosi katsotaan tavallaan erikseen. Vuoden 2020 lisätuloja ei budjetoida vuoden 2021 budjettiin.

    Suomessa taitaa olla noin 310 kuntaa. 39 siitä on noin joka kahdeksas kunta. Yle uutisoi asiasta vähän erilaisella juttukulmalla: ”Ennätyksellisen harva kunta nostaa kuntaveroaan ensi vuodelle: muutama jopa laskee”. Verojen korotuspaine tulee etenkin väestön ikääntymisestä, joka lisää monien kuntien menoja nopeammin kuin verotulot kasvavat – jos veronkorotuksia ei tehdä. Ongelmana on se, että palvelutarve vuosittain kasvaa ja veroja eniten maksavan eli työikäisen väestön osuus kokonaisväestöstä laskee. Väestön ikääntyessä tuloverojen merkitys verotukse kokonaisuudessa koko ajan vähenee, ja verotusta siirtyy mm. kulutusveroihin ja pääomatuloveroihin, tai vaikka perintöveroon, jotka eivät ole kuntien, vaan valtion tuloa. Kuntatalouden kriisin yksi perussyistä on se, että monien kuntien tuloveropohja jatkuvasti kutistuu suhteessa niiden menotasoon, mitä vielä on kiihdyttänyt se kun eduskunta on jatkuvasti lisännyt erilaisia verovähennyksiä kunnallisveroilla verotettaviin tuloihin, kun taas uudet verotulot on yleensä säädetty valtion tuloiksi. Esimerkiksi verotuksessa jatkuvasti merkitystään kasvattanut arvonlisävero, sekä kulutusverot ja pääomatuloverot esimerkiksi verotetaan nimenomaan valtiolle.

  4. siitä sanoo:

    ”Vuodesta 2020 tulikin siis katastrofin sijaan kaikkien aikojen paras kuntatalousvuosi. Ilman tukia 160 kuntaa olisi ollut alijäämäisiä, mutta tukien jälkeen vain 27 kuntaa teki alijäämäisen tuloksen. Hieno tulos kuntavaalivuonna. ”

    Virallisia tilinpäätöksiähän vuodelta 2020 ei vielä ole. Valtuustot eivät ole niitä vielä hyväksyneet. Tarkka alijäämäisten kuntien määrä selviää sitten kun tilinpäätökset on hyväksytty. Mutta ei taida vuosi 2020 kuitenkaan olla kaikkien aikojen kuntatalousvuosi. Esimerkiksi 1980-luvun talouskasvun vuosien joukosta kuntataloudessa löytyy paremman näköisiäkin vuosia. Mutta 2000-luvulla kun kunnat ovat jatkuvasti tehneet tappioita samalla kun valtio on lisännyt osuuttaan kokonaisverotuloista, ja kun kuitenkin väestö on ikääntynyt ja kuntien lakisääteiset tehtävät ovat jatkuvasti paisuneet, vuosi 2020 lienee ihan suhteellisen hyvä vertailujoukossa. Paluu arkeen lienee edessä nopeasti.

    Verotulojen tilityksen viiveistä hyvä artikkeli löytyy tästä:
    https://tilisanomat.fi/julkishallinto/miten-kuntien-verotulot-kertyvat-niiden-kassaan

    Siellä todetaan mm.:

    ”Vuoden 2020 yhteisöverot vaikuttavat siis osittain kunnan jako-osuuteen verovuonna 2022 ja osittain verovuonna 2023.”

    Vuodelle 2022 puolestaan on tilitetty aiempien vuosien yhteisöverotuloja. Yhteisöverotulojen tilityksissä vuoden 2020 huonot tulokset näkyvät siis vasta pääosin vuonna 2022 ja 2023.

    Kunnallisveroista puolestan todetaan:
    ”Kuntien kassaan kertyy kuukausittain kunnallisveroja eri verovuosilta, pääosin kuitenkin kuluvan vuoden ennakonpidätyksiä ja täydennysmaksuja. Kun edellinen verovuosi valmistuu kesän jälkeen, kertyy kunnille henkilöasiakkaiden jäännösveroja (veromätkyt) ja samalla vähennetään ennakonpalautukset (veronpalautukset) kuukausitilitysten yhteydessä.”

    Eli jos esimerkiksi vuoden 2020 osalta kun monet ihmiset jäivät etätöihin, moni tekisi tavanomaista enemmän verovähennyksiä (esim. vähentellen työtulojen hankintaan liittyviä maskien hankintamenoja tai etätyövälineistön hankintakuluja, tai vaikka kokonaisten omien työtilojen menoja), kuntien verotilitykset romahtaisivat syksyllä 2021, eivät vielä vuonna 2020.

    Valtio ei osannut arvioida vuoden 2020 lisärahoituksia myöntäessään sitä oikein, että paljonko tulot vuonna 2020 leikkautuvat, ja mikä osa tulojen leikkauksesta tulee myöhemmille vuosille. Kuntien tulomenetys on vielä ehkä pääosin edessä, kun taas kompensaatiota maksettiin jo vuodelle 2020.

Tietoa kirjoittajista

Lundstedt Tero

Tero Lundstedt

Sisältöjohtaja

+358 44 304 4350

Tero Lundstedt johtaa Liberan kaikkea sisällöntuotantoa. Oikeustieteen tohtorina Tero on tehnyt monipuolisesti tutkimusta oikeustieteen ja politiikan aloilta. Hän toimii myös Finnish Yearbook of International Law-julkaisusarjan toimittajana ja on Helsinki Law Academyn perustajajäsen ja lakiasiainpäällikkö.

Kulmunki Inari

Inari Kulmunki

Projektipäällikkö

+358504110678

Inari Kulmunki johtaa ja koordinoi ajatuspajan tutkimusprojekteja. Kognitiotieteestä väitelleellä Inarilla on laaja kokemus tutkimustehtävistä eri tieteenaloja yhdistävistä kansallisista ja kansainvälisistä hankkeista. Hän on toiminut muun muassa vierailevana tutkijana Frankfurtin Max Planck-instituutissa (MPIEA). Inari on Suomen Ekomodernistien hallituksen jäsen ja vaikuttaa myös The Ulkopolitist-verkkolehden viestinnässä.

single.php