Unkarin demokratian lipsuminen on otettava varoittavana esimerkkinä

Pääministeri Orbánin valtakaudella (2010- ) Unkari on harpponut poispäin eurooppalaisista arvoista. “Ei-liberaalia demokratiaa” kannattava Orbán on kaventanut sananvapautta hyökkäämällä maan lehdistöä ja yliopistoja vastaan, sekä puuttunut riippumattomien tuomioistuimien toimintaan. 

Huhtikuussa 2020 säädetty poikkeustilalaki antoi hallitukselle hetkellisesti oikeuden hallita asetuksilla parlamentista välittämättä ja pidättää vapaasti “väärien tietojen” levittäjiä. Toukokuussa riippumaton Freedom House -järjestö arvioi Unkarin “ei-vapaaksi” valtioksi, jossa ei enää järjestetä vapaita vaaleja. Maan demokratian rappeutuminen on jyrkintä mitä järjestö on ikinä mitannut. 

Demokratian tila ja vapausoikeudet kulkevat käsi kädessä. Tiistaina 15.6.2021 Unkarin parlamentti sääti seksuaali- ja sukupuoli­vähemmistöjen oikeuksia koskevan lain. Se rajoittaa vakavasti ilmaisunvapautta, kieltää vähemmistöjen oikeuksista kertomisen nuorille ja vaikeuttaa järjestöjen toimintaa. Laki sijoitettiin pedofiliaa koskevien lakialoitteiden joukkoon, mikä rinnastaa homoseksuaalisuuden seksuaalirikoksiin. Neuvostoajasta muistuttavat linjaukset hätkähdyttävät vuoden 2021 Euroopassa. Aika näyttää, viedäänkö laki Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. 

Unkarin takapakki herättää assosiaatioita Venäjään, missä yksilönvapaudet ja seksuaalivähemmistöjen asema ovat Euroopan heikoimpia. Venäjällä hyväksyttiin jo kesällä 2013 laki, joka kielsi homoseksuaalisuutta koskevan tiedon jakamisen alaikäisille. 

Unkarin demokraattinen kehitys on meidän asiamme. Toisin kuin Venäjä, Unkari on jäsen eurooppalaisessa arvoyhteisössä, EU:ssa. Se on sitoutunut ylläpitämään vakaita ja toimivia instituutioita, jotka takaavat demokratian, oikeusvaltion, sekä ihmis- ja vähemmistöoikeuksien toteutumisen. 

Lissabonin sopimuksen artikla 7 valvoo kriteerien toteutumista ja rikkoneelta maalta voidaan viedä määräajaksi äänioikeus EU:ssa. Se sisältää kuitenkin valuvian, joka antaa jokaiselle jäsenmaalle (poislukien kohdemaa) veto-oikeuden. Unkari ja Puola ovat kyenneet suojelemaan toisiaan.

On kuitenkin olemassa toinen poliittinen mekanismi, jolla Unkari saadaan kuriin. Se on Suomen EU-puheenjohtajakaudellaan ajama EU-tukien sitominen oikeusvaltiokehitykseen. 

“Ei-liberaali demokratia” on EU:n rakenne- ja investointirahastojen ja tukipaketin suurimpia hyötyjiä. Maa, jota tuskin enää hyväksyttäisiin jäseneksi, nauttii väkilukuun suhteutettuna suurimmista EU-tuista ja on taloudellisesti EU:sta riippuvainen. Oikeusvaltiomekanismi ilman veto-oikeuksia on paras keino korjata tämä vääristymä.

Unkari on Venäjän tiellä, mutta EU voi tehdä tiestä niin kivisen, että maan johto harkitsee uudestaan. Jaetut eurooppalaiset arvomme jopa vaativat sitä.