Puolan asia on meidän asiamme

Puolan asia on meidän asiamme

Viime viikolla EU:n usean eri rangaistusmenettelyn kohteena oleva Puola linjasi maan lakien menevän EU-lainsäädännön edelle. Tulkinta on vastoin moneen kertaan vahvistettua periaatetta eurooppaoikeuden ensisijaisuudesta. Nyt viimeistään on korkea aika näyttää kaapin paikka EU:n suurimmalle nettosaajalle ja sitoa unionin varainsiirrot oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. 

Puolan asia on meidän asiamme, sillä Suomi on nettomaksaja. Kyseessä ei ole puuttuminen maan sisäisiin asioihin, sillä liittyessään EU:iin Puola on sitoutunut ylläpitämään instituutioita, jotka takaavat demokratian ja oikeusvaltion toteutumisen. Nämä asiat ovat siten yhteisiä asioita ja sitoumuksista pääsee irti ainoastaan eroamalla EU:sta. 

Puolan oikeusvaltiokehitys

Puolan ja EU:n välit ovat olleet kireät sen jälkeen kun Laki ja oikeus (PiS) puolue nousi valtaan vuonna 2015. EU mieltää PiS:n ajamien lakiuudistusten heikentävän muun muassa oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia, maan EU velvoitteiden vastaisesti. Puolan saamien EU-varojen käytössä on myös ollut epäselvyyksiä

Ongelmat pahenivat vuonna 2017, kun PiS perusti oikeusistuimien “kurinpitojaoston”. Jaosto ryhtyy toimenpiteisiin tuomareita kohtaan, joiden tuomiot eivät miellytä valtaapitäviä tai jotka ovat kysyneet ennakkoratkaisuja EU:n tuomioistuimelta. Vuonna 2019 se sai oikeuden viedä tuomareilta oikeudellisen koskemattomuuden tai leikata heidän palkkojaan.

Koska tämä vaarantaa tuomioistuinlaitoksen riippumattomuuden, EU käynnisti rangaistusmenettelyn, joka voi viedä Puolalta määräajaksi äänioikeuden EU:ssa. Prosessi vaatii kuitenkin muiden jäsenmaiden yksimielistä puoltoa ja on yhä kesken.

Tänä vuonna tilanne on kärjistynyt entisestään. Huhtikuussa Euroopan komissio teki kurinpitojaostosta kantelun Lissabonin sopimuksen mukaisesti EU:n tuomioistuimeen, mikä voi johtaa rahallisiin sanktioihin.

Toukokuussa myös EU:sta riippumaton Euroopan ihmisoikeustuomioistuin arvosteli Puolan tapaa valita perustuslakituomioistuimensa jäsenet. 

Heinäkuussa julkaistiin raportti oikeusvaltion tilasta EU:n jäsenmaissa, jossa Puolan oikeusjärjestelmän uudistuksia pidettiin “vakavina huolenaiheina”. Komissio antoi maalle 16.8.2021 asti aikaa lakkauttaa EU-oikeuden vastainen kurinpitojaosto tai kärsiä seurauksista. Samassa yhteydessä komissio aloitti myös erillisen rikkomusmenettelyn Unkaria ja Puolaa vastaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjimisen vuoksi. Puola on siis yhtä aikaa jo kolmen eri rikkomusmenettelyn kohteena. 

Puolan perustuslakituomioistuimen linjaus

7.10 Puolan perustuslakituomioistuin linjasi, että osa EU:n perussopimusten artikloista on maan perustuslain vastaisia. 

Kiista on hyvin vakava. EU:n keskeisen oikeusperiaatteen mukaan ylintä tuomiovaltaa eurooppaoikeudellisissa kysymyksissä käyttää EU:n tuomioistuin eivätkä kansalliset tuomioistuimet. Tämä on viimeksi vahvistettu – myös Puolan toimesta – vuoden 2007 Lissabonin sopimuksessa. Puolan perustuslakituomioistuin on nyt linjannut Puolan lainsäädännön menevän EU-lain edelle. 

EU-päättäjät arvioivat Puolan vihdoin ylittäneen rajan. EU-komission puheenjohtajan von der Leyenin mukaan EU analysoi perusteellisesti Puolan päätöksen ja päättää sitten jatkotoimista. Hänen mukaansa perussopimukset ovat hyvin selkeitä EU-oikeuden ensisijaisuudesta. Nyt Puolaa vastaan tullaan käyttämään perussopimusten mukaisia keinoja tämän varmistamiseksi. 

Euroopan elpymisväline

Puolan perustuslakituomioistuimen linjaus tapahtuu kummallisessa aikaikkunassa, sillä komissio panttaa edelleen päätöstään Puolan ja Unkarin Euroopan elpymisvälineestä saatavista varoista. Tämä on siis se tukipaketti, johon Suomi maksaa noin 6,6 miljardia euroa ja saa noin 2,7 miljardia euroa (lopulliset määrät selviävät kesällä 2022).

EU-parlamentti on kehottanut komissiota käyttämään ensi kertaa kovaa asetta jäsenmaata kohtaan jäädyttämällä unionista tuleva rahoitus, jos jäsenmaa rikkoo oikeusvaltioperiaatetta. Tätä koskeva asetus on EU:n tuomioistuimen arvioitavana Puolan ja Unkarin nostaman kanteen takia. Tuomioistuin käsittelee asiaa nopeutetulla aikataululla ja jos se hyväksyy asetuksen, komissio voi ryhtyä sitä välittömästi soveltamaan.

Liennytyksellekin on vielä tilaa, sillä Puolan hallituksen on virallisesti julkaistava perustuslakituomioistuimensa linjaus, jotta siitä tulee laillinen. 

Polexit?

Asiantuntijat ovat pohtineet, voisiko kiista johtaa Puolan lähtöön EU:sta. Esimerkiksi Rotterdamin Erasmus-yliopiston eurooppalaisen oikeuden professorin René Repasin mukaan ”Kyseessä on tietysti kaapattu tuomioistuin, mutta tämä on pisin askel kohti lainsäädännöllistä EU-eroa, jonka kansallinen tuomioistuin on koskaan ottanut”. Onko Puolan lähtö EU:sta eli “Polexit” todellinen vaihtoehto?

Ei. Puola saa EU:sta noin 13 miljardia euroa vuodessa enemmän kuin maksaa ja EU:n elpymisvälineen kautta luvassa olisi lisäksi lähes 24 miljardia euroa. Sillä ei ole varaa lähteä. PiS:llä ei myöskään ole poliittista kannatusta edes leikitellä lähtöaikeilla. Puolan suuri enemmistö on erittäin EU-myönteistä. Osoituksena tästä sunnuntaina 10.10. kymmenet tuhannet ihmiset osoittivat mieltään ympäri maata puolustaakseen maan EU-jäsenyyttä

EU on demokraattisten valtioiden yhteisö

Elämme EU:n tulevaisuuden kannalta ratkaisevia aikoja. Uskaltaako Puola julkaista virallisesti perustuslakituomioistuimen linjauksen? Mitä tapahtuu, jos EU tuomioistuin hyväksyy varojen sitomisen oikeusvaltiokehitykseen?

Puolan hallitus on kutsunut komission vihjailuja perustuslakituomioistuimen päätöksen vaikutuksesta maan EU-varojen saantiin kiristykseksi. Kuitenkin PiS on se osapuoli, joka rikkoo yhteisesti sovittuja pelisääntöjä. EU on valtioiden vapaaehtoinen yhteisö. Siitä on monenlaista hyötyä jäsenmaille ja poistuminen yhteisöstä on mahdollista halutessaan. 

Puola on Unkarin tavoin nettosaaja EU:n sääntöjen perusteella. Jäsenmaiden pitää noudattaa kaikkia sääntöjä, ei vain niitä mitä ne haluavat. Vastenmielisintä Puolan ja Unkarin toiminnassa onkin se, että todellisuudessa ne ovat täysin EU:n tuista ja sisämarkkinoista riippuvaisia. Meillä on siis kaikki valttikortit laittaa niiden toiminta ruotuun. 

Puola voi vapaasti valita taantumisen tien, mutta ei meidän rahoillamme eikä EU:n jäsenmaana. Jos yhteiset pelisäännöt eivät maistu, EU:sta voi erota. Koska Puolassa ei kuitenkaan ole sille poliittista tahtoa eikä tukea, tämä ei ole todellinen vaihtoehto vaan bluffi.  

Kaiken EU-rahoituksen sitominen jäsenmaiden oikeusvaltiokehitykseen korjaa ongelman. Ensi alkuun elpymisvälineestä tulevat varat tulee laittaa ehdollisiksi. Mahdollisimman pian kaikki EU:n sisäiset varainsiirrot tulee samalla tavoin ehdollistaa. Silloin rusinoiden poimiminen pullasta lakkaa ja EU pysyy demokraattisten oikeusvaltioiden yhteisönä. 

Tämä on myös tavallisten puolalaisten ja unkarilaisten intressien mukaista. 

Aatetta, ratkaisuja ja ideoita

Aate- ja ideakirjoituksissa käsittelemme nyky-yhteiskuntaan sekä poliittiseen päätöksentekoon sopivia ratkaisuja klassisen liberalismin viitekehyksestä.

single.php