Suomen oikeuslaitosten käsittelyajat kasvavat vuodesta toiseen, mutta tekoälyn avulla voimme saada resurssit kohdennettua sinne, missä niitä eniten tarvitaan.
Miltä tuntuisi joutua törkeän pahoinpitelyn uhriksi ja sen jälkeen odottaa vielä muutama vuosi epätietoisuudessa, että asia saadaan käsiteltyä?
Tämä ajatusleikki ei ole pelkkää kuvitelmaa, vaan todellisuutta tuhansille suomalaisille, sillä pahoinpitelyn uhri voi joutua odottamaan oikeuden päätöstä jopa kaksi vuotta.
MTV:n tekemän tutkimuksen mukaan käsittelyajat ovat esimerkkirikoksissa seuraavanlaisia: “Pahoinpitelyt 20 kuukautta, raiskaukset 23 kuukautta, lapsiin kohdistuvat seksuaaliset hyväksikäytöt 24 kuukautta”.1
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on joutunut useasti puuttumaan pitkiin rikosten käsittelyaikoihin ja Suomelle langetettiin 2000-luvun loppupuolella vuositasolla pahimmillaan kymmenittäin tuomioita liian pitkistä käsittelyajoista.
Tuomioita ei tosin ole enää tullut entiseen tapaan, sillä valitusten tekeminen on hankalampaa ja Valtiokonttori on alkanut maksaa hyvityksiä liian pitkistä käsittelyajoista.2, 3
Pitkän aikavälin tarkastelussa tilanne näyttää huolestuttavalta, sillä rikosten käsittelyajat ovat kasvaneet trendinomaisesti; esimerkiksi raiskausrikosten käsittelyajat ovat tuplaantuneet vuodesta 2010.4
Kyseessä ei ole oikeusmurha, vaan enemmänkin oikeussaattohoito, jossa asianosaisia roikotetaan vuosia tietämättömyyden löysässä hirressä.
Miten prosesseja saataisiin nopeammiksi? Helppo keino olisi lisätä juristien määrää julkisella puolella ja kaataa järjestelmään lisää rahaa. Esimerkiksi Asianajajaliitto vaatii ymmärrettävästi lisää resursseja oikeudenhoidon viranomaisille.5 Elämme kuitenkin niukkuudessa ja jokainen oikeusjärjestelmään sijoitettu lisäeuro on pois muualta.
Entä jos käsittelyaikoja saataisiin lyhennettyä samalla, kun kustannuksia vähennetään? Siis toteutettaisiin kansanedustaja Martin Paasin lempihokemaa: “enemmän, parempaa, vähemmällä”.
Oma kokemukseni oikeuslaitosten byrokraattisuudesta rajautuu muutaman vuoden takaiseen lukion lainopin kurssiin, jonka puitteissa vierailin Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa.
Seuraamani oikeudenkäynti koski kahden ammattikoululaisen painiskelua koululuokassa. Nujakan tiimellyksessä toinen pojista kaatui koulun pöydän päälle, mikä rikkoutui. Kumpikaan tappelupukareista ei ollut paikalla oikeudenkäynnissä, mutta käräjäoikeuden puolesta asiaa oli puimassa kuusi juristia.
Onko tämä tehokasta ajankäyttöä? Epäilen.
Tekoäly avuksi
Pienet rikokset, kuten näpistykset ja lievät vahingonteot, joissa maksimirangaistus on sakko, voitaisiin yhä enenevässä määrin käsitellä tekoälyn avulla. Täten oikeuslaitoksilla olisi enemmän aikaa ja resursseja käytettävissä vakavampien rikosten käsittelemiseen, ja käsittelyaikoja saataisiin alaspäin.
Tekoälylle voidaan antaa aluksi hyvin yksinkertaisia, mutta aikaavieviä työtehtäviä, kuten aineiston kokoamista ja oikeudenkäyntiasiakirjojen kirjoittamista.
Tekoälymallin rakentaminen voidaan aloittaa jo tänään, mikäli lainsäätäjiltä löytyy tahtoa. Tekoälyohjelmaa voidaan kouluttaa aiempien oikeustapausten ja niiden materiaalin pohjalta. Materiaalien riittävyyden puolesta ei tarvitse murehtia, sillä oikeuslaitoksia voidaan pitää mallioppilaana dokumenttien järjestelmällisestä taltioimisesta.
Tekoälymallien käyttöönotto oikeuslaitoksissa ei silti tarkoita sitä, että meidän pitäisi ulkoistaa vastuu ja päätöksenteko oikeustapauksissa koneille. Mikäli kuitenkin haluamme lyhentää käsittelyaikoja, on tekoälyn hyödyntäminen työläiden ja yksinkertaisten tehtävien osalta erittäin tarpeellista.
Suomesta löytyy varmasti tarvittavaa lakiosaamista sekä myös tekoälyosaamista mallin kehittämiseen. Olisiko esimerkiksi Silo AI:n Peter Sarlin valmis tarttumaan haasteeseen, jos haluamme lopettaa oikeussaattohoidot Suomessa?
Lähteet:
- Lepistö, J. 2022. MTV selvitti: Rikosten käsittelyajat ovat venyneet pahasti – professori näkee ongelman poliisin ammattitaidossa: ”Resurssipula ei yksin selitä”. MTV Uutiset, julkaistu 03.02.2022, viitattu 24.10.2024. Saatavilla: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mtv-selvitti-rikosten-kasittelyajat-ovat-venyneet-pahasti-professori-nakee-ongelman-poliisin-ammattitaidossa-resurssipula-ei-yksin-selita/8345120#gs.gomqne
- MTV Uutiset. 2009. Suomi joutuu jälleen maksamaan pitkäksi venyneistä oikeudenkäynneistä. MTV Uutiset, julkaistu 24.3.2009, päivitetty 28.3.2009, viitattu 24.10.2024. Saatavilla: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomelle-taas-maksettavaa-pitkasta-oikeudenkaynnista/1857874#gs.gxraz9
- Lohilahti, O. 2018. ”Pohjoismaiden mustana lampaana” pidetyn Suomen tuomiot Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa kääntyivät laskuun – vielä 2000-luvun alussa langettavia tuli roimasti enemmän. HS Politiikka, julkaistu 22.7.2018, viitattu 24.10.2024. Saatavilla: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005766087.html
- Tilastokeskus. 2022. Raiskausrikosten käsittelyn keston mediaani 226 päivää vuonna 2021. Tilastokeskus, julkaistu 9.6.2022, viitattu 24.10.2024. Saatavilla: https://stat.fi/julkaisu/cl3eaq0vx2rpz0bulqa1g4qrh
- Suomen Asianajajaliitto. 2019. Rikosprosessit kestävät liian kauan. Suomen Asianajajaliitto, julkaistu 4.4.2019, viitattu 24.10.2024. Saatavilla: https://asianajajaliitto.fi/2019/04/rikosprosessit-kestavat-liian-kauan/
Nuoria ajatuksia
Julkaisemme tuoreita ajatuksia nuorilta kirjoittajilta. He kirjoittavat yksityishenkilöinä vapausaatteesta sekä liberaalin demokratian kehittämisestä.
Tietoa kirjoittajasta
Tommi Lehtihuhta
Tommi Lehtihuhta on taloustieteen opiskelija Aalto-yliopistosta ja vuoden 2022 Talousguru. Näiden lisäksi hän on kiinnostunut erityisesti startupeista, yrittäjyydestä ja yhteiskunnallisista kysymyksistä.
