Velkaralli ja Veikkausleikkaukset

Velkaralli ja Veikkausleikkaukset

Suomessa sekä kansa että kaikki eduskuntapuolueet haluavat säilyttää Pohjoismaisen hyvinvointivaltion. Tähän luksukseen on kuitenkin varaa vain jos taloudesta pidetään Pohjoismaiseen tyyliin huolta.

Valtio elää vuodesta toiseen yli varojensa ja paisuvaa julkista sektoria tekohengitetään velkarahalla. Vaikka suurin osa kansasta vastustaa jatkuvaa velanottoa, hallituksesta ei löydy kykyä minkäänlaisiin leikkauksiin tai edes itsehillintään menojen kasvatuksessa.

Valtiolla ei kuitenkaan ole oikeutta lastata tulevien sukupolvien selkään kohtuutonta velkataakkaa. Selässä kun on jo paheneva kestävyysvaje sekä ilmastonmuutoksesta tulevaisuudessa johtuvat, osin ennakoimattomat vaikutukset.

Hyvinvointivaltion umpikuja

Valtion tulot ja menot eivät ole olleet tasapainossa pitkään aikaan. Menot ovat nousseet talouskasvua nopeammin jo 12 vuotta, mutta maailman kärkiluokkaan kuuluvaa kokonaisveroastetta on lähes mahdotonta enää korottaa. Mahdollisista veronkorotuksista saatavat tuotot eivät muutenkaan voi paikata miljardiluokan alijäämiä. Muiden Pohjoismaiden maksaessa velkojaan pois, meillä sitä otetaan aina vain lisää. Yhtälö ei toimi. 

Vaikka korot ovat juuri nyt halpoja ja kasvaneesta velasta huolimatta valtion korkomenot ovat pienentyneet, korkotason nousu voi pahentaa tilannetta nopeasti. Lisäksi velanotto halpojen korkojen aikana rajoittaa velanottomahdollisuuksia tulevina vuosina. Velanottovaraa kannattaa säilyttää tulevia talouskriisejä varten. Nyt nousukaudella viisainta olisi maksaa velkaa pois ja kerätä talouteen puskureita huonoja aikoja varten. 

Tuoreessa kyselyssä 59% vastaajista kertoi olevansa huolissaan valtion velkaantumisesta ja lähes saman prosenttiosuuden mielestä Suomessa on kasvatettu julkisia menoja liian huolettomasti. Hallituksessa ei tätä tunnuta sisäistettävän, mistä viimeisimpänä esimerkkinä Veikkauksen edunsaajien leikkausten peruminen. Summana se on vain pisara meressä, mutta tapaus symboloi hyvinvointivaltion rahoitusmallin umpikujaa.

Velkaantuminen on rakenteellista

Valtiontalouden alijäämäisyys ei johdu koronasta, sillä nykyhallitus lisäsi jo ennen kriisiä pysyväisluonteisia menoja yli miljardilla eurolla vuosittain.

Alijäämä johtuu siitä, että menot ovat karanneet käsistä. Velkaa otetaan nyt nousukaudellakin liki seitsemällä miljardilla eurolla. Suomella on EU:n toiseksi suurin julkinen sektori, eikä ole sattumaa että piikkipaikkaa pitävän Ranskan velkatilanne on meitäkin heikompi. 

Kaikista huolestuttavinta on se, että hallituksella tuntuu loppuvan varat kesken täysin riippumatta siitä, monta miljardia uutta velkaa otetaan. 13.10 pääministeri ehdotti, että niin sanottuun “vihreään siirtymään” liittyviä investointeja voitaisiin tehdä budjettikehyksen ulkopuolella. Valtion pitäisi siis pystyä velkaantumaan nousukaudella jo ylitettyjen menokehysten yli. Ilmastotoimet ja tulevaisuusinvestoinnit ovat toki keskimääräistä parempi menokohde, mutta kyllä rahat tällaisiin asioihin täytyy löytää nykyisten kehysten sisältä. Muuten edessä voi olla kalteva pinta ja budjettikurin lopullinen hylkääminen

Kaksi päivää myöhemmin hallitus pääsi yksimielisyyteen siitä, että Veikkauksen edunsaajien leikkaukset perutaan ensi vuoden osalta kokonaan. Leikkaukset olisivat säästäneet 77 miljoonaa euroa, eli prosentuaalisesti häviävän pienen osan nykyisestä alijäämästä. Leikkauksen epäonnistuminen on kuitenkin symbolista. Mitään korjausliikkeitä ei ilmeisesti aiota eikä kyetä tekemään ennen hyvinvointivaltion kriisiytymistä.

Pelastetaan Pohjoismainen hyvinvointivaltio

Äänestäjien kannattaa herätä nykytilaan. Harva meistä käyttäytyy omassa elämässään yhtä vastuuttomasti suhteessa velkaan kuin päättäjämme. He kuitenkin ottavat sitä myös meidän puolestamme.

Hyvinvointivaltio pyörii velalla, koska meillä ei todellisuudessa ole siihen nykymuodossaan varaa. Velkapyöritys taas ei voi toimia loputtomiin ja jokainen yli varojen eletty vuosi on poissa tulevien sukupolvien hyvinvoinnista. Hyvää tarkoittavia kohteita rahankäytölle on keksittävissä loputtomiin, mutta jos niitä ei voida rahoittaa kuin velaksi elämällä niin peli on vihellettävä poikki. 

Mittavat leikkauslistat tulevat ajankohtaisiksi viimeistään silloin, kun luottoluokitus tippuu ylivelkaantumisen johdosta tai korot nousevat. Esimerkiksi luottoluokittaja Fitch varoitti 23.10 Suomea velkamäärän kasvusta. Luottoluokitusryhmämme, eli AA+ maiden keskiarvo on 43,7% velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen, kun Suomella se on jo yli 70%.  

On tärkeää reagoida nyt, kun aikaa vielä on. Suomi tarvitsee nopeasti joukon rakenteellisia uudistuksia, jotka muut Pohjoismaat ovat jo tehneet. Tärkeimpinä syinä takamatkalle ovat tuottavuuden heikko kehitys, verrokkimaita alhaisempi työllisyysaste, sekä maahanmuuton vähäisyys verrattuna väestön ikääntymistahtiin.

Rakenteelliset uudistukset eivät yksinään riitä, vaan meidän on pakko myös tunnustaa julkisen sektorin paisuneen yli äyräidensä. Se on kaikista Pohjoismaista suurin. Leikkauskohteita kyllä riittää ja Veikkauksen tultua jo mainittua, valikoitukoon se esimerkiksi.

Veikkauksen monopoliasemalle ei ole perusteita. Sen olemassaolo ylläpitää normaalin budjettiprosessin ulkopuolista tukijärjestelmää, jonka edes osittainen leikkaaminen yhtenä vuotena tuntuu olevan poliitikoille mahdotonta. Tukien tarkistaminen on joka tapauksessa väistämättä edessä koska veikkaustulot ovat romahtaneet viime vuosina.

Monopolin lakkauttamisella ja pelilisenssien kilpailutuksella voidaan saada noin 150 miljoonaa euroa. Lisäksi, kun pelaamisesta saadut tuotot ohjataan suoraan yleiskatteelliseen budjettiin, järjestöjen ja muiden aiemmin veikkausvaroja saaneiden toiminta voidaan samassa yhteydessä tarkastaa. Jatkossa tukia tulee myöntää ainoastaan normaalin budjettiprosessin puitteissa ja vain niille, joiden toiminta aidon tehokkaasti täydentää markkinoiden tai julkisen sektorin toimintaa. 

Veikkauksen monopolin purku säästää välittömästi rahaa. Samalla voimme aloittaa tärkeän  prosessin kaikkien valtion menojen läpikäymiseksi. Siellä on nimittäin paljon ylimääräisiä asioita, joita peruskansalainen ei mitenkään voi pitää hyvinvointivaltion tehtäviin kuuluvina. Yhdistettynä rakenteellisiin uudistuksiin, karsimalla budjettia voidaan vihdoin saavuttaa ylijäämäinen valtiontalous tämän vuosikymmenen aikana.

Tällä reseptillä suuren enemmistön kannattama hyvinvointivaltio voidaan pelastaa itseltään. Tarkemmat ohjeet ja 20 muuta säästökohdetta löytyy Liberan varjokehyksestä 2022.

Aatetta, ratkaisuja ja ideoita

Aate- ja ideakirjoituksissa käsittelemme nyky-yhteiskuntaan sekä poliittiseen päätöksentekoon sopivia ratkaisuja klassisen liberalismin viitekehyksestä.

Kommentoi

4 kommenttia artikkeliin Velkaralli ja Veikkausleikkaukset

  1. NASU sanoo:

    Mainio kirjoitus, hyvää asiaa. Kiitos paljon hyvästä kirjoituksesta.
    Sen verran on lisättävä, että probleema taitaa olla aina se kun päätetään muiden asioista ja muiden rahoista (ei omista). Olen törmännyt tähän budjetti-ongelmaan pienemmässä mittakaavassa yhdistyksissä ja taloyhtiöissä. Ilmeisesti homma vaan kuuluu ihmisluontoon.

  2. ksee sanoo:

    On hyvin vaikea ymmärtää, miksi Suomessa eivät onnistu samat uudistukset kuin vaikka Ruotsissa tai Tanskassa. Muiden pohjoismaiden demarihallitusten tekemät uudistukset ovat meille siirrettynä jotenkin äärimmäistä riistokapitalismia tai jopa suoranaista fasismia ja kansan kyykyttämistä. Jotenkin tuntuu, ettei tässä maassa järki ole pysynyt poliitikkojen kädessä sitten 1990-luvun alun pankkikriisin – silloinkin järki taisi löytyä vasta pakon edessä, kun valtion kirstun pohja pilkotti ja lainahanat olivat menossa kiinni.

    Lipposta tunnutaan pitävän jotenkin ”kunnon demarina”, melkein oikeistolaisena, mutta eihän sillonkaan rakenteita oikeasti uudistettu – kävi vain niin, että Nokian ja sen perässään vetämän elektroniikkaklusterin aivan uskomaton kasvu peitti alleen piilevät rakenteelliset ongelmat. Myöhemmiläkin hallituksilla oli ongelmana lähinnä se, että kuinka tuhlata kaikki verovarat, joita valui ikkunoista ja ovista sisään. Vasta Nokian romahdus ja finassikriisi paljasti kuinka onnettomassa tilassa päätöksentekojärjestelmämme on ja kuinka ala-arvoisen surkeaa poliittinen eliittimme onkaan.

    Jotenkin Suomi taitaa olla henkisesti edelleen Varsovan liiton hangaround-jäsen, viimeinen Neuvostoliiton satelliittimaa, joka on jämähtänyt menneeseen yhtä tukevasti kuin Valko-Venäjä (tai no, siellähän kansa on ollut sentään kadulla vaatimassa muutosta…) Maa jossa Suomi-Neuvostoliitto/Venäjä seuran johtajuus aateloi poliitikot pääministeriainekseksi, maa jossa ylin perustuslakituomioistuin seisoo Hakaniemen torin reunalla – ja jonka riveissä toimiminen on SNSään verrattava reitti politiikan huipulle… Puhumattakaan siitä, että suurimman ”porvaripuolueen” puheenjohtaja voi meillä kehuskella sillä, miten valtio on ottanut niskalenkin markkinavoimista…

  3. Can you be more specific about the content of your article? After reading it, I still have some doubts. Hope you can help me.

Tietoa kirjoittajasta

Lundstedt Tero

Tero Lundstedt

Sisältöjohtaja

+358 44 304 4350

Tero Lundstedt johtaa Liberan kaikkea sisällöntuotantoa. Oikeustieteen tohtorina Tero on tehnyt monipuolisesti tutkimusta oikeustieteen ja politiikan aloilta. Hän toimii myös Finnish Yearbook of International Law-julkaisusarjan toimittajana ja on Helsinki Law Academyn perustajajäsen ja lakiasiainpäällikkö.

single.php