Verotuet eivät ole vapautta

Poikkeamia verojärjestelmän normaalista rakenteesta kutsutaan verotuiksi. Termi herättää joskus kritiikkiä, koska kyse ei ole ihan samanlaisesta tuesta kuin valtion maksamat suorat tuet. Verotuen tapauksessa raha liikkuu edelleen veronmaksajalta valtiolle eikä toisin päin.

Verotuki on kuitenkin terminä siinä mielessä perusteltu, että kyseessä on verovähennys tai muu poikkeus verotuksessa, joka asettaa jonkun ryhmän tai toiminnan muita edullisempaan asemaan. Usein vastaavaan lopputulokseen pääsisi myös niin, että verotus olisi neutraali ja verotuen sijaan maksettaisiin suoraa tukea. 

Verotuet eivät tietenkään ole aina huono asia. Neutraali verotus on luonteva lähtökohta, mutta joskus verotuki voi oikeasti olla järkevä keino tukea joitain tai kannustaa johonkin toivottuun käyttäytymiseen. Monen verotuen taustalla on kuitenkin yhteiskunnan kokonaisedun sijaan omaa etuaan ajavaa lobbausta, verotukia mahdollistava kehysjärjestelmä ja poliittinen tarve tehdä ”jotain”.

Verotukien karsiminen on suosittu keino lisätä verotuottoja

Usein verotukia kritisoivat erityisesti ne, jotka haluavat vahvistaa julkista taloutta veronkorotuksilla. Verotukia poistamalla on mahdollista lisätä verotuottoja ilman, että tarvitsee nostaa yleistä verokantaa. Se on normaalia veronkorotusta mukavampi ehdotus myös siksi, että verotukien poistoa voi perustella myös veronmaksajien yhdenvertaisuudella tai taloudellisella tehokkuudella.

Perusteettomien verotukien karsiminen onkin ihan oikeasti järkevä tapa lisätä verotuottoja. Minunkaltaiselle hyvinvointivaltion ystävälle se on luonteva keino vahvistaa julkista taloutta ja turvata julkisten palveluiden ja etuuksien rahoitus.

Toisaalta verotukien vastustamisen ei pitäisi olla tällä tapaa politisoitunut kysymys. Verotuksen rakennetta kannattaa miettiä ihan riippumatta siitä, miten korkeaa kokonaisveroastetta tavoittelee. Verotukia karsimalla voi verotuottojen kasvattamisen sijaan rahoittaa myös yleisten verokantojen alentamista.

Verotukien karsiminen olisi myös keino vähentää valtion ohjausta

Markkinataloutta ja yksilönvapautta korostaville verotukien karsiminen olisi mitä luontevin tavoite. Verotuki toki aina keventää jonkun veronmaksajan verorasitusta, mutta samalla se ohjaa käyttäytymistä ja vääristää talouden toimintaa. 

Esimerkiksi listaamattomille yrityksille suunnatut veroedut voivat vaikuttaa siihen, kannattaako yrityksen hakea kasvua listautumalla pörssiin. Tällainen yritysten päätöksenteon vääristyminen voi olla talouskasvun kannalta haitallista, mutta tässä voi nähdä myös periaatteellisen ongelman. Verotuen myötä valtio on ohjaamassa yrityksen päätöksentekoa. 

Samaten perintöveron sukupolvenvaihdosten huojennus luo merkittävän taloudellisen kannustimen sille, että pitää perheyrityksen suvussa. Ilman veroporkkanaa moni ehkä päättäisi myydä yritystä ulkopuoliselle ja jättäisi perinnön rahana tai vaikkapa hajautettuna osakesalkkuna. On markkinatalouden kannalta haitallista, että valtion verolainsäädäntö on tällä tapaa vaikuttamassa yritysten omistusjärjestelyihin.

Toki näistä veroeduista hyötyy merkittävä joukko, jotka varmasti vimmatusti puolustavat verotukiaan. Ei kuitenkaan ole mitään kansantalouden kasvuun tai tuottavuuteen liittyvää syytä sille, että verotus suosisi tietynlaista omistamista tai yritysjärjestelyä.

On periaatteellisesti ongelmallista, että valtion veroporkkanat ovat vaikuttamassa yritysten päätöksentekoon tällaisessa asiassa, missä ei ole mitään yleistä etua, jonka perusteella yritysten käyttäytymistä olisi syytä ohjata. Listautuminen tai perinnönjako eivät rinnastu ympäristöhaittojen vähentämiseen tai tuottavuutta tukevaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan. 

Yksilönvapautta ja pientä valtiota toivova toki luontevasti vaatii ylipäätään kevyempää verotusta, mutta kannattaa pitää katse verotuksen rakenteessa myös.