Suomea riivaavat kestävyys- ja vastuuvajeet

Suomea riivaavat kestävyys- ja vastuuvajeet

Valtiovarainministeriön 19.9.2022 julkaistu taloudellinen katsaus lähivuosien talousnäkymistä on kylmäävää luettavaa. Ei uskoisi, että Suomi on juuri nauttinut poikkeuksellisen ripeästä kasvuvaiheesta ja työllisyysastekin on korkeahko. Olemme siinä pisteessä, että tällainen suomalaisittain hyvä perussuorittaminen ei riitä enää mihinkään. Muutosta tarvitaan kipeästi, mutta maatamme piinaavat sekä kestävyys- että vastuuvajeet, joiden yhteisvaikutus on musertava.

Talouden tila 2022

Valtiovarainministeriön katsauksen tärkein sanoma suhteessa kestävyysvajeeseen kiteytyy kahteen lauseeseen: ”Julkisen taloudenpidon kestävyysongelman juurisyy on, että taloutemme suorituskyky ei riitä julkisen sektorin tarpeisiin – lakisääteisiin ja muihin […] Haluamme tarjota pohjoismaisten verrokkiemme tasoiset julkiset palvelut ja etuudet, vaikka taloutemme suorituskyky on verrokkejamme heikompi.”

Molemmat lauseet pitävät sinällään paikkansa, mutta ovat logiikaltaan hieman erikoisia. 

On totta, että talouden suorituskyky ei riitä julkisen sektorin tarpeisiin – lakisääteisiin ja muihin. Mutta ei se tule riittämäänkään ja se on kestävyysongelman todellinen syy.

Veroja ei tässä käänteisessä veroparatiisissa voi oikein nostaa tekemättä lisätuhoa taloudelliselle toimeliaisuudelle, joten keinoksi ei jää kuin tuottavuuden ja työllisyysasteen nostaminen. Tuottavuuden kasvattaminen on aina paras keino, mutta se on vaikutuksiltaan vaikeammin ennustettavaa, ja vaatii runsaasti sekä aikaa että investointeja

Työllisyysasteen nosto on toinen tehokas tapa parantaa valtiontaloutta, mutta ongelma ei varsinaisesti parane työllistämällä työttömiä tätä varten luotuihin valtion tehtäviin – se vain kasvattaa budjettivajetta. Lisäksi – ja valitettavasti – ilman merkittäviä rakenteellisia uudistuksia kuten paikallista sopimista olemme saapumassa tai jo saapuneet suomalaisen rakennetyöttömyyden rajalle. Nykysäännöillä emme pääse tästä alemmaksi. 

Kestävyysvajeen kanssa kamppailu vaatii työllisyysasteen nostoa verrokkimaidemme tasolle. Tähän olisi käytettävissä toimivia malleja samoista verrokkimaista, vain poliittinen tahto puuttuu.

Mutta tarinan tärkein opetus on se, että edellä esitetyt keinot eivät enää riitä todellisuudessa, jossa korkomenot ovat jo 1,5 miljardia vuodessa ja pelkästään tämän päivän korkotasolla ne nousevat lähivuosina noin neljään miljardiin

Meidän tuleekin lukea lausetta takaperin: kun kerran talouden suorituskyky ei riitä nykyisenmalliseen julkiseen sektoriin, niin leikataan sitten sitä julkista sektoria. Sitä vähemmän tarvitsee leikata mitä enemmän saamme kasvatettua taloutta. Molempia toimenpiteitä tarvitaan ja pikaisesti, koska velan korkoihinkaan ei kohta ole muuten varaa.

Toinen asia mihin ei ole varaa on poliittinen vastuuvaje. Valtiovarainministeriö julkisti ennen vuoden 2007 eduskuntavaaleja arvion, että taloudellista liikkumavaraa ei enää ollut koska huoltosuhde heikkenisi väistämättä pidemmällä aikavälillä.

Seuranneet 15 vuotta on ollut pitkä aika istua käsien päällä ja toivoa, että seuraavat hallitukset tekevät talouden vakauttamiseksi tarvittavat toimet kun ne ovat aina istuvalle hallitukselle liian vaikeita. Mutta päättäjämme ovat toistuvasti tehneet tiukan periaatepäätöksen olla tekemättä mitään.

Jos haluamme tarjota pohjoismaisten verrokkiemme tasoiset julkiset palvelut ja etuudet, niin otetaan heistä kiireesti oppia – samalla kun leikkaamme omat menomme vastaamaan ainakin vielä tällä hetkellä raskaasti alisuorittavan Pohjoismaan tulotasoa.

Aatetta, ratkaisuja ja ideoita

Aate- ja ideakirjoituksissa käsittelemme nyky-yhteiskuntaan sekä poliittiseen päätöksentekoon sopivia ratkaisuja klassisen liberalismin viitekehyksestä.

Kommentoi

Yksi kommentti artikkeliin Suomea riivaavat kestävyys- ja vastuuvajeet

  1. Juha sanoo:

    Kimalainen lentää, vaikka keho on iso ja siivet pienet.

    Suomen talous sakkaa ilmakuopasta toiseen. Julkinen sektori on iso ja tuottavuus pieni.

    Vastuuta pitäisi siirtää takaisin yksilöille ja yrityksille. Yksityiseltä puolelta löytyvät Suomi-neidon piilolihakset.

    Terve kilpailu tervehdyttää ylipainoisenkin kehon.

Tietoa kirjoittajasta

Lundstedt Tero

Tero Lundstedt

Sisältöjohtaja

+358 44 304 4350

Tero Lundstedt johtaa Liberan kaikkea sisällöntuotantoa. Oikeustieteen tohtorina Tero on tehnyt monipuolisesti tutkimusta oikeustieteen ja politiikan aloilta. Hän toimii myös Finnish Yearbook of International Law-julkaisusarjan toimittajana ja on Helsinki Law Academyn perustajajäsen ja lakiasiainpäällikkö.

single.php