Holhousaste kasvussa

Joka toinen vuosi ilmestyvä, valtiollista holhousta mittaava Nanny State -indeksi on jälleen julkaistu. Viimeistään koronasta alkanut holhouskehitys Euroopassa on jatkunut, kun lisää verorahoja kärkkyvät poliitikot ovat liittoutuneet “syntiveroja” ajavien konservatiivisten voimien kanssa. Suomi on tipahtanut vertailussa yhden sijan eli neljänneksi, mutta ennen liberaaleja torijuhlia joudun valitettavasti kertomaan, että tämä johtuu uuden pelaajan ilmaantumisesta kisaan. Turkki nappasi kärkisijan viime vuoden voittajalta Norjalta.

Tietääkö valtio paremmin?

Nanny State -indeksi mittaa valtiollista holhousta 30 Euroopan maassa perustuen niiden lainsäädäntöön ja verotukseen koskien alkoholia, tupakointia ja sähkötupakointia, sekä sokeria tai rasvaa. Nautintoaineiden ankaraa verotusta voidaan kutsua “syntiverotukseksi” ja erityisesti sokerin ja rasvan kohdalla “terveysverotukseksi”.

Tämänkertaisessa indeksissä muutamassa maassa – Norja, Kypros, Slovakia ja Espanja – on tapahtunut hieman parannusta holhoamisasteessa. Vielä parempi uutinen on kuitenkin se, että vähiten holhoavat maat ovat usein myös väkimääräisesti suurimpia – mm. Saksa, Espanja, Italia ja Tšekki – jolloin liki puolet EU:n kansalaisista elää vapaammissa maissa.

Valitettavasti samalla on myönnettävä, että kokonaisuutena holhousaste on kasvanut: enemmän maita on ottanut takapakkia kuin mitä muutama maa on parantanut. 

Valtion kautta tapahtuvaa moralisointia ja pyrkimystä vaikuttaa kuluttajien tottumuksiin on helppo kritisoida. Valtio kun ei voi tietää jokaisen yksilön kohdalla – eikä oikeastaan yhdenkään yksilön kohdalla – minkälainen on hyvä elämä. Valtion virkamieskoneisto koostuu aivan yhtä vajavaisista ihmisistä kuin holhouksen kohteetkin. Siksi valtion ei tulisi pyrkiä ketään tässä asiassa neuvomaan. Haittaverotus on enemmän perusteltavissa – järkevässä mitassa ja esimerkiksi matkustajatuonti-mahdollisuudet huomioiden.

Vaikka asiaa ajattelisi kokonaan erillään siitä, onko valtion mitään järkeä holhota täysivaltaisia aikuisia, on vaikeaa päästä positiivisiin tuloksiin.

Nautintoaineisiin kohdistuva yletön verotus nimittäin nostaa elinkustannuksia ja osuu pahiten alimpiin tuloluokkiin. Kulutus ohjautuu mahdollisuuksien mukaan mustaan pörssiin, samalla kun ylitsevuotavainen regulaatio johtaa tehottoman byrokratian kasvuun.

Suomen lainsäädäntö on tästä hyvä esimerkki. Tyypillisesti haittaveroilla pyritään suitsimaan epätoivottua käyttäytymistä (holhousnäkökulma) sekä rahoittamaan siitä koituvia haittoja (rationaalisempi näkökulma). Suomen holhousvaltiollisena ongelmana ovat naapurit. 

Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna Suomen alkoholiverotus on EU:n korkein, ylittäen keskiarvon 91 prosentilla. Viro ja Latvia skoolaavat pohjoisnaapurilleen ja kaappaavat koko ajan kasvavamman osan suomalaisten maksamasta alkoholiverosta, jolloin meillä on vähemmän varoja haittojen kompensointiin. Alkoholin veronkorotukset vain pahentavat tätä kierrettä. Nuuskan osalta Suomi taas ei kykene estämään sen käyttöä, mutta ei myöskään rahoittamaan verotuksella siitä koituvia haittoja. 

Holhoaminen ja kansanterveys

Kansanterveydellä kampanjoivat tahot tunnistavat toisinaan holhoamisesta koituvat kustannukset, mutta perustelevat niitä terveyseduilla. 

Todellisuudessa valtionholhouksella ja kansanterveydellä ei ole mitään korrelaatiota keskenään. Nanny State -indeksin vertailu näyttää, että niin tupakoinnin rajoittamisella ja sen käyttöasteella, kuin alkoholin saatavuuden rajoittamisella ja sen käyttöasteella, ei ole korrelaatiota. Päinvastoin, kieltolakeja koskevat tutkimustulokset osoittavat aina samaan suuntaan: täyskielto johtaa laittoman toiminnan lisääntymiseen, moraalin rappeutumiseen, sekä useimmiten kielletyn aineen kulutuksen kasvuun. 

Tutkimusten mukaan ainoa kaava eliniän odotuksen pitenemiseen on korkea mediaanitulo.

Indeksin voittajat ja häviäjät

Nanny State -indeksin perusteella on helppo tunnistaa ainakin kisan häviäjät.

Turkki ilmoittautui kilpailuun niin kovalla pelisuunnitelmalla, ettei aiempi kärkikolmikko Norja, Liettua ja Suomi ehtineet reagoida. Maa, jossa on valmiiksi hengästyttävä inflaatio ja elintaso jyrkässä laskussa, on näistä välittämättä nostanut rutiininomaisesti alkoholiveroaan. Esimerkiksi 1.1.2022 se nousi 47 prosenttia, tehden alkoholista yhdessä yössä 30 prosenttia kalliimpaa. Tällaisilla toimilla Turkki onnistuu varmistamaan sekä ykkössijansa Nanny State -indeksissä että ravintola-alansa ahdingon ja yksipuolistumisen. 

Viime vuoden ykkönen, alkoholin himoverottaja Norja sekä energiajuomien kulutuksen kontrollointiin oudosti fiksoitunut Liettua jäivät selkeästi taakse. Kaksi ensimmäistä Nanny State -indeksiä voittanut Suomi ei ole myöskään pysynyt holhouskasvun tahdissa ja joutuu tyytymään nelossijaan perussuorituksella. 

Listan viimeisiltä sijoilta taas löytyvät Saksa, Tšekki, Italia ja Luxemburg. 

Edellä esitetyn valtionholhouksen ja kansanterveyden korrelaation puutteen johdosta lista kuitenkin kääntyy päälaelleen. Holhouksen kärjessä ei ole mitään hyötyä olla, kun ainoastaan mediaanitulon kasvulla on yhteys paranevaan eliniänodotteeseen. 

Voittajia ovat siis Nanny State -indeksin viimeisiltä sijoilta löytyvät rikkaat maat. Häviäjiä ovat suurin osa mitatuista maasta. Erityishäviäjä-maininnan saavat ne maat, joissa korkea holhousaste yhdistyy inflaation johdosta laskevaan elintasoon: Turkki, Liettua ja Suomi.