Harva se päivä saamme lukea lehdistä eri tahojen esittämiä madonlukuja valtiontalouden epätasapainosta ja vetoomuksia aloittaa sopeutustoimet. Menojen leikkaustarve on välitön. Ongelman olemassaolosta ollaan siis tietoisia, mikä on hyvä alku. Ratkaisun tiellä ovat kuitenkin samat poliitikot ja puolueet, jotka ovat olleet jo 15 vuoden ajan kykenemättömiä sovittamaan yhteen valtion tuloja ja menoja. Menolisäykset omille eturyhmille on aina helpompi päätös kuin kivuliaat sopeutustoimet.
Vaikuttaa siltä, että kansanedustajat ovat unohtaneet yhden heidän päätehtävistään olevan verorahojen tehokkaan käytön varmistaminen hyvinvoinnin lisäämiseksi. Tämän vuoksi ja riippumattomana kansalaisyhteiskunnallisena toimijana Ajatuspaja Libera tarjoaa auttavaa kättä.
Poliittisen konsensuksen saavuttamiseksi pyrimme alusta lähtien tunnistamaan mahdollisimman epäkontroversiaaleja ja helppoja leikkauskohteita, joiden ei pitäisi kuulua – ainakaan tässä mittakaavassa – valtion tehtäviin tai joiden poistamista tutkimustulokset suosittavat. Kun toimet kohdistetaan tämänkaltaisiin ylimääräisiin menoihin, ei valtion ydintehtävistä tarvitse leikata.
Esitämme yhdeksää, yhteensä noin kahden miljardin euron arvoista sopeutustoimea valtion menoihin verrattuna vuoden 2023 budjettiin. Tämä luku on todellisuudessa vain 2,5% valtion budjetista tai neljäsosa valtiovarainministeriön laskemasta rakenteellisesta alijäämästä. Se on kuitenkin hyvä alku kohti valtiontalouden pysyvää tasapainoa.
Kaikki esittämämme laskelmat ovat vahvistettu meistä riippumattomista lähteistä.
Leikkauskohteet tiivistettynä:
- Kotihoidon tuen lopettaminen – 250 miljoonaa euroa
- Monopolien ja muiden markkinahäiriöiden purku – 450 miljoonaa euroa
- Yritystukien vähentäminen – 254,5 miljoonaa euroa
- Ansiosidonnaisuuden porrastus ja lyhennys – 500 miljoonaa euroa
- Kansalaistoiminnan tuen uudelleenarviointi – 49 miljoonaa euroa
- Maatalouden lomitustukien lopettaminen – 126,5 miljoonaa euroa
- Yleishyödylliset yhteisöt verolle – 50 miljoonaa euroa
- Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähentämisoikeuden poisto – 210 miljoonaa euroa
- YLE:n budjetin pienentäminen Ruotsin Yleisradion vastaavalle tasolle asukaslukuun suhteutettuna – 130 miljoonaa euroa
Julkaisuun liittyvät artikkelit
Liitteet
Tietoa kirjoittajasta
Tero Lundstedt
Sisältöjohtaja
+358 44 304 4350
Tero Lundstedt johtaa Liberan kaikkea sisällöntuotantoa. Oikeustieteen tohtorina Tero on tehnyt monipuolisesti tutkimusta oikeustieteen ja politiikan aloilta. Hän toimii myös Finnish Yearbook of International Law-julkaisusarjan toimittajana ja on Helsinki Law Academyn perustajajäsen ja lakiasiainpäällikkö.
2 kommenttia artikkeliin Ajatuspaja Liberan leikkauslista
Raimo olisi listasta ylpeä. Sailas leikkasi VM:ssä budjettimenoja, kunnes sairastui.
Eturyhmien etuja on vain vaikea leikata ilman itkua ja hampaiden kiristystä.
Yksilötasolla valtiontalouden tasapainotus on helppoa rakenteellisin keinoin. Kahden konstin lista: Kela-kortti pois työikäisiltä (25…75 v.) ja eläkesäästöt työikäisten tilille.
Julkisten menojen leikkaaminen on huomattavasti vaikeampaa kuin menojen kasvattaminen. Olen lukenut melkoisen joukon asiaa koskevia kirjoja ja IMF tutkimuksia , ja tarkkaa arviota elvytyksen tai leikkausten vaikutuksista ei ole . .
Yleisenä esimerkkinä käytetään Kreikkaa, jonka velka oli hiukan yli 100% ennen kriisiä ja nyt yli 10 avustus vuoden ja reippaiden haircut toimenpiteiden jälkeen se on noin 190% .
Julkisten menojen säästäminen on siis vaikeata . Mikä on Suomen leikkaus kerroin, eli kuinka paljon talous supistuu kun leikataan ?
IMF tutkimuksessa arvioitiin elvytyksen johtavan noin 1,8* kertaiseen kasvuun keskimäärin, otettakoon tämä luku lähtökohdaksi .
Leikkaamme noin 10 miljd menoista ja meidän BKT putoaa 18 miljd .
Ongelmana on vain se, että julkisten kokonaistulojen määrä suhteessa BKT:een on eurostat tilastojen mukaan 52%. Tulot putoavat noin 9,4 miljd ja alijäämä supistuu vain 600 milj.
Uskoisin jokaisen ministerin jo nyt oivaltaneen tämän karun tosiasian, ja siksi puhutaankin siitä, että kasvun eväitä ei saa leikata , tai keskitytään n.k. rakenteellisiin uudistuksiin tai uskoon tulevasta talouskasvusta . Ikävä tosiasia on se, että varsin suuri osa meidän verokertymästä tulee julkiselta sektorilta, se kova verokertymä joka tulee aidosta yksityisestä sektorista on ainoa ratkaiseva tekijä . Veroaste ja verokertymä eivät kerro kaikkea .
Vastaavasti on yksinkertaisella matematiikalla laskettavissase, että aina kannattaa elvyttää ja kasvattaa velkaa .
Valtion jolla on esim 100 miljd BKT ja velka on 50% eli 50 miljd , tämän valtion on saavutettava vähintään 2* elvytyskerroin jotta suhde luku velan osalta ei kasva . 10 miljd elvytys kasvattaa velan 60 miljd. ja BKT 120 miljd.
Toisaalta valtio, jolla velka aste on 100% voi elvyttää kertoimella 1 ja velan osuus BKT:een säilyy ennallaan . Tässä on velkaelvytyksen kierre ja salaisuus .
Toisin sanoen säästää ei voi ja mitä enemmän on velkaa sen huonommalla tehokkuudella voi lisävelkaa käyttää. Ei ole ihme että velka on yleisesti maailmalla kasvanut .
Korkomenoja kauhistellaa , onhan uuden valtiovelan korko jo 3% . Silloin kun korko oli niukasti negatiivinen, t.s. meille maksettiin hiukan velan otosta , tilannetta pidettiin hyvänä .
Arhinmäki lausui eduskunnasta, että olisi tyhmää olla ottamatta velkaa kun siitä kerran meille maksetaan .
Hyöty oli muutama vuosi sitten olematon, maksettiin prosentin murto-osa ja inflaatio söi velasta vain 1% . Nyt on hyöty huomattavasti suurempi, koska korko on 3% ja inflaatio 9% , se on itse asiassa kuusinkertainen .
Suurin hyöty inflaatiosta on valitettavasti jätetty käyttämättä . Silloin kun saksan inflaatio oli noin 1% edellytti kilpailukyky eron umpeen kurominen sisäistä devalvaatiota, ja sehän on käytännössä mahdoton toimenpide. Palkat voidaan kyllä leikata, mutta hinnat, vuokrat eläkkeet y.m.s ?
Nyt kun Saksassa on inflaatio olisi tuo kilpailukyvyn erotuksen umpeen kurominen ollut mahdollista , mutta siihen meillä ei ollut malttia tai viisautta .
Suomi on kuin pankki , joka on konkurssissa vasta kun se uskotaan olevan konkurssissa. Pankin suurin pääoma on uskottavuus , ja niin kauan kuin pankki saa lainaa se ei ole konkurssissa .
Itse asiassa Suomi on keskisuuri investointipankki suurella velkavivulla . Valtiolla ja kunnilla on noin 150 miljd. sijoitus salkku . KeVa, ARA, VER, Solidium, erinäiset rahastot,suorat omistukset ja kuntien konsernisijoitukset .
Valtiolla oli strategiana ennen finanssi kriisiä kasvattaa sijoituksia merkittävästi. Olihan VER ja KeVa sijoitukset tuottaneet huomattavasti enemmän kuin mitä valtio ja kunnat maksoivat velasta .
Tällä strategialla oli tarkoitus selättää se kestävyysvaje . Sijoittaisitko sinä Suomi nimiseen hedge fund rahastoon ? 130% velkavivun rahastoon ?
Suomi ei ole konkursissa ellei Suomesta tehdä Skopin tai Lehman Brothersin ja Kreikan tavoin varoittavaa esimerkkiä . Niin kauan kuin saamme uutta velkaa mitään syytä huoleen ei ole .
Velka jonka korko on alle inflaation ja jota ei tarvitse lyhentää ei ole valtiolle reaalivelkaa . EKP tuskin nostaa korkoa yli vallitsevan inflaatio tason .
Meidän riski ei ole velka ,meidän riski on likviditeetti .
Mikä on Suomi nimisen investointipankin riski analyysi . Konserniin kuuluu noin 12 000 yksikköä, Kuntia , kuntien yrityksiä , hyvinvointi alueita ja näiden yrityksiä, valtion yrityksiä ja suuri joukko hajanaisia sijoituksia . Velkoja ja vastuita on ristiin ja rastiin . Pystyykö kukaan selvittämään konserni rakenteen ja vastuut ?
Suurin asset on luonnollisesti verotusoikeus, mutta tästä summasta iso osa on konsernin sisäistä laskutusta .Vastuita on noin 1000 miljd. ( Julkisen sektorin velka, julkisten yritysten velka , eläkevastuut ja takaukset ja TARGET velka ) Omaisuutta on tuo 150 miljd sijoitus salkku ja verotus oikeus .
Mikä on verotus oikeuden kumulatiivinen arvo ?