Matti Ylönen ja veroparatiisit

Matti Ylönen ja veroparatiisit

Matti Ylönen kritisoi taannoista veroparatiiseja koskevaa kirjoitustani blogissaan. Kirjoituksellani oli kaksi viestiä. Ensimmäinen oli, että väitteet biljoonan euron vuotuisista veromenetyksistä Euroopassa ovat liioiteltuja parhaan tutkimustiedon valossa. Toinen, mielestäni tärkein, viestini oli, että rikkaiden veroparatiiseihin kätkemiä varoja verottamalla ei voida merkittävästi paikata julkisen talouden vajetta.

Omituisinta Matti Ylösen kirjoituksessa on, että hän ei tunnu olevan lainkaan kiinnostunut näiden johtopäätöksieni todenperäisyydestä. Hän kritisoi kirjoitustani lähinnä siitä, että se ei sisällä kattavaa katsausta alan kirjallisuudesta. Toinen merkittävä kritiikki koskee käyttämiäni sanavalintoja. Kutsuin ekonomisti Gabriel Zucmanin arviota verovälttelyn määrästä ”kunnianhimoisimmaksi”. Tämä on Ylösen mielestä väärin. Jotkut toiset arviot ovat ilmeisesti hänestä kunnianhimoisempia.

Sen sijaan Ylönen ei käsittele oikeastaan lainkaan sitä, mitä kirjoituksella yritin sanoa. Hän ei esitä mitään näyttöä siitä, etteikö biljoona euroa olisi moninkertainen yliarvio Euroopan veromenetysten määrästä. Kirjoitukseni pääviestiä ja tätä koskevaa kirjallisuutta Ylönen ei käsittele lainkaan. Pääviesti oli siis se, että julkisen sektorin alijäämää ei voida merkittävästi vähentää piilotettuja varoja verottamalla.

Ylösen kirjoituksen tarkoitus jääkin hämäräksi. Suopea tulkinta on, että hän haluaa tuoda esille, että aiheesta on paljon kirjallisuutta, jonka hän tuntee ja jonka laajuudelle minä en hänen mielestään tehnyt oikeutta. Ikävämpi tulkinta on, että hän pyrkii esittämään, että olen tahallani tai tietämättömyyttäni jättänyt käsittelemättä tutkimuksia, jotka eivät tue kahta johtopäätöstäni.

Mutta jos jälkimmäinen, ikävämpi tulkinta on oikea, kirjoitus epäonnistuu: yksikään Ylösen siteeraamista uskottavista tutkimustuloksista ei ole ristiriidassa johtopäätöksieni kanssa. Koska Ylönen tuntee kirjallisuuden näin hyvin, hänen täytyy myös tietää tämä.

Ylösen täytyy myös tietää, ettei kirjoituksessani ole mitään kovin omaperäistä. Monet tutkijat, myös Suomessa, ovat tuoneet esille sitä, että harmaasta taloudesta ja veronkierrosta esitetään liian suuria arvioita. Erityisesti tutkijat ovat korostaneet sitä ettei veromenetysten tai harmaan talouden suuruus  kerro mitään siitä, kuinka paljon verotuloja olisi mahdollista politiikkatoimenpiteillä lisätä.

Linkitin näitä puheenvuoroja myös kirjoitukseeni, mutta Ylönen ei kommentoi niitä millään tavalla, mainitsee vain että biljoona-arvion taustalla olevia ekonomisti Schneiderin lukuja on kritisoitu Suomessakin. Suopea tulkinta tälle on se, että Ylönen rajoittuu kommentoimaan puheenvuoroani sen ajankohtaisuuden vuoksi. Epäsuopea tulkinta on, että Ylönen kokee Liberan helpommaksi kohteeksi kuin vaikka Turun yliopiston, VATT:in tai komission veropääosaston.

Kannatan veronkiertoon puuttumista. Usein kuulee väitettävän, että lisäpanostukset veronkierron torjuntaan tuottavat kustannuksia suuremmat hyödyt. Jos näin on, kannatan luonnollisesti lisäpanostuksia veronkierron torjuntaan. Veronkierron torjunnalla voidaan saavuttaa paitsi suoria rahassa mitattavia hyötyjä, myös lisätä yhteiskunnallista luottamusta. Ymmärrän tämänkin hyvin. Keskiluokkaisena verotaakan alle nääntyvänä asuntovelallisena minulla ei ole vaikeuksia tavoittaa ihmisten veroparatiisinärkästystä myöskään tunteen tasolla.

Mutta Suomen surkeassa taloudellisessa tilanteessa on vastuutonta tarjoilla veronkiertoon ja verovälttelyyn puuttumista merkittäväksi ratkaisuksi julkistalouden ongelmiin. Tämä on epä-älyllistä, tai pahempaa, ihmisten harhaanjohtamista. Kun julkisuudessa jo maalaillaan yhteiskunnan romahtamista ja kaikkien sotaa kaikkia vastaan on tärkeää, että ongelman suuruudesta ja ratkaisujen seurauksista puhutaan kiihkottomasti ja tietoon perustuen. Tätä yritin omalla kirjoituksellani edistää. Uskon että Matti Ylönen pyrkii samaan tahollaan. Siksi hänen  suhtautumistaan kirjoitukseeni on vaikea käsittää.

Yksityiskohtaiset vastaukset kiinnostuneille

Kunnianhimo, Zucman ja periaatteeni

Vastaan tässä yksityiskohtaisemmin muutamiin kohtiin Ylösen kritiikistä. Aloitetaan ”kunnianhimoisuudesta” ja Gabriel Zucmanin tutkimuksesta. Ylönen kritisoi Zucmanin kirjaa. En itsekään ollut vakuuttunut kaikista kirjan väitteistä, erityisesti politiikkasuositukset kuulostivat epäilyttäviltä. Mutta siteerasin myös Zucmanin aiheesta kirjoittamaa artikkelia.

Artikkeli on julkaistu Quarterly Journal of Economics -lehdessä. Se on yksi taloustieteen lippulaivajulkaisuista. Artikkeli, joka päätyy QJE:iin on läpikäynyt erittäin tiukan tieteellisen seulan. QJE:ssa julkaistut artikkelit, vaikka eivät tietenkään ole erehtymättömiä, ovat poikkeuksetta tieteellisesti erittäin kunnianhimoisia. Ylösen siteeraamat muut laskelmat eivät ole vastaavaa seulaa läpikäyneet. En siis mielestäni suuresti liioittele, kun sanon että Zucmanin laskelmat ovat ”ehkä kunnianhimoisimmat”. Viittaan tällä nimenomaan tieteelliseen kunnianhimoon.

Ylönen väittää myös, että en noudata omia periaatteitani. Hän kertoo, että olen toisaalla vaatinut politiikkasuositusten perustamista tutkimustietoon. Ja nyt en muka ole itse noudattanut tätä ohjetta.

Ensiksikään, en kirjoituksessa nähdäkseni antanut mitään talouspoliittisia suosituksia. Oli miten oli, en tietenkään tarkoittanut aikaisemmalla lausumallani sitä, että kaikkiin blogikirjoituksiin täytyy tästedes aina sisällyttää kattava kirjallisuuskatsaus. Tällaisen vaatimuksen noudattaminen luonnollisesti tappaisi koko taidemuodon.

Linkkasin useita tutkimuksia ja katsauksia, ja käsittelin nähdäkseni tavanomaisilla kriteereillä tieteellisesti merkittävintä viimeaikaista artikkelia. Arvioni merkittävyydestä voi toki kiistää, mutta se oli vilpitön. Linkkaamistani artikkeleista useissa on kattava lähdeluettelo. Luetteloissa oleva kirjallisuus tarjoaa kiinnostuneelle lukijalle mahdollisuuden perehtyä alan kirjallisuuteen aika laajasti.

Biljoona on liioittelua myös Ylösen lähteiden valossa

Blogikirjoituksen oikea lähteistys on tietysti osittain mielipidekysymys. Kenties Ylönen on oikeassa ja minun olisi pitänyt viitata hänen esiin nostamiinsa lähteisiin. Mutta erikoista Ylösen kritiikissä on se, että hänen esiintuomansa luotettavat lähteet tukevat johtopäätöksiäni siitä, että esitetty biljoonan veromenetys on moninkertaisesti liioiteltu.

Ylönen viittaa esimerkiksi James Henryn Tax Justice Network -verkostolle tekemään arvioon. Arvio vaikuttaa huolellisesti tehdyltä, mutta tästä on vaikea olla varma koska se ei käsittääkseni ole läpikäynyt tieteellistä arviointia. Henryn karkea arvio veromenetyksistä on koko maailmassa 189 miljardia dollaria, mikä on lähellä Zucmanin arviota. Hän arvioi piilotetun omaisuuden arvon maailmassa noin kolmin-nelinkertaiseksi Zucmaniin nähden. Henryn arvio menetyksestä on pienempi koska hän olettaa alemman tuoton piilotetulle pääomalle. Zucmanin tuotto-oletuksella laskettuna luku olisi oletettavasti ehkä kaksinkertainen. Nämä luvut ovat täysin linjassa sen kanssa mitä sanoin. Biljoonan arvio Euroopassa on moninkertaisesti liioiteltu.

Johtopäätös ei muutu miksikään, vaikka mukaan otettaisiin Ylösen siteeraamat OECD:n arviot  yritysten verosuunnittelun veromenetyksistä. Sieltäkään ei löydy mitään biljoonaan päinkään.

Muut Ylösen siteeraamat lähteet ovat epärelevantteja. Esimerkiksi arviot kehitysmaiden veromenetyksistä eivät liity asiaan lainkaan, koska ne eivät koske Eurooppaa, jota kirjoitukseni käsitteli. Niiden mainitseminen edistää kenties Ylösen oppineisuuden osoittamista, mutta ei sen arviointia, onko esitetty biljoonan arvio oikea vai ei.

Ylönen myös luettelee joukon muita aloja kuin taloustiedettä edustavia tutkijoita. Muilla aloilla on varmaankin kiinnostavaa sanottavaa veroparatiiseista. Mutta on ilmiselvää, että esimerkiksi omgelman suuruuden ja talouspoliittisten toimenpiteiden vaikutusten kvantitatiivinen arviointi on empiirisen taloustieteen alaa. Ja juuri näitä asioita kirjoitukseni koski. Rajoituin siis käsittelemään aiheita ja näkökulmia, jotka ovat minulle luontevia. Jätin esimerkiksi puhumatta verotuksen lainopillisista koukeroista. Käsittääkseni tämä ei riko mitään blogikirjoittelun sääntöjä.

Osaa Ylösen viittauksista voidaan luonnehtia lähinnä hämmästyttäviksi. Hän siteeraa esimerkiksi hallituksen esitystä relevanttina tutkimuslähteenä. Pidän melko varmana, että Ylönen ei pidä hallituksen esityksiä luotettavina tietolähteinä muissa yhteyksissä, kuten vaikkapa hallintarekisteröinnin vaikutuksia arvioitaessa.

Ylönen siteeraa myös Markku Hirvosen arvioita. Hirvonen on harmaasta taloudesta bisneksen itselleen tehnyt entinen verovirkamies ja konsultti, jolla ei ole alan tutkijankoulutusta ja jonka arvioita asiantuntijat eivät pidä uskottavina. Hänen arvioitaan sitä paitsi käsiteltiin kirjoitukseeni linkkaamassani artikkelissa.

Ylönen viittaa myös ekonomisti Mihir Desain (hän puhuu Mirahi Desaista, mutta oletan että kysymys on samasta henkilöstä) tutkimuksista. Ylönen ei anna tarkkaa artikkeliviittausta, enkä löytänyt Desain tekemää arviota Euroopan veromenetyksistä. Desai yhteistyökumppaneineen on kyllä alan johtavia tutkijoita. Hän on tutkinut esimerkiksi verovälttelyn vaikutuksia yrityksen osakkeen arvoon. Desain yhteistyökumppanit ovat muuten käyneet tieteellistä keskustelua siitä, ovatko veroparatiisit itse asiassa yritysverotuksen kannalta hyödyllisiä. Mutta se ei liity tähän. Pääasia on, että tämäkään Ylösen viittaus ei näytä sisältävän mitään, mikä antaisi aihetta epäillä kirjoitukseni johtopäätöksiä.

En missään tapauksessa halua vähätellä näitä lukuja, ne ovat suuria. Kysymys on merkittävästä ilmiöstä. Mutta silti biljoona vuodessa on luku, joka ei pidä paikkaansa. Ylönen ei itse asiassa kirjoituksessaan edes kiistä tätä. Hän vain esittelee runsaan joukon lähteitä, joihin minun olisi muka pitänyt viitata. Vaikka nämä eivät muuta johtopäätöstä mitenkään

Ylönen ei ota lainkaan kantaa pääväitteeseeni

Mutta biljoonaa koskeva väitteeni oli vain ensimmäinen kirjoitukseni väitteistä. Toinen niistä on huomattavasti tärkeämpi. Nimittäin se, että riippumatta siitä, minkä suuruiseksi veromenetykset lasketaan, ne eivät kerro sitä kuinka paljon lisää veroja olisi todellisuudessa mahdollista kerätä. Tämä pätee niin verovälttelyyn kuin harmaaseen talouteen yleensä. Kirjoituksestani varmaan puolet käsitteli tätä asiaa. Mutta Ylönen ei puhu siitä mitään, eikä viittaa koko kirjallisuuteen lainkaan.

Taloudellisesti kiinnostavaa ei ole laskea veromenetyksiä, sikäli kun niillä tarkoitetaan vaikkapa sitä, kuinka paljon veroja paratiiseihin piilotetuista varoista voitaisiin saada, jos ne eivät olisi piilossa. Esimerkiksi Zucmanin ja Henryn laskelmat ovat tämäntyyppisiä.

Kiinnostavaa veropoliitiikan kannalta on se, kuinka paljon verotuloja kuviteltavissa olevilla politiikkatoimilla olisi saatavissa. Siksi verovälttelyn ja harmaan talouden tutkijat korostavatkin, että kuvitteellisen veromenetyksen sijasta pitää tutkia verovälttelyn syitä ja seurauksia. Pitää siis esimerkiksi mallintaa sitä, kuinka mitkäkin tekijät vaikuttavat verovälttelyn tai harmaan talouden suuruuteen. Näin voidaan selvittää, kuinka määrään voidaan todellisuudessa vaikuttaa ja siten kuinka paljon verotuloja eri toimenpiteillä voidaan saada.

Viittasin asiaa koskevaan kirjallisuuteen, tähän  ja tähän kirjoituksessani, tässä ja tässä vielä suomen- ja yleiskielisiä viittauksia.

Todellisuudessa saatavilla olevat verotulot ovatkin todennäköisesti merkittävästi pienempiä kuin kuvitteelliset veromenetykset. Esimerkiksi vain osa piilotetuista varoista voidaan millään panostuksella saada näkyviin. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö toimenpiteisiin kannattaisi ryhtyä. Sen sijaan se tarkoittaa, että toiveet siitä, että verovälttelyyn puuttuminen olisi merkittävä vaihtoehto julkisen sektorin sopeuttamiselle eivät ole realistisia.

Ylönen ei käsittele tätä, kaikkein tärkeintä kysymystä ollenkaan, ellei sitten lasketa täysin epärelevanttia kommenttia yllä linkatusta Johannesenin tutkimuksesta. Hän tyytyy puhumaan kuvitteellisia veromenetyksiä koskevasta kirjallisuudesta, joka siis sekään ei ole mitenkään ristiriidassa omien johtopäätöksieni kanssa.

Kaiken kaikkiaan Ylönen ei esitä mitään, mikä kumoaisi kirjoitukseni perusväitteet. Hän ei oikeastaan näytä edes olevan kiinnostunut niistä. Hän vaatii lähinnä että blogikirjoitukseen olisi pitäisi sisällyttää kattava katsaus hänen tuntemaansa kirjallisuuteen, vaikka tämä katsaus vain vahvistaisi esitettyjä johtopäätöksiä. En ole tästä samaa mieltä. Alkuperäisen kirjoituksen johtopäätösten osalta epäselvyyttä on vielä vähemmän. Mikään Ylösen esittämässä ei vaikuta niihin.

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

11 kommenttia artikkeliin “Matti Ylönen ja veroparatiisit

  1. Risto Peltola sanoo:

    Jos kielitoimisto suosittelee, niin sitten biljoona on biljoona. Lukiossa kauan sitten äidinkielenopettaja opetti, että miljardi on 1000 miljoonaa ja biljoona on 1000 miljardia ja biljardi ei ole mitään, se on peli. Itse kyllä käytän termiä triljoona = 1000 miljardia. En pidä siitä, että suomen biljoona on 1000 kertaa englannin biljoona.

    1. eri_jannu sanoo:

      Lienee kuitenkin parasta suomenkielisessä mediassa käyttää luvuista niiden suomenkielisiä nimiä, vaikka ilmeisesti itse et siitä pidäkään.

  2. Juha sanoo:

    Heikki Pursiaisen kirjoitus on hyvä ja asiallinen. Samankaltaisia rakentavia kommentteja yhteiskunnallisista asioista tarvitaan lisään!

  3. Patamusta sanoo:

    TV:stä tuttu Pursiainen on päässyt siihen asemaan, että häntä kannattaa arvostella, koska sen jälkeen on taas muutama vähemmän, joka kysyy että, kuka Matti Ylönen. Toisaalta herää kyysmys, kumpi teki ensin linkin toisensa kirjoitukseen?

    1. Matti sanoo:

      Matti (ei Ylönen) moi. Minä pistin linkin ylösen kirjoitukseen.

  4. Risto Peltola sanoo:

    Pursiaisen molemmat blogit sinänsä, ne ovat selkeitä ja tarpeellisia, tietysti, kiitos niistä.

    HP on ehkä liian ankara kritiikissään, kun hän moittii oppositiopoliitikkoja ”vääristä tulkinnoista”, kun nämä tulkitsevat ”menetetyiksi verotuloiksi” tulot joista veron periminen on verottajalle vaikeaa. Toisaalta arviot ”menetetyistä verotuloista” tai ”voitettavista verotuloista” voivat jopa kasvaa, jos pääomaverotus voidaan harmonisoida ainakin alimpien kantojen osalta, ja pääomatulojen ja palkkatulojen verokannat
    saadaan lähemmäksi toisiaan.

  5. Ulf Fallenius sanoo:

    Niin tai näin niin veronkierto ei loppu koskaan aina löytyy uusi mahdollisuus ja uusi veroparatiisi.

  6. Karri sanoo:

    Pursiainen ei kyllä vastaa mielekkäästi Ylösen kritiikkiiin vaan hyökkää vaan lisää. Heikko (epäargumentatiivinen) esitys Pursiaiselta.

  7. Bengt Högman sanoo:

    Miten pankit (vielä olevat) ovat tutkineet saatavat 0 korolla EKP,ltä,pitäisköhän antaa lainaa yrityksille vaikka 2% korolla,hmm vaatii diplomi ekonomistin tutkinto onko se kannattavaa kaupankäyntä?Miinus Korko voidaan hoitaa ihan Sicialittain asiakaspalvelumaksuilla.

  8. Max Envall sanoo:

    Kirjoituksen valossa on mielenkiintoista katsoa Bernie Sandersin talouslaskelmia 🙂

    https://berniesanders.com/issues/how-bernie-pays-for-his-proposals/

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa