Onko työttömien kiusaaminen hallituksen tavoite? Jep.

Onko työttömien kiusaaminen hallituksen tavoite? Jep.

Hallitus suunnittelee työttömille uusia velvoitteita. Työttömien pitää ehdotuksen mukaan tulevaisuudessa tehtailla vähintään yksi työhakemus viikossa. Jos hakemuksia ei synny vaadittuun tahtiin, työtön menettää päivärahan pitkäksi määräajaksi.

Oppositiopuolueet, samoin kuin ainakin SAK ja STTK ovat ehtineet jo tuomita esityksen. Mielipidekirjoituksissa hallitusta syytettiin työttömien kurjistamisesta, koska  ministerit eivät ymmärrä työttömän arkea. Helsingin Sanomissa ihmeteltiin, alkaako aivoton turhien työhakemusten tehtailu.

Aika monet tuntuvat siis ajattelevan, että työttömien elämän kurjistaminen ja aivoton hakemustehtailu ovat hallituksen tyhmän politiikan sivutuotteita. Itse asiassa on todennäköisempää, että juuri ne ovat uudistusten päätarkoitus.

Työttömän kannustimet hakea työtä riippuvat keskeisesti hyvinvointierosta työllisenä ja työttömänä olemisen välillä. Mitä parempaa työllisen elämä on työttömyyteen verrattuna, sitä suurempi on työnhaun kannustin. Jos hallitus haluaa parantaa työnhaun kannustimia, sen on suurennettava eroa.

Eroa voi suurentaa kahdella tavalla. Täytyy joko lisätä työllistymisestä saatavia hyötyjä tai sitten alentaa työttömän hyvinvointia.

Hallitus ei päätä millainen palkka työntekijällä työllistyessään on. Verojen alentaminen niin tuntuvasti, että työ kannattaisi merkittävästi paremmin on Suomessa mahdotonta. Siksi hallituksen on vaikea vaikuttaa työllistymisen hyötyihin.

Hallitus voi sen sijaan vaikuttaa suoraan työttömän hyvinvointitasoon. Yksinkertaisin temppu on huonontaa työttömyysturvaa. Niin on tehtykin, ja uusiin ehdotuksiin sisältyy myös heikennyksiä. Työttömyysturvan tasolla on tutkitusti merkittäviä työllisyysvaikutuksia, vaikka kannustindenialistit muuta väittävät.

Mutta työttömyysturvaa on erittäin vaikea heikentää merkittävästi. Työttömyysturvasta Suomessa päättävät paljolti työmarkkinajärjestöt, eivät poliitikot. Poliittinen ilmapiiri ei sekään ole Suomessa otollinen työttömyysturvan tuntuvalle leikkaamiselle.

Jäljelle jää vain työttömien hyvinvoinnin alentaminen muilla keinoilla. Byrokraattinen kiusaaminen, kyttääminen, hakemushelvetti, kursseilla ja tempputöillä kiduttaminen ovat tapoja huonontaa työttömien elintasoa alentamatta tuloja. Näin työllistymistä saadaan houkuttelevammaksi työttömyyteen verrattuna ja kannustimet terävöityvät.

Byrokratia ja tarpeettomat hakemukset ovat siis politiikan päämäärä, eivät sen sivutuote.

Yhteiskunnan kokonaishyvinvoinnin kannalta työttömien kiusaaminen on kuitenkin todella huono tapa parantaa kannustimia. Työttömien hyvinvointi alenee, ilman että veronmaksajien taakka kevenee. Työttömyysturvan leikkaaminen olisi työttömien kannalta ikävä juttu, mutta seurauksena olisi sentään säästö kaikille muille.

Suomalaisen hyvinvointipolitiikan kiero logiikka estää leikkaamasta työttömyysturvaa. Se pakottaa hallituksen kiusaamaan työttömiä kaikkien kannalta järjettömällä tavalla.

Järkevintä olisi uudistaa sosiaaliturva perusteellisesti ja vapauttaa työmarkkinat. Täytyy olla aikamoinen ihmisvihaaja, että pitää nykyistä järjestelmää parempana vaihtoehtona.

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

28 kommenttia artikkeliin “Onko työttömien kiusaaminen hallituksen tavoite? Jep.

  1. Olli Rysä sanoo:

    Jos tuota ajattelee vähän pidemmälle niin työttömien simputuksen taka-ajatuksena voi olla se, että jos pienipalkkaisen työn vastaanottaminen ei ole taloudellisesti järin houkuttelevaa kannustinloukkujen vuoksi niin työn tekemisestä tehdään houkuttelevampaa ottamalla pois työttömien vapaa-aikaa, jolla on varmasti monelle työttömälle arvoa. Kokonaishyvinvoinnin kannalta sillä on todella paljon merkitystä onko joku työttömänä vai töissä, vaikka sillä sen yksilön kannalta ei olisi kovin merkittävää taloudellista impaktia.

    1. Justus Sammallehto sanoo:

      Juu kyllähän se kaikille muille kiva olisi, jos työttömät saataisiin ilmaisiin töihin. Jo vain, alkaisi ne 15h/vko 8e/h työt kiinnostamaan. Siinä meillä vasta olisi hieno yhteiskunta.

    2. Erkki-Petteri sanoo:

      Virkakoneiston takaa-ajatuksena on pelastaa omat te-virat tekemällä runsaasti laissa säädettyä, mutta muuten aivan turhaa työtä. Organisaatio osoittaa voimansa laajentumalla yhä uusin keinoin, yhä uusilla toiminnoilla.

  2. Ulf Fallenius sanoo:

    Markkinaehtoinen työvoima ja työttömyys tuet pois.

  3. Tuomas P sanoo:

    Oleellista on huomata, että on olemassa monenlaisia työttömiä. On toimeentulotuella eläviä pitkäaikaistyöttömiä joilla elämänhallinta on sillä tasolla, että elämä on ihan tarpeeksi kurjaa eikä lisää kepittämällä saa aikaan enää mitään muuta kuin täydellisen musertumisen byrokratian alle, ja toisaalta hyvin koulutettuja ja varakkaita ”työttömiä”, jotka ovat päättäneet pitää vuoden mittaisen sapattivapaan ansiosidonnaisen turvin.

    Tähän jälkimmäiseen porukkaan hallituksen pelleily ei osu lainkaan; neljän työpaikkailmoituksen täyttäminen kuussa ei vapaaehtoiselle lomailijatyöttömälle tunnu missään, ja vaatimus työssäkäynnistä hoituu hyvien suhteiden kautta järjestyvillä keikkahommilla.

    Tarvitaan perustulonkaltainen täysin vastikkeeton sosiaaliturva jolla kaikkein heikoimmassa asemassa olevien työttömien elämää helpotetaan, ja toisaalta ansiosidonnaista työttömyysturvaa pitäisi leikata jotta sitä ei käytetä lomailuun.

    Heikoimmassa asemassa olevilta työttömiltä leikkaaminen ei varmasti lisää kannusteita työntekoon; heillä asiat ovat niin surkealla tolalla jo nyt, että tilanteen heikentäminen vain passivoi entisestään. Eli vaikka hallituksen esitys olisikin Pursiaisen kuvaamalla tavalla fiksumpi kuin miltä se näyttää, se on silti tyhmä ja ihmisvihamielinen. Toisaalta epäilen suuresti, että hallitus olisi niin ovela kuin Pursiainen esittää: yleensä ei kannata epäillä pahantahtoisuutta, jos ilmiön voi selittää myös epäpätevyydellä.

    1. Erkki-Petteri sanoo:

      Pois vaan koko ansiosidonnainen työttömyysturva. Ei tarvitse asuntolainaa maksella työttömyysturvarahoilla.

      Perustulo/perustili tai niiden kombinaatio olisi mielekäs yritys ratkaista työttömien ja vajaatyöllisten toimeentulo-ongelmaa. Miksei muuten vajaatyöllisyyteen ja toisaalta ylikouluttautumiseen/työmarkkinoiden laatuongelmaan kiinnitetä mediassa enemmän huomiota? Poliitikot yrittävät vain sysiä työttömiä edes johonkin hommaan eikä kriittistä ääntä kuulu. Eilenkin kaksi hyväkästä sai talkkiohjelmassa piehtairoida aktivointiharhassaan ihan rauhassa Jan Anderssonin sitä häiritsemättä. Ehkä juontaja ei itse tajunnut tilannetta, mutta vakavinta on sittenkin se etteivät tavalliset ihmiset tajua tällaisen poliittisen diskuteeramisen vinksahtuneisuutta.

      Pitääkö tapahtua iso vahinko ennenkuin äly alkaa toimia?

  4. Pentti Köyri sanoo:

    Jos vaikuttavaksi tekijäksi ottaa mukaan liian vaikean yleissitovan työehtosopimuksen (ei tarvitse pohtia aina matalapalkkajuttuja, vaan esim. paperiduunarin), niin eikö silloin työttömän motivointi ole turhaa? Työ tehdään jossain muussa maassa riippumatta siitä, montako hakemusta työtön lähettää ja kuinka vähän hänelle annetaan työttömyyskorvausta. Seurauksena pitää yrittää alalle, josta ei ole erityisosaamista ja silloin päästään näihin mataliin palkkoihin ja kannustimiin..

  5. Otto sanoo:

    ”Työttömyysturvan leikkaaminen olisi työttömien kannalta ikävä juttu, mutta seurauksena olisi sentään säästö kaikille muille.”

    Arvomaailmasi käy tässä kommentissasi harvinaisen hyvin selville! Myös keltaiset tähdet rinnuksissa olivat aikanaan kantajiensa kannalta ikävä juttu mutta seurauksena kaikille sen ajan liberaaleille oli sentään saatavilla runsaasti orjatyövoimaa.

    ”Järkevintä olisi uudistaa sosiaaliturva perusteellisesti ja vapauttaa työmarkkinat. Täytyy olla aikamoinen ihmisvihaaja, että pitää nykyistä järjestelmää parempana vaihtoehtona. Mitä parempaa työllisen elämä on työttömyyteen verrattuna, sitä suurempi on työnhaun kannustin. Jos hallitus haluaa parantaa työnhaun kannustimia, sen on suurennettava eroa.”

    Nämä työnhaun kannustimet hiottiin myös Auschwitzissa aikanaan huippuunsa. Ero työtä tekevän ja tekemättömän välillä oli oma henki.

  6. Sam sanoo:

    Heikki Pursiainen ”Mitä parempaa työllisen elämä on työttömyyteen verrattuna, sitä suurempi on työnhaun kannustin. Jos hallitus haluaa parantaa työnhaun kannustimia, sen on suurennettava eroa.”

    Pursiainen ei tuo keskusteluun mitään uutta. Vastaavalla tavalla on kohdeltava muitakin edunsaaja ryhmiä. Voidaan aloittaa vaikka yritystuista. Pursiaisen ajatusmalli on sikäli vastuuton, että hän ei näe kovin pitkälle. Miksi emme suoraan lopettaisi työttömien tukea kokonaan? Miksi? Pursiaisen malli on samanlainen kuin hallituksen holhoupolitiikka, hän sanoittaa sen vain toisin. Siksi on ajatushoutomoita.

  7. Setoinenoikealta1917 sanoo:

    Ja tälläiset Pursiaiset, joiden palkanmaksaja ja opiskelujen kustantaja on ollut valtio, sitten haluavat muilta tuet pois.

    Voin kertoa Pursiainen että nimesi varmaan jää niiden kurjassa asemassa olevien mieleen eikä missään hyvässä mielessä. Oikeastaan toivon, että kaikki tuet otettaisiin pois ja nämä kaltaisesi libertaristit saisivat mitä ovat haluamassa.

  8. Ville sanoo:

    Kerropas, miten paljon leikkaamisen varaa on käteen tulevassa 520€ työmarkkinatuessa? Asumistukea en saa, sillä asun velkaisessa omistusasunnossa, jonka asumiskulut ovat pienemmät kuin vuokra.asunnossa. Voisin toki myydä asuntoni, muuttaa kalliimmalle vuokralle, hassata lainanmaksun jälkeen asunnon myynnistä saadut rahat vaikka kanarian lomiin, jonka jälkeen olisin oikeutettu asumistuen lisäksi myös toimeentulotukeen. Mutta se vasta kalliiiksi yhteiskunnalle tulisikin.

    Vaimoni on ansiosidonnaisella. Jos putoamme molemmat työmarkkinatuelle, niin meillä jäisi nykyisessä kodissa n. 230€/hlö elinkuluihin . Se ei tietenkään riitä, pakko mennä vuokralle ja sitten tullaan paljon kalliimmaksi yhteiskunnalle.

    Mutta kerro Pursimies että riittäisikö sinulle 520€ käteen kuukaudessa kaikkiin kuluihisi, ja niin että siitä voi vielä tuntuvasti leikata?

    1. komment sanoo:

      Jos tippuisitte molemmat 520€/kk suuruiselle työmarkkinatuelle, ja jos tilinne olisivat silloin tyhjiä, eikä sijoitusvarallisuutta teillä ole, saattaisitte saada toimeentulotukea. Sitä saa myös omistusasunnossa. Toimeentulotukea maksetaan Kelasta sen verran, että kahden aikuisen taloudessa rahaa jää 829,42 €/kk elämiseen sen jälkeen kun asumismenot (myös omistusasunnon hyväksytyt menot sen mukaan, mitä laskuja tulee milloinkin asumisesta tulee, mukaan lukien myös asuntolainan korot), terveydenhuoltomenot yms. on ensin vähennetty tuloista. Jos se ei riitä, voi saada kunnasta täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea Kelasta maksetun tuen lisäksi.

      Työmarkkinatuen määrä on määrävä tekijä kotitalouden kokonaistulojen määrässä lähinnä silloin, jos perheessä on joku sellainen, joka tienaa enemmän. Jos kotitaloudella ei ole sijoitusomaisuutta eikä rahaa tilillä, saa työmarkkinatukeen oikeutettu Kelasta kuukausittain rahaa sen verran, että käteen jää suunnilleen toimeentulotuen perusosan verran rahaa. Eli kotitalouden kokonaistulojen kannalta työmarkkinatuella on merkitystä vain niissä tapauksissa, joissa kotitalous ei ole oikeutettu toimeentulotukeen.

      Työttömyysturvan tasolla on kannustinvaikutuksia töihin hakeutumisen kannalta, mutta lähinnä ilmeisesti niissä tapauksissa, joissa työttömyysturvan taso määrittää perheen kokonaistuloja. Esimerkiksi se, milloin oikeus ansiosidonnaiseen päättyy, muodostaa piikkiä töihin takaisin hakeutumiseen. Sen sijaan alimpien työttömyyskorvausten osalta moni saa samaan aikaan muita tukia, joiden määrä kasvaa, jos työttömyyskorvaus laskee. Tällöin työttömyysturvan tasoon liittyvä kannustinvaikutus ei toimine ihan samoin.

  9. LK sanoo:

    Jos yksi pakollinen työhakemus per työtön per viikko on liikaa, niin montako vapaaehtoista työhakemusta per työtön per viikko on liikaa?

    Työttömät eivät siis joko hae töitä edes kerran viikossa tai olemme jo hukkuneet hakemuksiin.

  10. Jouko sanoo:

    Samalla voidaan poistaa maatalous- ja yritystuet, hups, mutta sehän ei käy Liberalle eikä kokoomukselle!

  11. Jukka Peltonen sanoo:

    Suuri osa työttömistä voidaan siirtää sairaseläkkeelle tämän kyykyttämisen jälkeen. Näin työttömyys vähenee. 😉

    1. Kenneth sanoo:

      Olisi sosiologeilla muutenkin työtä tutkia sitä, kuinka paljon mielenterveyden ongelmia tämä kyseinen työllisyyspolitiikka aiheuttaa.. Jos ja kun työnhakijoiden tietotaitoa oman elämänsä suhteen pidettäisiin paremmassa arvossa ja se myös heille osoitettaisiin (vaikkapa nyt yleisellä myönteisellä suhtautumisella siihen, että työttömyydestä huolimatta ihminen pystyy pitämään itsensä kasassa), voisi se tulla moninverroin kannattavammaksi tavaksi tukea työnhakijoita, kuin tämä nykyinen hyppyyttäminen ja valvonta.

      Luottamus lisää luottamusta ja epäluottamus luottamusta. Kumpaa me Suomessa tarvitsisimme enemmän?

  12. Kenneth sanoo:

    Kannattaa lukea tämä Hesarin ansioitunut vieraskynä kuukauden takaa: http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005122721.html

    Kirjoittajat kuvaavat työllisyydenhoitoon liittyviä tilanteita tarkemmin kuin yksikään toinen maassamme tähän asti työvoimapolitiikkaa kommentoinut. Näin ainakin minun mielestäni. He nojaavat tutkimustuloksiin omassa analyysissään.

    ”On kyseenalaista motivoida pitkäaikaistyöttömiä osallistumispakon ja yksityisyydestä tinkimisen avulla.” juttu alkaa ja jatkuu: ”Osallistumisen edut tiedetään, mutta osallistumispakko voi loukata perusoikeuksia tai olla kansalaisten tasavertaisen kohtelun vastaista. Jos ­oikeus perustoimeentuloon on ansaittava luopumalla itsemääräämis­oikeudesta, osallistumistulosta tulee köyhien alistamisen ja kontrollin väline.”

    Kirjoittajat jatkavat: ”Kansainvälisten tutkimusten mukaan syrjäytymistä on onnistuttu lieventämään parhaiten panostamalla työttömien hyvinvointiin ja mahdollisuuksiin kehittää itseään sekä sosiaalisten oikeuksien toteutumiseen.”

    jolloin oma kysymykseni kuuluukin: perustaako nykyinen hallitus suunnitellut työllisyystoimenpiteensä tutkimuksiin? Jos ei, miksi ei? Mututuntumalla on parempi politikoida..? Ehkä. Mutta silti.

    Kirjoituksen loppupuolella on kaksi olennaista asiaa:
    ”Osallisuutta ja osallistumista pitäisi rakentaa kunnioittavalla asenteella.” ja ”Rangaistuksilla uhkaamisen ­sijaan olisi ratkaistava, miten osallistumisen esteitä poistetaan.”

    Luuletteko, että edes osa hallituksen ministereistä vielä jonakin päivänä ymmärtäisi tämän?

    Ja lopuksi: ”Osallistumistulon yhteiskunnallista arvopohjaa mitataan kysymällä, voisiko osallistumisvelvoitteen kohdistaa samoilla ehdoilla muillekin kuin pitkäaikaistyöttömille.”

    Itselläni ei ole tähän enää mitään lisättävää. Kiitos Heikki Pursiaisellekin hyvästä ja aiheellisesta kirjoituksesta. Nostetaan tämä kissa nyt pöydälle, vaikka sen keisarin olemattomien vaatteiden sekaan.

  13. Miikka Lahti sanoo:

    Juurihan sitä työttömyysturvaa leikattiin n. 5% omavastuupäivien muodossa ja lisäksi omaehtoisen opiskelun kulukorvausten poistolla. Toki Liberalle alle 50% leikkaukset lienevät yhtä tyhjän kanssa.

  14. Ismo Soininen sanoo:

    Sellainen työttömyysturva joka mahdollistaa vapaavuosien tai muun pitämisen normaalin työnteon lomassa on passivoivaa kuten ansiosidonnaisen toiminnasta voidaan nähdä. Viimesijaisilla etuuksilla – eli työmarkkinatuella, asumistuella ja toimeentuloetuuksilla sen sijaan on vähän tekemistä työllistymisen kanssa koska tukien suuruus on niin matala että se kuluu kokonaisuudessaan asumiseen ja välttämättömiin elinkustannuksiin. Tässä joukossa työttöminä ovat pitkälti ne jotka eivät kaikesta huolimatta töitä saa, ja sitten ne, jotka eivät tosiasiallisesti töihin kykenisi menemäänkään.

    Itse sairastuin vaikea-asteiseen masennukseen työkkärin kyykytystemppujen seurauksena. Pidin niitä pahempana rangaistuksena kuin vankilaa, koska niiden ei ollut tarkoituskaan työllistää ketään, vaan toiminnasta paistoi läpi sen rangaistusluontoisuus sekä ilmaisen työvoiman hyväksikäyttö.

  15. Riitta Mård sanoo:

    Jos työpaikkojen 4 x kuukaudessa pakkohakeminen tulee voimaan ammatista, paikkakunnasta, iästä ja terveydentilasta riipumatta, uhkana 2 kuukauden tulojen täydellinen menetys, on mielestäni ilmiselvää että työttömien mielenterveysongelmat ja sairauslomat lisääntyvät merkittävästi. Halutaanko tilastoja putsata tätä kautta? Tai jos vaikka joksikin aikaa työttömäksi jäänyt nuori geenitutkija joutuu pakosta hakemaan geenilabran siivoojan paikkaa, lähtee hän kipinkapin ulkomaille, sitäkö halutaan? Toivottavasti syntynyt somemyrsky saa päättäjät ajattelemaan edes vähän ihmislähtöisemmin.

    1. LK sanoo:

      Montako vapaaehtoista hakemusta kuukaudessa lisää työttömien mielenterveysongelmia?

      Montako hakemusta kuukaudessa työtön mielestäsi kykenee kirjoittamaan kuukaudessa ilman mielenterveyden järkkymistä?

      1. Kennth sanoo:

        Hyvä LK, ei se hakemusten tekeminen ole se syy mielenterveydellisiin ongelmiin, vaan suhtautuminen, epäluottamus ja mitätöinti, mitä työnhakija kohtaa paikoin jopa TE-toimistoissa. Myös se, että itsemääräämisoikeus on viety (sen suhteen, mitä työpaikka hakea) on yksi suuri syy omanarvontunnon katoamiseen. Yleinen lyttääminen, haukkuminen, syyttäminen – ilmapiiri, joka ei arvosta minkään vertaa. Kuten tuo sinunkin.

        Ei määrä vaan laatu. Pätee muuten myös työpaikkahakemuksiin. On järjetöntä ajatella, että työnhakija hakisi mitään muuta kuin sellaista paikkaa, johon hän on sovelias. Ja kuka tämän paremmin tietäisi, kuin työnhakija itse. Vähän luottamusta, pliis.

        Ja vaikka velvoitteita onkin, mikä on se taho, joka käskee TE-toimistojen virkailijoita kätkemään oman ihmisten kunnioituksen? Miksi ei voida palvella asiakaslähtöisesti ja ystävällisesti? Onko vallanhalu ja holhousperversio niin vahva joillakin, että sen takia työllisyystoimet ovat tällaisessa jamassa, huonommassa kuin koskaan.

  16. Ulf Fallenius sanoo:

    Työtöntä pitää kiusata yhtä paljon kuin verottaja kiusaa pientä yrittäjää jo ihan tasapuolisuuden takia.

  17. Kenneth sanoo:

    Terveyspalvelut toimivat siten, että ihminen, joka kokee tarvitsevansa apua hakeutuu terveyskeskukseen tai sairaalaan ja saa sieltä räätälöityä, asiakaskohtaista apua ja hoitoa hakemaansa tilanteeseen. Kahta samanlaista tilannetta ei ole.

    Voisiko työllisyyspalvelut toimia vastaavanlaisella logiikalla? Eli ei massana kaikkia samoja palveluja kaikille työnhakijoille (+ järjetön kaikkia koskeva valvontakoneisto vielä tämän päälle) vaan räätälöityjä, yksilökohtaisia työnhakupalveluita niille, jotka tuntevat tarvitsevansa apua?

    Eikö rajalliset TE-palveluiden resurssitkin riittäisi silloin paremmin?

    Nykyiset suunnitellut toimet ovat hieman vastaavanlaisia, kuin jos meillä terveydenhuollon puolella jokaiselle hetkeksikään sairastuneelle tehtäisiin samat tutkimukset – vaivasta riippumatta – ja kolmen kuukauden välein pääsisi lääkärin haastatteluun, oli vaiva ihan mikä tahansa. Terveyskeskuksen asiakkaana tulisi olla seurannan alaisena aina kun ei olisi täysin terve. Kansalaisen omaan kykyyn hoitaa itsensä terveeksi ei luotettaisi vähääkään. Siksi seuranta.

    Sairaan omaa tilannekuvausta ei kuunneltaisi vaan hänet laitettaisiin saman putken läpi. Sen lisäksi jokainen itse oman venähtäneen nilkkansa parantanut laitettaisiin raportoimaan terveysviranomaiselle viikottain siitä mihin toimenpiteisiin kansalainen oli ryhtynyt oman nilkkansa parantamiseksi – valvottaisiin, ettei kansalainen vain jätä itseään hoitamatta. Ja lähetettäisiin sakko, jos itseään ei ole hoitanut. Ja sitten kysyttäisiin miksi terveydenhoidon resurssit eivät oikein riitä? Miten ne tällaiseen hullutukseen koskaan riittäisivätkään.

    Ja miksi meillä edelleen tuntuu vallitsevan tuollainen ”minä tiedän paremmin mikä sinulle on hyväksi” -tyyppinen suhtautuminen oikeustoimikelpoisiin, koulutettuihin ihmisiin? Kyllähän valinnanvapaus on terveydenhoitopalveluissa ja se toimii, joten miksi se ei toimisi työnhaussa yhtä lailla? En tajua.

    Kohdistettua asiakaslähtöistä työnhakuapua niille, jotka apua tarvitsevat. Juuri niinkuin terveydenhuoltopuolellakin tehdään.

  18. huvituin sanoo:

    ”Yhteiskunnan kokonaishyvinvoinnin kannalta työttömien kiusaaminen on kuitenkin todella huono tapa parantaa kannustimia. Työttömien hyvinvointi alenee, ilman että veronmaksajien taakka kevenee. Työttömyysturvan leikkaaminen olisi työttömien kannalta ikävä juttu, mutta seurauksena olisi sentään säästö kaikille muille.”

    Seurauksena olisi toki todennäköisesti myös muutakin (mm. työttömyyden aiheuttamien terveys- ja sosiaalisten ongelmien kasvu). Työttömyysturvan leikkaamiselle tilanteessa jossa työllistymistä/työllistämistä ei helpoteta on vain ja ainoastaan typerää. Ansiosidonnaisen kestoon yms. voisi toki tehdä kiristyvstä.

  19. Anna sanoo:

    Mikäs kokonaishyvinvointi se sellainen on että toiset pakotetaan tekemään pakkotöitä ilman palkkaa ja tiukan valvonnan alle toisten saadessa senkin edestä palkkaa? Aika jännä aate tuo liberalismi ja sen tuoma kokonaishyvinvointi.
    Minä olen kiltti ihminen ja varmaan kituisin hiljaa pois, mutta moni ei ole. Onko sitten epätasa-arvoinen yhteiskunta joka nopeasti ajautuisi kaaokseen ja rikollisuuteen jotenkin tavoiteltavan arvoista, en ainakaan itse näe sellaista tavoitelemisen arvoiseksi.
    Mitenkäs muuten yritystuet ja maataloustuki, ei sitten Pursiainen rohkene niitä leikata. Miksi ei?

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa