Perintöjen puolesta!

Perintöjen puolesta!

Perintöverosta ja sen tasosta puhutaan taas. Korkean perintöverotuksen kannattajat perustelevat näkemystään mahdollisuuksien tasa-arvolla. Osa tuntuu ajattelevan, että varallisuuden periytyminen on ongelma, joka pitää ratkaista.

Todellisuudessa se on hieno asia, josta on syytä iloita.

Omien lasten hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta huolehtiminen on suurelle osalle ihmisiä yksi elämän tärkeimmistä päämääristä. Hyvä yhteiskunta on sellainen, jossa ihmiset voivat toteuttaa itselleen tärkeitä asioita. Yksi keskeinen tapa edistää omia päämääriä on kerätä varallisuutta ja käyttää sitä itselleen tärkeisiin asioihin.

Siksi hyvässä yhteiskunnassa ihmisillä täytyy olla mahdollisuus edistää omien lastensa hyvinvointia siirtämällä näille varallisuutta. Yhteiskunta, joka ei anna vanhempien huolehtia lastensa hyvinvoinnista ei välitä siitä mikä sen jäsenille on tärkeintä.

Peritty varallisuus on hieno asia. On mahtavaa, ettei ihmisen tarvitse aloittaa elämäänsä tyhjin taskuin. Varallisuus luo turvallisuutta, vakautta ja antaa mahdollisuuden ottaa riskejä. Se mahdollistaa sen, ettei ammatin tai koulutuksen valintaa tarvitse tehdä pelkästään rahan takia.

Mitä suuremmalla osalla suomalaisia on varallisuutta syntyessään tai itsenäistyessään, sitä parempi. Suomi on ollut korkean tulotason maa vasta lyhyen aikaa. Useimpien suomalaisten isovanhemmat syntyivät vielä köyhinä. Varallisuutta on suurimmalle osalle kertynyt vasta sukupolven tai parin verran ja se on usein aika vaatimatonta.

Mutta sekin on jotain. Kun jokin suku on kerran noussut köyhyydestä ja saanut kerättyä varallisuutta, olisi mitä suurinta typeryyttä ehdoin tahdoin pyrkiä tekemään siitä uudestaan köyhä. Olisi silkkaa ihmisvihaa nollata ihmisten vaivalla ja tuurilla keräämä varallisuus aina sukupolven vaihtuessa.

Sen sijaan meidän pitää riemuita jokaisesta suvusta, joka on saanut nostettua itsensä köyhyydestä ja onnistunut keräämään jotakin varallisuutta. Meidän pitää iloita jokaisesta ihmisestä, joka on saanut siirrettyä lapsilleen omaisuutta ja pystynyt näin parantamaan näiden elämää.

On tietenkin surullista, että kaikilla vanhemmilla ei ole mahdollisuuksia jättää merkittävää perintöä. Köyhyys on kammottava asia. Elämän aloittaminen ilman mitään pesämunaa on paljon vaikeampaa ja vaarallisempaa kuin perinnön kanssa. Mutta ratkaisu tähän ei tietenkään ole verottaa kaikkia köyhiksi, vaan auttaa niitä joilla ei ole perintöä.

Ongelma ei ole siinä, että osa ihmisistä on varakkaita vaan siinä, että osa ei ole. Varallisuuserojen tasaaminen niin, että yritetään tehdä rikkaista köyhiä on järjetöntä ja tuhoisaa puuhaa. Järjellisen politiikan päämääränä on yrittää pitää varakkaat suvut varakkaina ja tehdä mahdollisimman monista köyhistä suvuista varakkaita.

Suomessa koko puhetapa on päässyt vääristymään. Koko ajan puhutaan vain tuloerojen, varallisuuserojen tai epämääräisemmin eriarvoisuuden vähentämisestä. Mutta eroja voi pyrkiä vähentämään tekemällä kaikista köyhiä tai tekemällä useammista rikkaita. Vain jälkimmäisessä on järkeä.

Aivan sama pätee muuten koulutukseen. Suurimmalla osalla suomalaista akateeminen perinne on tuore. Harvojen isovanhemmista kaikki olivat edes ylioppilaita, saati maistereita. Koulutettujen vanhempien keskeinen tavoite elämässä on siirtää oma koulutustaso eteenpäin lapsille. He yrittävät kaikin voimin siirtää eteenpäin niitä tietoja, taitoja, tapoja ja asenteita, jotka edistävät menestystä koulutustiellä.

Nämä tiedot, taidot, tavat ja asenteet voidaan nähdä ihan samanlaisena perintönä kuin tavanomainen varallisuus. Myös tämän inhimilliseksi pääomaksi kutsutun varallisuuden onnistuneesta siirtämisestä seuraavalla sukupolvelle on syytä iloita. Kun yksi sukupolvi on kerran päässyt nousemaan korkealle koulutustasolle, olisi järjetöntä toivoa, etteivät myös seuraavien sukupolvien edustajat kouluttautuisi suurella todennäköisyydellä.

Koulutuksen periytyvyys on siis upea asia. Se tarkoittaa, että arvokas inhimillinen pääoma siirtyy sukupolvelta toiselle, eikä häviä. On surullista, että kaikilla vanhemmilla ei ole samanlaista inhimillistä pääomaa siirrettäväksi. Mutta ratkaisu on tässäkin huonommista lähtökohdista olevien kouluttautumisen siinä toivossa, että näillä olisi mahdollisuus kerätä omaa inhimillistä pääomaa ja siirtää se lapsilleen.

Ihmisiä, joilla ei ole perittyä varallisuutta, pitää auttaa ja tukea. Mutta varallisuuden tai koulutuksen periytyminen ei ole ongelma, vaan syy riemuita. Tämä seikka on syytä pitää mielessä, kun oikeaa perintöveron tasoa pohditaan.

Äärimmäinen varallisuuden keskittyminen voi olla yhteiskunnallinen ongelma.Mutta Suomessa ei ole tällaisesta kehityksestä hirveästi merkkejä. En myöskään halua väittää, ettei suuria perintöjä saisi verottaa. Järkevä perintöveron taso on tuskin nolla. Ihan järkevät ihmiset kannattavat suhteellisen korkeaakin perintöveroa.

Mutta oikea perintöveron taso on oman kirjoituksensa aihe. Nyt tarkoitukseni on yksinkertaisesti tuoda esille se usein unohtuva seikka, että peritty varallisuus on hyvä, ei huono juttu. Siksi perintöjen korkea verottaminen ”mahdollisuuksien tasa-arvon” nimissä sen vuoksi, että kaikki eivät saa yhtä paljon perintöä on järjetöntä.

Toivokaamme vilpittömästi, että mahdollisimman moni suomalainen saisi perintönä joko varallisuutta tai koulutusta tai kumpaakin.

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

20 kommenttia artikkeliin “Perintöjen puolesta!

  1. toota sanoo:

    Tuoreiden tutkimusten mukaan lasten saanti on Suomessa harvinaistunut, lapsettomuus yleistynyt ja lemmikkieläinten määrät ovat kasvussa. Eliniän nousu puolestaan tarkoittaa sitä, että myös perinnön saajat vanhenevat. Yhä harvempi saa ainakaan merkittävämpiä perintöjä ennen vaikkapa koulutuksen valinnan ajankohtaa, josta kirjoituksessa jostain syystä puhutaan. Yleisimmin vanhempiaan perivät ovat nykyään iältään kai eläkeiän tienoilla silloin kun omia vanhempiaan perivät. Lasten kasvatus on kallista touhua siinä mielessä, että lapsiperheiden tulot laskevat lapsien saannin takia verrattuna tilanteeseen, jossa lapsia ei olisi. Keskimääräinen nettovarallisuus Suomessa on korkein 65-74 -vuotiailla lapsettomilla pariskunnilla. Suurempia perintöjä jättävät ovat usein lapsettomia, jolloin perintö päätyy muille kuin omille lapsille. Mitä enemmän lapsia on, sitä pienempi nettovarallisuus vanhemmille yleensä jää, ja sitä vähemmän on myös jaettavaa perintöä. Perintökysymyksen keskeinen ongelma on siinä, että keille ja missä suhteissa perinnöt tulisi jakaa. Nykyiset lainsäädännön perintöperiaatteet ovat ajalta, jolloin keskimääräinen elinaika oli selvästi nykyistä lyhyempi. Silloin perijät olivat nykyistä selvästi useammin muun muassa lapsia, joille perintö antoi sitten ihan erilaiset mahdollisuudet eteenpäin mm. työuran kannalta. Nyt perijät ovat usein työuransa jo pitkälti tehneitä ja varallisuutensa keränneitä.

  2. Mika sanoo:

    Donald Trump!

    1. jahvetti sanoo:

      Aivan! Kysymys ei ole perintöverosta vaan siitä, että miksi YLIPÄÄTÄNSÄ verotetaan?
      Ooppera? Yliopistoprofessorit? Kansantanhut?

  3. Tuomas sanoo:

    Verotuksesta puhuttaessa pitää aina pitää mielessä kaksi asiaa: kuinka paljon veroja on mielekästä kerätä (eli mitkä tehtävät kuuluvat verovaroilla kustannettavaksi ja kuinka ne saadaan hoidettua mahdollisimman tehokkaasti) ja mistä verot kannattaa kerätä (eli minkä asian verottaminen on vähiten haitallista).

    Noin mutulla väittäisin perintöveron olevan sieltä haitattomimmasta päästä veroja verrattuna vaikkapa arvonlisäveroon tai ansiotuloveroon. Toki on muita vielä parempia verotuksen kohteita (vaikkapa kiinteistöt tai erilaiset haittaverot), mutta en mä nyt ihan ensimmäiseksi olisi perintöveroa alentamassa.

  4. Ulf Fallenius sanoo:

    Perintö pitää olla veroton.

  5. Maijasstiina sanoo:

    Perintö voisi olla veroton ainakin tiettyyn arvoon saakka ja lisäksi huomioituna perillisen sukulaisuussuhde.

  6. Henkka sanoo:

    Syntyminen oikeaan DNA-ketjuun on meritoitumisen puhtain ja korkein muoto.
    Tätä Charles Darwinin biologista mallia voi soveltaa suoraan sellaisenaan yhteiskuntaan.

    1. Juha-kummi sanoo:

      Näin on. Joka miehen on jätettävä perintötekijänsä lapsilleen – ja loput pakasteeseen S-pankkiin.

  7. Ulf Fallenius sanoo:

    Jos arvo pitää määrittää verolle perinnöstä niin alle 300000 euroa olisi verotonta ylittävä ja osuus 10% verolla.Korkeat verot Suomessa tulee viemään Kreikan nykytilaan 10 vuoden sisällä missä taas liian löysä verotus oli syynä heidän kaatumiseen Eu syliin.Suomessa ei kannatta tehdä mitään ylimääräistä ja mieluimmin olla perustamatta yrityksiä koska verotus ja työnantajavastuu liian ankara ja tämä vie koko kansantalouden valtaviin vaikeuksiin ja seuraavassa lamassa joka tulee erittäin kovana Suomeen jo 3-4 vuoden sisällä johtuen nykyisestä lyhyestä kasvusta joa ei korjaa mitään. Valtion kassa on heikko ja ylivelkainen elvytysvaraa ei ole ,Sipilän hallitus ei pystynyt yhtään kääntämään velkaantumista eikä oikeisiin rakennemuutoksiin vaan näpertelivät liikennekaaren alkoholi ja Sote uudistuksen kanssa jolla ei suurempaa vaikutusta talouteen .Totaalinen veromuutos markkinaehtoisempi työvoima turhat tuet pois olisi ollut lääke jossa työttömyys olisi pitänyt saada alle 5% ja yrittäjäisyys todelliseen kunniaan.Pienistä veroista syntyy paljon veroja ja työllisyyttä eikä isoista vaan ne pysäyttää koko toiminnan mikä on nähtävissä jo nyt.

  8. näin on sanoo:

    Ylivoim. tärkeintä on olla perimättä vasemmistolaista mentaliteettia suvulta tai yhteiskunnalta.

    1. Juha-kummi sanoo:

      Piileskeleekö tämän kommentin rivien välissä hienovarainen viittaus Liberan hallituksen varapuheenjohtajan taistolaisnuoruuteen?

      Sanonpa vain, että kirjat on siirretty jo aikapäiviä sitten Ruotsiin, jossa perintöveroja ei peritä, ja Nordean pääkonttori siirtyy seuraavaksi.

  9. Sanonpa vaan sanoo:

    Olisin Heikiltä odottanut vähän syvällisempää ajattelua. Voimme joko verottaa eläviä tai kuolleita, eli verottaa tuloja tai perintöä. Kukaan ei myöskään jätä syntymättä verotuksen takia, mutta downshiftaaminen kyllä kiinnostaa jos tuloverotus on korkeaa.

  10. Pekka T sanoo:

    Jos jotain pitää verottaa, niin perintöjen verotukselle lienee kaikkein vähiten haitallisia vaikutuksia. Peritty varallisuus johtaa kykyjen menetykseen, kun osa kannustimista ponnistella oman menestyksen hyväksi poistuu.

    1. Henkka sanoo:

      Väärin, perintövero päinvastoin poistaa kannustimen syntyä vaurautta omaavaan perheeseen.

      Näkökantani on muuten a priori -totuusolettamus, eikä sitä voi siten lainkaan kyseenalaistaa.

  11. Perijätär sanoo:

    Jos/kun perintöasioista kirjoittaa, kannattaisi tehdä se asiallisesti. Lapsiin vetoaminen on tyhmyyttä, koska suurin osa vanhempansa perivistä on kaikkea muuta kuin lapsia. Ainakin ikänsä puolesta. Perintö on ansiotonta tuloa, verotus mahdollistaa hyvinvoinnin jakamisen ja tasaamisen.

    1. klaus kultti sanoo:

      Olet taas kerran väärässä; perintö ei ole monestikaan ansiotonta tuloa, vaan niin sanotuissa hyvissä suvuissa ja perheissä lapset osallistuvat perinnön arvon luontiin ja ylläpitämiseen. Lisäksi hyvissä yhteiskunnissa monesti kunnioitetaan omaisuuden omistajan valtaa päättää omaisuuden käytöstä. Jos omistaja päättää käyttää sen niin, että se siirretään jälkeläisille se lienee yhtä kunnioitettava valinta kuin testamentata se kissoille tai totalitarismia suosivalle vasemmistoliitolle. Ilmeisesti ansiotuloa ei pitäisi verottaa laisinkaan, koska se ei kai ole ansiotonta tuloa. Vai pitääkö kaikkea tuloa verottaa? Entä kauneutta tai muita ihmisten hyvinvointiin vaikuttavia asioita? Kuinka paljon rahaa sinulle pitäisi kertaluontoisena siirtona antaa, jotta olisit tyytyväinen? Keneltä se pitäisi ottaa?

      1. Tuomas sanoo:

        Ansiotuloa nimenomaan ei pitäisi verottaa, koska ansiotulovero on dynaamisilta vaikutuksiltaan kaikkein tuhoisin vero. Arvonlisävero tulee heti kakkosena. Molemmat verot tehokaasti kannustavat tekemään asioita tehottomasti itse työn jakamisen ja erikoistumisen sijaan. Pääomatulovero menee samaan kastiin kannustamalla sijoittamaan pääomat tyhmiin kohteisiin, kuten asuntoihin.

        Perintöveron dynaamiset vaikutukset sen sijaan ovat lähes pelkästään positiivisia: perintövero kannustaa siirtämään omaisuutta eteenpäin jo ennen kuolemaa, joko lahjoituksina tai kulutuksena. Kumpikin lisää hyvinvointia enemmän kuin omaisuuden makaaminen perittävän nimissä odottamassa kuolemaa. Toki vielä perintöveroakin parempi vero olisi puhtaasti omaisuuden määrän mukaan määräytyvä vero, jollainen esimerkiksi kiinteistövero on.

        Suomessa tarvitaan verotuksen kokonaisuudistus, jossa nimenomaan dynaamiset vaikutukset otetaan lähtökohdaksi verotuksen kohteita valittaessa. Tällaiset yksitäiset ulostulot yksittäisten verojen muuttamisesta kulloinkin poliittisesti tarkoitushakuiseen suuntaan johtaa vain entistä pahempaan umpisolmuun.

      2. Henkka sanoo:

        ”perintö ei ole monestikaan ansiotonta tuloa, vaan niin sanotuissa hyvissä suvuissa ja perheissä lapset osallistuvat perinnön arvon luontiin ja ylläpitämiseen.”
        Juuri näin. Perilliset ovat itse synnyttäneet oman perintönsä, se on ainoa halutun loppupäätelmän kannalta mahdollinen a priori- lähtöolettamus. Kronologiaan tai empiirisen fysiikkaan vetoaminen on tässä(kin) tapauksessa historismia ja johtaa siten väistämättömästi kohti totalitarismia ja tuhoamisleirejä.

        ”Hyvä suku ja perhe” puolestaan on täysin yksiselitteinen ja läpivalaistu tieteellinen termi, ja taloustieteen professori Klaus Kultti toimii kaikkein parhaimpien akateemisten käytäntöjen puitteissa käyttäessään sitä argumentointvälineenään. Tämän Klaus Kultin harjoittaman kirkkaan tieteellisen artikulaation soisi juurtuvan Helsingin yliopistossa aivan kaikkiin tiedekuntiin.

  12. ehkä jotain syötävää sanoo:

    Dynamiikka on täysin tuntematon käsite demarilandiassa.

  13. Ove Stenmark sanoo:

    Jos suora periminen ilman panosta on pahasta, periminen tulonsiirtona perintöveron kautta on myöskin sitä. Yhteiskunnan varat eivät ole yhteisiä.

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa