Talousuudistus mallia Kreikka

Talousuudistus mallia Kreikka

Mikään ei enää yllätä kreikkalaisissa uutisissa. Tiedot Kreikan hallituksen 9.7. EU:lle toimittamista lupauksista eivät poikkea tästä säännöstä. Uutistietojen mukaan luvattuun talousuudistukseen sisältyy valikoiva arvonlisäveron nosto, joitain yritysveron korotuksia (lähinnä kai laivayhtiöille) ja joitain marginaalisia eläkeleikkauksia 2019. Puolustusmenoista pois pari sataa miljoonaa euroa. Näilläkö eväillä Kreikan julkinen talous tasapainottuu ja kansantalous kääntyy kasvuun? Ei kai nyt sentään.

Kreikan BKT oli viime vuonna 179 miljardia euroa. Erikoista on se, että kulutusmenot olivat 164 miljardia. Ne olivat selvästi suuremmat kuin (netto)kansantulo, joka oli 145 miljardia euroa. Negatiivista säästämistä oli siten lähes 20 miljardia euroa. Näin on tosin ollut jo viimeiset kymmen vuotta. Merkillistä kyllä, kaikki vasemman laidan ekonomistit ja toimittajat toistavat mantraa siitä, miten Kreikkaa on kurjistettu ulkomaisten rahoittajien toimesta. Mutta mistä muualta maailmasta löytyy maa, joka kuluttaa pysyvästi enemmän kuin tienaa? Kansatalouden tilinpito kertoo senkin, että bruttoinvestoinnit Kreikassa olivat vain vajaat 19 miljardia euroa. Pääoman kuluminen oli kuitenkin reilusti yli 30 miljardia euroa, joten pääomakanta supistuu kaiken aikaa. Miten tällainen talous voi lähteä kasvuun, varsinkin kun väki vähenee siirtolaisuuden ansiosta? Miten ALV:n ja yritysverotuksen kiristäminen ratkaisevat talouden perustavaa laatua ovat tasapaino-ongelmat?

Yleinen arvio on, että Kreikalla on hintakilpailukyvyn suhteen vielä parikymmen prosentin kaula (suhteessa euromaiden keskiarvoon) kurottavana umpeen. Mutta ongelma on varmaan paljon syvällisempi. Kun usko talouspolitiikkaan ja viranomaisin on nolla, investointilama vain pahenee. Ulkomaiset avustukset ja lainat viivähtävät vain hetken Kreikassa ja siirtyvät sitten ulkomaisiin pankkeihin.

Jos mitään ihmeitä ei tapahdu, Kreikka tarvitsee 20 miljardia euroa vuodessa lainoja – tai millä nimellä niitä nyt haluaa kutsua. Tämä kokoiset tulonsiirrot vaativat aika paljon globaalia solidaarisuutta Suomenkin kaltaiselta maalta, joka rämpii omissa ongelmissaan. Kokonaistuotannon lama jatkuu jo neljättä vuotta ja teollisuustuotanto supistui alkuvuonna lähes viisi prosenttia:

Mutta talouspolitiikka on vaikeaa, kun vastassa on julkinen sana ja ns. kansalaismielipide. Kun oma hallituksemme teki ohjelmassaan joitain Mikki Hiiri -supistuksia julkisiin menoihin, alkoi hirveä kiljunta tiedotusvälineissä ja lobbarijärjestöissä siitä, miten hallitus romuttaa hyvinvointivaltion ja tasa-arvon. Uusimpien Eurostatin tilastojen mukaan julkiset menot ovat Suomessa ylivoimaisesti suurimmat markkinatalousmaiden joukossa (suhteessa BKT:hen 58.7 %, kun EU:n keskiarvo on 48.1 % ja Kreikankin ”vain” 49.3 %). Jos talouspolitiikkaa aikoo harjoittaa – oli sitten kysymys Kreikasta tai Suomesta – niin, että kiljuntaa ei tule, on ilmeisesti ainoa mahdollisuus lopettaa koko markkinatalous; sehän on kaiken pahan alku ja juuri!

Mitä huonommin Suomella ja Kreikalla menee, sitä kiihkeämmäksi käyvät elvyttäjien äänenpainot. Mutta jos todellakin talous saadaan kasvuun kuluttamalla (ja velkaantumalla), Suomessa ja Kreikassa pitäisi mennä erinomaisesti. Vai tarvitaanko vielä lisää Syriza –kokeita talouspolitiikan areenalla?

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

15 kommenttia artikkeliin “Talousuudistus mallia Kreikka

  1. Jussi sanoo:

    Hyvinvointi sosiologian professori Juho Saari kertoo blogissaan, että Suomi on alhaisten sosiaalimenojen maa. Perustelut väitteelle kuulostavat järkeviltä. Mitä mieltä Matti Viren olet tästä Juho Saaren kirjoituksesta? http://blogs.uef.fi/puheenvuoroja/2015/05/13/suomi-on-alhaisten-sosiaalimenojen-maa/

    Lisäksi olen käsittänyt, että julkisten menojen suhden bruttokansantuotteeseen on huono mittari kun halutaan selvittää julkisen sektorin kokoa. Muun muassa tilastokeskuksen Marjo Bruun on kertonu, että julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen ei ole vertailukelpoinen eri maiden kesken (http://tietotrenditblogi.stat.fi/mag/article/51/). Marjo Bruun kertoo, että kenties vertailukelpoisin luku kuvaamaan julkisen sektorin kokoa taloudessa on julkisen sektorin tuottaman arvonlisäyksen osuus koko kansantalouden arvonlisäyksestä. Tämä osuus on Suomessa noin 20 % (tai jutussa kerrotaan olevan, en ole katsonut uusimpia tilastoja), joka on toki suurempi kuin EU:n keskiarvo, mutta pienempi kuin vaikkapa Ruotsissa ja Tanskassa.

  2. L-J Andersson sanoo:

    ”Mutta mistä muualta maailmasta löytyy maa, joka kuluttaa pysyvästi enemmän kuin tienaa?…..” => Kai se ole Yhdysvallat? Kuinka suuri on heidän velka?

    1. Matti Viren sanoo:

      USA:ssa velka BKT-suhde on 71 % (tämä on ns. virallinen luku, joka ei sisällä Medicarea ym .). Joka tapauksessa luku on aivan eri luokka kuin Kreikassa. USA:ssa (kokonais)kulutusmenot ovat olleet hiuksenhienosti pienemmät kuin kansatulo; siinäkin suhteessa tilanne on aika erilainen kuin Kreikassa, jossa kulutusmenot ovat olleet 10-20 % suuremmat kuin kansantulo. Ks. muuten St Louisin FED:in tilastosivulla oleva USA – Kreikka vertailu (https://fredblog.stlouisfed.org/2015/07/the-greek-tumble/). Siitä käy mm. ilmi, että vuoden 2008 jälkeen USA:n BKT on kasvanut 9 %, Kreikan supistunut 26 % (Suomen lukuhan on n. – 5 %).

      1. niin sanoo:

        Ei ihmekään, kun kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat laskeneet lähes 1:1 BKT:n kanssa. Suomessahan 55% BKT:sta muodostuu yksityisestä kulutuksesta EK:n mukaan. Siitä leikkaaminen pahentaa lamaa.

        Mitä mieltä olet muuten toukokuussa julkaistusta IMF:n kustantamasta tutkimuksesta, jonka mukaan laskusuhdanteessa tehtävät julkiset velkainvestoinnit lisäävät yksityisiä investointeja, mutteivat nosta velka/BKT:ta? Otos OECD-maat 1985->.

  3. Maisterismies sanoo:

    Relevantimpaa olisi varmaan tarkastella Suomen julkisen sektorin menoja suhteessa muihin pohjoismaihin. Ruotsilla himpun verran pienempi, Norjalla puhtaasti rahassa mitattuna rutkasti suurempi (vaikka väkeä on vähemmän kuin meillä), Tanskalla lähes sama.

    Muutenkin verotus ja valtiontalous ovat yhä pienemmässä osassa kun tarkastellaan taloutta järjestelmänä. Nykyiseen globaaliin talouslamaan suurimmat syyt ovat
    1) Keskimääräisen osakkeen omistamisen kesto. Perinteinen porvarillinen investointi kesti vuosia, nykyajan HFT-meinigissä sekunnin kymmenesosia. Talouden rattaat pyörivät aivan julmettua vauhtia, mikä ei ole missää suhteessa siihen, millä vauhdilla ihmiset toimivat.
    2) Edellisestä johtuen piensijoittajien asema osakemarkkinoilla on huonotunut, samalla finanssisektori kasvanut suhteettoman suureksi ja vaikutusvaltaiseksi.
    3) Ns. ”luova tuho” on muuttunut pelkäksi tuhoksi. Pitkäkestoiset investoinnit mahdollistavia pitkäkestoisia osakesijoituksia ei enää tehdä siinä määrin kuin aiemmin, vaan mielummin hankitaan yrityksen X osake-enemmistö ja päätäntävalta, jonka jälkeen voitot tehdään offshoreamalla, palkkoja leikkaamalla ja kutistamalla. Keskiluokan koko ja ostovoima pienenevät jatkuvasti, ja talous alkaa yskiä.

  4. niin sanoo:

    Tilastojen mukaan Suomen julkisen sektorin koko kulkee sosiaaliturvan eli tulonsiirtojen mukana. Hallinnon, terveydenhuollon jne. osuudet pysyneet aika vakiona.

    Eikö tulonsiirroista, ja yleensä ostovoimasta leikkaaminen, pahenna kestävyysvajetta kasvavan työttömyyden kautta? Tämähän heijastuu tulonsiirtojen kautta julkisen sektorin kasvuun.

    Pitää muistaa, että EK:n mukaan 55% Suomen BKT:sta muodostuu yksityisestä kulutuksesta.

  5. Juha sanoo:

    Mutta mitä äänestää setä Jooseppi?

    http://www.theguardian.com/business/2015/jun/29/joseph-stiglitz-how-i-would-vote-in-the-greek-referendum?CMP=share_btn_link

    Kreikkaa luotottaneiden pankkien riskit sosialisoitiin ensimmäisillä tukipaketeilla. Entä nyt?

  6. Jussi sanoo:

    Matti, oletko oikeasti sitä mieltä että kapitalismissa ja markkinataloudessa kulutus ei toimi talouskasvun perustana? Jos olet sitä mieltä, että leikkaamalla ostovoima kansalta saadaan talous kasvuun niin suosittelen sulle vielä jatko-opintoja. Kreikan on tähän tilaan ajanut oikeistovetoinen politiikka ja troikkaa tukevat korruptoituneet poliitikot. Syrizalla on aikamoinen työ korjata edellisten hallitusten aiheuttamat vahingot. Kreikan tilanteessa juuri nyt ei ole muusta kyse kuin poliittisesta valtapelistä, vasemmiston kasvu halutaan katkaista koko EU-alueella. Kreikan edellistä lainaohjeman esitystä oli tekemässä ja vahtimassa troikan avustajat, näin haluttiin esitys joka on riittävä ja voi mennä läpi. No, kuinka kävi? Rahaeliitti haluaa sosialisoida Kreikasta kaiken tuottavan. Kreikassa kuten myös Suomessa on nähtävissä, että maksumiehenä toimii aina se pienituloisin väestön osa kun rahaeliitti puuhastelee talousasioiden kimpussa ajaen omia etujaan.

    1. Matti Viren sanoo:

      En ole kyllä koskaan kuullut… Jopa OW Kuusisen kirja Työmiehen talousoppia ja Josef Stalinin kootut teokset kertovat, että talouskasvu perustuu pääoman akkumulaatioon, siis investointeihin. Suljetussa taloudessa investoinnit ovat yhtä kuin säästäminen ja säästäminen on määritelmän mukaan aina (yksi yhteen periaatteella) pois kulutuksesta. Kreikan niin kuin useimman muunkin maan tapauksessa syntipukkia ei kannata etsiä ulkomailta. Eiköhän se löydy omasta takaa. Kreikkahan on vuoden 1974 jälkeen on vulgäärikeynesiläisen politiikan mallioppilas; julkisen sektorin alijäämät ovat parhaimmillaan olleen 15 prosenttia suhteessa BKT:hen. Elvytystä on tullut olan takaa. Eikö Kreikalla siten pitäisi mennä hyvin! Itse asiassa paremmin kuin missään muualla. Missä nyt ovat ne, jotka väittävät, että finanssipolitiikka (budjettialijäämä) rahoittavat itsensä. Miksei se nyt rahoita itseään Kreikassa? Jos vastaus on, että ilkeä Troikka ja pahat pankit estävät ihmeitä tekevän rahasammon toiminnan, ei keskustelua varmaankaan kannata jatkaa.

      1. Juha sanoo:

        Kapitalisti kasaa, kuolema tasaa. Paroni Rothschildin mukaan paras aika ostaa osakkeita on, kun kaduilla virtaa veri. Kreikan osakemarkkinoista en tiedä, mutta huvilakauppa käy.

        http://www.verkkouutiset.fi/talous/hhuvilakauppa%20kreikka-38434

        Eläkepäiviä olisikin leppoisaa viettää Kreikassa omassa huvilassa ouzoa siemaillen. Kunhan vain eläkkeet saapuvat perille ajoissa, täysimääräisinä ja kovassa valuutassa.

        http://www.verkkouutiset.fi/talous/ilmarinen%20kreikka%20elakemaksu-38376

      2. Olli sanoo:

        Siinä vaiheessa kun taloustieteen professori liittää ainaiset julkiset alijäämät keynesiläisyyteen ei voi muuta sanoa, kun että käsittämätöntä, että mies päästetään kirjoittamaan julkiselle palstalle.

      3. Jussi sanoo:

        Mistä niitä maailma ”huippuviisaita” taloustieteilijöitä oikein sikiää kun niitten näytöt ovat aika katastrofaalisia, lähinnä lamojen ja taantumien luojina? Kumma kun kaikkiin talouskriiseihin aina on syyllinen se alhaisimman tulotason luokka. Aika paljon niillä on siis valtaa ja ovat tekemässä tärkeitä ylikansallisia päätöksiä ties missä. Löytyisikö syylliset enempi sieltä torkkupeittojen alta, vaikka VATTista. Siellähän on aikaa unelmoida miten pienituloiselta voi vielä leikata lisää ja tehdä tulonsiirrot rikkaille. Helppoheikit mielellään kätkeytyy %:n ja teorioiden taakse kun ne ovat etääntyneet käytännön elämästä täysin. Talousnikkarillehan on sama jos 500 euron kuukausituloista leikkaa 20% tai siltä joka saa 10.000 eur /kk, kummallakin leikkaus tuntuu yhtä pahalta.

      4. Olli sanoo:

        Siis mitä?

    2. Jukka Aakula sanoo:

      Onko niin että Syriza on onnistuneesti tarttunut korruptioon? Mitä tuloksia on saatu?

      En väitä juuta en jaata , kysyn. Korruptioon ja verenkiertoon tarttuminen on oleellinen asia jotta syntyisi luottamus että Kreikka on valmis ainakin johonkin rakenne uudistuksiin.

  7. M. Niemiranta sanoo:

    Ei ole tarttunut.

    ”If that’s not fixed, irrespective of whether the currency of Greece is the euro, the drachma or the rupiah, there can be no end to Greece’s plight. Is Tsipras likely to fix that? I’ll give you a hint: most Greek oligarchs voiced their support for Tsipras ahead of the general election in January. Before him, they of course supported his predecessor.”

    http://viennacapitalist.com/2015/07/05/a-reader-from-greece-writes-in/

    On aika mielenkiintoista, ettei edes Bryssel ole mitenkään puuttunut tuohon polttoöljypetokseen, vaan laittaa muut EU-maat rahoittamaan sen. Kiitos Matti Virenille artikkelista!

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa