Maailman yhteenlasketut epävarmuudet ovat aiheuttaneet taantuman, eikä talous voi kääntyä nousuun, ennen kuin epävarmuus vähenee. Yhdysvalloissa liittovaltion velkaantumistahti ja presidentinvaalit aiheuttavat epävarmuutta. Kiinassa arviolta 70 miljoonan tyhjän asunnon kupla on puhjennut ja talouskasvu lienee selvästi virallisia numeroita alhaisempi. Euroopassa epävarmuus on huipussaan, kun euroalueen tulevaisuus on koetuksella ja pankkikriisi ratkaisematta.
Muun maailman epävarmuudet tuntuvat ohimeneviltä. Eurokriisissä on käytännössä jäljellä kaksi vaihtoehtoa:
1) liittovaltiossa hoidamme euroalueen velat ja pankkikriisin yhteisvastuullisesti ja setelikoneella, tai
2) lopetamme heikkojen maiden rahoituksen ja annamme euroalueen hajota.
Ensimmäinen vaihtoehto tarkoittaa, että koko euroalue ”italialaistuu”, jolloin eurosta tulee Italian liiran kaltainen valuutta. Euron kurssi voisi olla esim. 1,0 US-dollaria vastaan ja korkotaso nousisi Etelä-Euroopan nykyiselle tasolle. Vientiteollisuudelle tämä olisi loistavaa, sillä heikko valuutta huolehtisi kilpailukyvystä, mutta kaikille muille heikko valuutta ja korkotason nousu heikentäisi kysyntää.
Toinen vaihtoehto tarkoittaa, että euroalue ”saksalaistuu”, jolloin heikot maat putoavat yksitellen pois ja eurosta tulee Saksan markan kaltainen valuutta. Euron kurssi voisi olla esim. 1,50 US-dollaria vastaan ja korkotaso hyvin alhainen. Kun Saksalla on noin 20 % kustannuskilpailuetu Suomeen verrattuna, käynnistyisi devalvaatiospekulaatio, jolloin Suomen korot nousisivat. Tämän lopputulemana saisimme takaisin oman markan, jonka kurssi ja korkotaso luultavasti olisivat hyvin lähellä euron tämän päivän tasoja, mutta odotusaikana tilanteemme muistuttaisi vahvan markan aikaa ja lamaa 1990-luvun alussa. Eli jos Suomi ei tässä tilanteessa ymmärrä heti erota Saksan valuutasta, käynnistyy yritysten henkiinjäämiskamppailu.
Mitkä yritykset selviävät? Se riippuu neljästä tekijästä:
1) ole kilpailukykyisin toimija ydinliiketoiminnoissasi,
2) ole vakavarainen, jotta voit tilanteen tullessa jopa investoida,
3) järjestele jo nyt kahden vuoden sisällä erääntyvä rahoitus, sillä lainansaanti voi vaikeutua ja
4) mieti jo nyt, miltä sopimuksesi tuntuisivat, jos meillä olisi euron sijasta 17 valuuttaa
En voi oikein vaikuttaa asioihin, mutta toivon, että epävarmuus olisi pian ohi. Mitä nopeammin tiedämme, kumpi vaihtoehto eurokriisissä toteutuu, sitä nopeammin talous pääsee taas kasvuun.
Blogit
Liberan blogiin kirjoittavat eri alojen asiantuntijat tai muuten vain mielenkiintoiset henkilöt. Blogit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä, eivätkä välttämättä edusta Liberan virallista kantaa.
Tietoa kirjoittajasta
Stefan Törnqvist
Stefan Törnqvist (s. 1964 Helsingissä) on työskennellyt finanssimarkkinoilla vuodesta 1987 alueinaan kaikki johdannaismarkkinoista Corporate Financeen. Viimeisten 17 vuoden aikana hän on toiminut johtajana ja osakkaana luomassa Gyllenberg Asset Management - ja Ålandsbanken Asset Management -varainhoitotaloja. Nykyään Törnqvist toimii oman yrityksensä Oy Etsmo Ab:n kautta. Koulutukseltaan hän on diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri.
