Blogit

Tilanomistajien joulumieli

Tilanomistajien joulumieli

Kesko on viime aikoina yrittänyt leimata vähittäiskaupan kiristynyttä hintakilpailua jotenkin epäreiluksi. Ei sinänsä ole yllättävää kuulla yritysjohtajien valittavan, että kilpailu on tylsää. Keskon johto on kuitenkin antanut poikkeuksellisen kipakkoja lausuntoja. Yksi Keskon johtaja esimerkiksi kertoi  asiakkaiden juoksevan liikaa hintojen perässä ja että tämä on yhteiskunnan vika. Asiakkaat ovat siis väärässä, ja olisi yhteiskunnan tehtävä opettaa heidät asioimaan K-kaupassa hintatasosta riippumatta.

Jos asia olisi jäänyt tähän, niin siitä ei ehkä olisi ollut blogikirjoituksen aiheeksi. Mutta Kesko ei ole jättänyt edullisten hintojen vastaista taistelua puheen asteelle. Se lanseerasi kenties Suomen historian kummallisimman hyväntekeväisyyskampanjan. K-kaupasta voi nimittäin näillä näkymin ostaa joulukinkun hankinnan yhteydessä possujoulukortin. Joulukortista saadut rahat jaetaan eteenpäin hyväntekeväisyyteen.

Ajatus ei sinänsä ole uusi. Hyväntekeväisyyskortit kuuluvat nykyajan jouluun. Mutta Keskon hyväntekeväisyyden kohde on aika poikkeuksellinen. Rahat eivät nimittäin mene Unicefille tai Punaiselle Ristille. Rahat menevät MTK:lle, joka jakaa ne eteenpäin sikatilallisille.

Luit oikein. Keskolla on samanlainen joulukorttikampanja kuin Unicefilla, mutta rahaa kerätään köyhien lasten sijasta MTK:laisille tilanomistajille.

Jokainen saa tietysti lahjoittaa hyväntekeväisyysrahansa haluamaansa kohteeseen. Mainitsen silti muutaman syyn miksei sikatilallisia tai muita maataloustuottajia ehkä kannata valita omaksi tai yrityksen hyväntekeväisyyskohteeksi.

Maataloustuottajat eivät ole Keskon tuotantoketjun huono-osaisimmat ihmiset. Jos Kesko on huolissaan tuotantoketjunsa tulonjaosta, miksi ihmeessä se ei kerää postikorteilla rahaa K-Extran kassoille tai Citymarketien yösiivoojille? Näiden elämänlaatu on takuulla alhaisempi kuin sikatilallisten. Ja tässä ei vielä ole otettu huomioon Keskon ulkomaista hankintaketjua. Siinä lienee myös mukana paljon ihmisiä, joiden rinnalla suomalaiset maataloustuottajat ovat varsin hyvinvoivia.

Mutta tämä on vähän hassua pohdiskelua. Eniten apua tarvitsevat Suomessa saati maailmalla eivät yleensä löydy päivittäistavarakaupan hankintaketjusta. Siksi on älytöntä tuhlata omia niukkoja hyväntekeväisyysvaroja maksamalla liikaa ruokakaupassa. Jos haluaa auttaa, on huomattavasti tehokkaampaa ostaa ruoka mahdollisimman edullisesti ja lahjoittaa säästyneet rahat omasta mielestä tärkeään kohteeseen.

Valinta voi tietysti jonkun kohdalla osua maataloustuottajiin, mutta luultavasti ei kovin usean. Maataloustuottajat eivät ehkä ole rikkaita, mutta he eivät kuulu myöskään maan tai maailman huono-osaisimpiin. Itse asiassa monet kinkunostajat ovat heitä köyhempiä, joten vähävaraisten jouluruokakassa olisi huomattavasti tuottajia parempi hyväntekeväisyyskohde. Kinkun hinnan alentaminen, ei korottaminen on tulonjakonäkökulmasta hyvä teko.

Sama koskee yhtä lailla muita toimialoja kuin päivittäistavarakauppaa. Liian korkeiden hintojen maksaminen pankissa, vakuutusyhtiössä, ravintolassa tai taksissa on yleensä hyvä tapa auttaa kilpailussa huonosti menestyviä yrityksiä, ei apua tarvitsevia.

Kun joku väittää, että tuotteesta pitää maksaa ylihintaa, koska se auttaa sitä tai tätä ihmisryhmää, kannattaakin miettiä hetkinen. Ylihinnan maksamisessa on järkeä vain jos siitä hyötyvien avuntarve on niin suuri, että lahjoittaisit heille rahaa myös jos joku ilmestyisi keruulippaan kanssa ovelle. Lisäksi ylihinnan maksamisen täytyy olla parempi tapa lahjoittaa kuin se, että ostaisit halvemmalla ja lahjoittaisit säästyneet rahat suoraan. Nämä edellytykset eivät täyty juuri koskaan. Ainakaan ne eivät täyty Keskon joulukampanjassa.

Mainitaan vielä erityissyy olla lahjoittamatta rahaa maataloustuottajille. Se on tietysti se, että olemme itse asiassa kaikki jo kuukausilahjoittajia. Maataloustuottajat saavat vuosittain miljardien arvosta verorahoilla maksettuja tukia. Olemme siis jo mukana ei-vapaaehtoisessa maatalousyrittäjille suunnatussa hyväntekeväisyyskampanjassa.

Ne hyväntekeväisyysvarat, joiden käytöstä saa itse päättää, kannattaakin ihan hajauttamisen nimissä käyttää johonkin muuhun kohteeseen.

Blogit

Liberan blogiin kirjoittavat eri alojen asiantuntijat tai muuten vain mielenkiintoiset henkilöt. Blogit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä, eivätkä välttämättä edusta Liberan virallista kantaa.

Kommentoi

14 kommenttia artikkeliin Tilanomistajien joulumieli

  1. Jussi sanoo:

    Tunnetko itse montakin sianlihantuottajaa? Itse tunnen heitä. Kertoi, että tällä hetkellä euro joka possun suuhun pitää laittaa, kun lähtee ovesta ulos sika. Tuet ovat sikataloudessa pieniä. Niillä heillä on aika todella heikko elintaso. 10 vuotta sitten investoineet eivät ole pystyneet lopettaa, kun velkaa on seinis. Niitä yrittävät niillä ”tuilla” maksella. Hyvin pieni siivu heillä jää elämiseen niistä ”tuista”. Suomessa vaaditaan maailman parhaat tuotanto-olot, mutta niistä kukaan ei mitään ole silti valmis maksamaan. Miksi niitä sitten vaaditaan ??
    Paljonkohan nuo asumistuet, työttömyys korvaukset lisää taloudellista toimeliaisuutta Suomessa?
    Oletko ajatellut moniko rekkamies, valtran tehtaalla, valio, raisio, kylvinkonetehtaat, peräkärrytehtaat, altia yms. saisi laittaa porukkaa pihalle, jos niitä maataloustukia ei maksettaisi?
    Löytäisitkö heille kenties töitä?
    Niiden tuotanto siirtyisi sellaisiin maihin missä käyttäjätkin olisivat lähellä. Tajuatko, sinä vuonna, kun tulee se katovuosi ehkä hypoteettisesti kerran 100 vuodessa. Ruokkisivatko ulkomaat omat vai suomalaiset?
    Eli todennäköisesti kasakka ottaisi, mikä olisi heikosti kiinni ja saataisiin kaikki yhtä huono elintaso, ei tarvitse karehtia ketään..

    Terveisin sivutoiminen viljan viljelijä. Se homma ei riitä elämiseen, jos on vielä lapsia

    1. Markku sanoo:

      Hienoa kuulla, että Puolustusvoimien sijasta MTK oikea organisaatio pitämään Suomen rajat koskemattomina. Jos vakavoidutaan, niin kirjoituksestasi nousee esiin yksi Suomen nykyisen elinkeinorakenteen heikkouksista. Kuinka kestävällä pohjalla taloudellinen toiminta on, kun verotuksen kautta kerätty tuki luo riittävän kysynnän mainitsemiesi toimijoiden palveluille. Kärjistetysti voi sanoa, että poliittiset valinnat markkinoiden sijaan määräävät toimialojen kohtalon. Tämä ei tietenkään ole tavoiteltava maailmantila. Viimeisimmät Venäjän-kaupan aiheuttamat taloudelliset ongelmat ovat pieniä verrattuna siihen, mitä aiheutuu kun maataloustuet muuttuvat nykyisiä tukia epäedullisimmiksi.

  2. Putte sanoo:

    Kiitos kivasta kirjoituksesta. Hyvin kirjoitettu mutta ehkä vähän hassu. Kirjoitus olisi vielä parempi ellen sattumalta olisi elämäntapamuutoksen myötä tutustunut suomalaisiin sikatilallisiin ja pienteurastamoihin. Samalla olen saanut sisäpiirin kokemusta suomalaisesta virkamies/virasto/byrokratiahirviösysteemistä. Omituinen sivujuonne, jota en olisi uskonut todeksi on se, että sikatilallisia terrorisoivat virkamiehet ja virastot – vaikka ei saisi tukiaisia, vaikka ei haluaisi tukiaisia, vaikka ei haluaisi olla missään tekemisissä verorahoitteisen virkamieskoneiston kanssa.
    Sikatilallisilla menee tällä hetkellä niin huonosti, että vain harvalla riittää henkiset ja taloudelliset resurssit tuohon toimialaan. Jotakin mielikuvaa saa sikatilallisten ahdingosta kun tuorein tilallisen itsemurhatapaus on tältä syksyltä – syynä virkamiesten kiusanteko.
    Mutta, onko pakko tuottaa sellaista tuotetta (sika), josta ei saa tarpeeksi tuottoa? Ei, todellakaan. Toisaalta sikatalous on sellainen, jossa joutuu investoimaan rakennuksiin yms. jota ei pysty realisoimaan. On siis vaikea päästä irti sikatilasta jos on siihen aikanaan joutunut/ryhtynyt. Monella ainoa toivo on laajentaminen, lisäinvestoiminen (voi olla täysin väärä keino).
    Se missä sikatilallisen asema on muita bisneksiä monimutkaisempi on se, että se on niin rankast säädöstelty ja ulkopuolelta ohjattua. Virkamiesten ja päättäjien taholta tulee jatkuvasti uusia yllätyksiä, joita ei voi ennakoida – milloin venäjänkauppa kielletään, milloin tulee uusia investointipakkoja tiloihin, rehumääräyksiä, yllätystarkastuksia, muutoksia tuotantoon jne. Kaikki tämä normaalin työnteon lisäksi. Tuota rasitetta ei ole muilla.
    Ja tosiaankin, maatiloilla on rasitteita, virkamiesterrrorismia ja valtiovallan aiheuttamaa ahdinkoa sellaisessa mittakaavassa, jota tavallinen palkansaaja/akateemikko/älykkö ei pysty edes kuvittelemaan.
    Sikatilallisille parasta olisi jos virasto- ja virkamiesmielivaltaa kevennettäisiin, aluksi vaikka noin 100 %.

    K-kaupan kampanja? No se onkin sitten eri juttu.
    Iloista joulundotusta kaikille!

  3. klaus kultti sanoo:

    Yritetäänpäs pohtia suopealla asenteella Keskon geohistoriallisessa ajassa lanseeraamaa kampanjaa: Kenties joku Keskon tutkimusosastolla on laskeskellut, että perinteisten hyväntekeväisyysjärjestöjen kautta annetuista lahjoituksista liian suuri osuus menee järjestöjen työntekijöiden auto- ja asuntoetuihin ja suurempi positiivinen vaikutus saadaan aikaan sikatilallisten tukemisella kuin esimerkiksi katastrofien uhrien tukemisella järjestöjen kautta. Tämä vaan ihan suopeaksi vaihtoehdoksi välittömälle Keskon kampanjan tuomitsemiselle.

  4. Adele Kottarainen sanoo:

    Maatalouden byrokratiasta valitetaan. Varmaan aiheesta.
    Toisaalta, kun jokaista Suomen 50000 tilasta tuetaan keskimäärin 60000€:lla vuodessa, niin ajatus, että maanviljelijä saisi tukirahat tililleen omaa sormea nostamatta, ilman paperisotaa, vain ilmoittamamalla olevansa maanviljelijä, varmasti lisäisi varmasti ei-toivottua “kilpailua” tuesta.

    1. Mr Marmaduke sanoo:

      Maatalouden byrokratia on yhtä helvetin paha kuin kaikki muutkin byrokratitat. Luultavasti pahempi. Suomessa on tuskin muuta alaa, joka olisi yhtä kontrolloitu kuin tuo maatalous. Aivan hirveää.
      Tasan varma asia on se, että aivan kuten vaikka yritystuissa niin myös maataloustuissa jaettu ”ilmainen” fyrkka jakaantuu täysin epätasaisesti. Siinä missä tuulivoimalat kahmivat valtaosan Suomen yritystuista niin samalla tavalla Suomen maataloustuista kahmivat yksittäiset osaavat – ja muut jäävät nuolemaan näppejään. Sorkkiaan? Näppien nuolijen osaksi jää tosin myös verojen ja veronluonteisten kustannusten kurimus.
      Tässä ja aivan kuten muissakin asioissa ratkaisu on ja olisi vähempi sääntely, sössiminen, vähemmät astetukset ja muiden asioihin puuttuminen. Vapaus!

  5. Sari sanoo:

    Jos karjatalous on noin rahakasta hommaa, näyttää kadehtijoita piisaavan, niin miksi tiloja lopettaa yhä kiihtyvällä vauhdilla? Miksi lopettaville tiloille ei ole jatkajia jonossa? Tottahan sitä työtönkin saisi lainaa tuollaisen rahasampon ostamiseen!!! Miksi kateellisia on, muttei tekijöitä? Mars vaan tämänkin kirjoittaja tilakaupoille, niin ei tarvi kadehtia!

  6. Satu Wiren sanoo:

    Olipa hassu kirjoitus. Jotenkin luulisi, että kirjoittaja ottaa ensin selvää asioista, ennen kuin heittää ilmoille ihmettelyä maataloustuista.
    Jos eläintuotanossa vallitsisi vapaat markkinat, tukia ei varmaankaan tarvittaisi. Mutta lihataloudessa, kuten maitotaloudessakin, ostaja määrittää hinnan. Ilman tukia tuottaja tuskin saisi yhtään palkkaa. Ainakin maitotaloudessa tällä hetkellä kustannukset ovat suuremmat kuin meijerien maksama hinta. Lähtisikö kirjoittaja lypsylle kaksi kertaa päivässä seitsemänä päivänä viikossa ja vielä maksaisi siitä?

    Kymmenen vuotta maalla asumista on kummasti avannut tämän entisen cityihmisen silmät. Tsemppiä kaikille tuottajille.

    ”Ei ole kohteliasta moittia maanviljelijää ruoka suussa”

  7. Johanna sanoo:

    Tuki tai tuet ovat viljelijän palkka. Sitä palkkaa leikattiin kysymättä 50% sitä palkanmaksua siirrettiin viljelijältä kysymättä hamaan tulevaisuuteen. Meillä on emolehmiä ja ainoa tulo niistä on satunnainen teurastulo ja vasikka. Vasikoita lähtee jatkokasvatukseen marraskuussa ja niistä saadaan tuloa sitten kun lihatalo maksaa. Ja kokoajan emoille on taattava kivennäinen ja vasikoille lisäkasvun toivossa jauhettava viljaa. Niin ja koneita on käytettävä, niihin ostettava polttoainetta ja elukoille on tehtävä rehua. Meillä meni 10000€ rehuntekoon kun maksettiin rekkakuskeille kun pellot ovat 70km päässä. Niihin on vaan löydyttävä rahaa. Meille ei tule kuukausittain tiliä. Vaan niillä maksetuilla tuilla elätetään myös se tuottaja.

  8. Mikko Välttilä sanoo:

    Onpas hyvin hyvin naiivin ja tietämättömän ihmisen populistinen ja provokatiivinen kirjoitus. Sen enempää puuttumatta Kesko-osioon tällä kertaa (siitä tulisi liian pitkä vuodatus, ei ole senkään firman hommat kunnossa), kerrottakoon kirjoittajalle seuraavaa: tuskin tunnen yhtään suomalaista maanviljelijää, joka rakastaisi tukia. Ihan jokainen heistä haluaisi mieluummin palkan siitä tuotteestaan. He eivät sitä saa, poikkeuksia lukuunottamatta, koska on muodostunut maailmanlaajuinen järjestelmä, jossa ruoan hintaa pyritään pitämään alhaisena sen tuotantoa verovaroin tukemalla.

    Tämä toimii! Ruoka on kuluttajalle halpaa. Niin halpaa, ettei sitä siihen hintaan PYSTY tuottamaan. Tuissa on kuitenkin varjopuoli. Ne ovat julkisia tulonsiirtoja viljelijäväestölle. Maataloussektori kokonaisuudessaan kuitenkin tuntee omat lainalaisuutensa. Ei vaadi kovinkaan kummoista matikkapäätä lihatalolta laskea, paljonko viljelijälle pitää maksaa lihakilosta, jotta hän juuri ja juuri vielä pystyy laskunsa maksamaan. Tai myllyltä tai meijeriltä. Ei vaadi myöskään kummoistakaan laskentataitoa tai markkinaosaamista konevalmistajalta hinnoitella omat tuotteensa niin, että sille asiakkaalle, jonka tulot ovat tiedossa, jää vielä jotain.

    Lisäksi, kun tuet ovat sidottuina yhä enenevissä määrin hallinnassa olevaan peltopinta-alaan, maan hinta sekä vuokrattuna, että ostettuna on karannut käsistä. Se ei perustu minkäänlaiseen reaalituottoon, vaan tukiin.

    Olemme siis luoneet keinotekoisen järjestelmän, joka on karannut käsistä ja aiheuttanut valtavan kasan ongelmia. Viljelijä ei saa enää tuotteestaan korvausta. Hänen kannattaa siis keskittyä tekemään mahdollisimman vähän tappiota tuotannossaan, jotta mahdollisimman paljon tukia säästyisi itselle palkaksi. (Kaikki tuet tuskin säästyvät kenelläkään)

    Maatalous on Suomessa kriisissä. Pahimmassa meidän aikanamme. Se on viimeisen 30 vuoden aikana viritetty tehokkaaksi, tämäkin tukivaroin houkuttelemalla. Ja nyt kun se sitä alkaa olla, se tuottaa bulkkia paikassa, jossa bulkin tuottaminen ei ole maailmanmarkkinassa kilpailukykyistä. Ja sitten siltä vedetään matto alta siten, että kaksi suurta ostajaa kilpailee hinnat nollaan japalkanmaksaja (valtio) yksipuolisella ilmoituksella alentaa palkan (tuen) 20-50% ja vivyttelee senkin maksamisessa.

    Kesko yrittää killottaa kilpeään ottamalla toisenlaisen lähestymistavan hintakilpailuun. Ei tuossa kampanjassa oikeasti välitetä viljelijästä hitusen vertaa. On kuitenkin iloinen asia, että joku edes yrittää väittää välittävänsä.

    Haluaisin keskustelua eräästä asiasta: jos viljelijän koko palkka tulee tuista, eikö hän silloin ole valtiolla töissä? Missä on työaikalaki siinä kohtaa? Entäs minimipalkka? Lomarahat?

  9. paska duunari sanoo:

    Olen siivonnut, olen ollut raksalle olen ollut metallipajalla tehnyt konepuusepän hommia ja kiinteistöhuollon.. Kaikkia huonolla palkalla ylikoulutettuna.. Ja todellakaan ei käy kateeksi suurinta osaa Sikatilallisia juttujen perusteella mitä kuullut.. Tietenkin saat asua maalla omakotitalossa, kerrostalon sijasta.. Nyt takaisin koulussa että saa ammatin millä voi rahoittaa unelman, eli oman pientilan(sikoihin ei liity mitenkään), realistisesti.. Kyllä eu linjaukset, tukiaisten myöhästymiset jatkuvat muutokset investointi tuossa jne.. Kyllä tilallisista ollaan tekemässä velkaorjia, kun ei enää virallisesti orjatyövoimallakaan voi ruokaa tuottaa..

  10. Töspeli sanoo:

    Tässä on monasti tullut esiin että ”kaksi suurta” kilpailee tuottajahinnat nollaan. Kyllä niitä on muitakin kuin nämä ”kaksi suurta”. Mikko tuossa ylhäällä kommentoi tilannetta erinomaisesti: Olemme tehneet huippuunsa viritetyn bulkkituotantokoneen tilanteessa, jossa bulkin tuottaminen ei kannata. Tämä on järjestelmän vika, mutta kustannuksen tästä kantaa yksittäinen tilallinen kun on tehty vääriä investointeja. Minulla on käsitys että pietarsaarelainen lihajalostaja maksaisi kahta suurta parempaa hintaa lihasta.
    Mitä Keskon kampanjaan tulee, se on täyttä ilveilyä! Kesko välittää tasan yhdestä sidosryhmästä, osakkeenomistajistaan! …niin kuin kaikki muutkin pörssiyhtiöt.

  11. Jussi sanoo:

    Hyvä kirjoitus. Näin tuottajana haluaisin sanoa että älkää pliis luuöko että tämä kampanja oli meodän idea. Lisäksi Kesko auttaisi meitä paljon enemmän laittamalla se lisäeuro Tanskalaiseen kinkkuun jolloin Suomalainen kinkku kävisi paremmin kaupaksi.

    Mutta aivan. Isoja eriä halvalla ulkomailta on kaiken kaupan perusta. Se siitä.

  12. Patamusta sanoo:

    ”Mainitaan vielä erityissyy olla lahjoittamatta rahaa maataloustuottajille. Se on tietysti se, että olemme itse asiassa kaikki jo kuukausilahjoittajia. Maataloustuottajat saavat vuosittain miljardien arvosta verorahoilla maksettuja tukia. Olemme siis jo mukana ei-vapaaehtoisessa maatalousyrittäjille suunnatussa hyväntekeväisyyskampanjassa.”

    Kuukausilahjoittajat ovat kovin vähissä tässä maassa, ne ainoat kuukausilahjoittajat, nettomaksajat löytyvät kolmesta ylimmästä tulodesiilistä, jotka eivät juuri maataloustuista valita ja ryhmään kuuluu vieläpä jonkin verran osa-aikaviljelijöitä. Punavuoressa punaviiniä lipitellessä omaa liberaaliuttaan korostaessa reaalimaailma saattaa jäädä vieraaksi. Maatalous on osa alkutuotantoa, keskeinen osa muuta alkutuotantoa on metsätalous. Nämä yhdessä korvaavat laajasti tuontia ja matsäteollisuus on suurin toimiala sekä brutto että nettoviennillä mitattuna. On totta että enemmistön viljelijöistä kannattaisi lopettaa ruoan tuotanto ja siirtyä energian tuotantoon. Nurmihehtaari tuottaa metaania prosessoituna 30 MWh satokaudessa (n. 1000€/ha). He joiden osaaminen ei riitä, voivat siirtyä vaikka suvaitsevaisuusteollisuuden palvelukseen, se on kasvava tukiautomaatti ja myös Punavuoressa suurta arvostusta nauttiva teollisuuden ala. Kansakunta siirtyy tuontiruokaan ja halal-teurastusten määrä jatkaa kasvuaan. Onnea vaan, sitä tarvittaisiin.

Tietoa kirjoittajasta

Pursiainen Heikki

Heikki Pursiainen

Hallituksen jäsen

Heikki Pursiainen on ekonomisti, valtiotieteiden tohtori ja palkittu kirjailija. Hän on tehnyt merkittävän uran tutkijana, ajatuspajahenkilönä, mediayrittäjä- journalistina, ja toimii nyt Helsingin kaupungin kaupunkitietopalveluiden päällikkönä. Pursiaisen väitöskirja käsitteli taloustieteen matemaattisia menetelmiä virallisten tilastojen laadinnassa.

single.php