Blogit

Suomen työehtosopimusten yleissitovuudesta on tehty kantelu EU-komissiolle

Suomen työehtosopimusten yleissitovuudesta on tehty kantelu EU-komissiolle

Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen edellyttää toimivia työmarkkinoita ja korkeaa työllisyysastetta. Suomessa käytössä oleva kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisen laaja työehtosopimusten yleissitovuus haittaa näiden edellytysten toteutumista. Libera on tehnyt TES-järjestelmän yleissitovuudesta kantelun Euroopan komissiolle
Libera säätiö on tehnyt kantelun Suomen valtiota kohtaan koska Libera katsoo että Suomen työsopimuslain (55/2001, TSL) 2.7 §:n mukainen työehtosopimusten (TES) yleissitovuusjärjestelmä on ristiriidassa EU-oikeuden kanssa. Kantelija pyytää komissiota tutkimaan Suomen järjestelmän ja ryhtymään asiassa tarpeellisiin toimenpiteisiin.

Laaja työehtosopimusten yleissitovuus on Suomelle vahingollinen

Suomen laajaan yleissitovuuteen perustuva työehtosopimusjärjestelmä aiheuttaa Suomen kansantaloudelle poikkeuksellista haittaa. Se estää työsuhteita syntymästä ja heikentää uusien ja pienten yritysten mahdollisuuksia tulla toimialalle kilpailemaan suurten, asemansa jo vakiinnuttaneiden yritysten kanssa. Jälkimmäiset ovat pääsääntöisesti olleet mukana määrittämässä omien toimialojensa työehtoja.

Suomen järjestelmä on kansaivälisessä vertailussa poikkeuksellinen. Työehtosopimusjärjestelmällä ei pyritä ainoastaan löytämään keinoja työllisyyden ja työehtojen parantamiseksi. Pienillä toimialoilla muutama määräävässä asemassa oleva yritys voi nostaa alalle tulokynnystä merkittävästi neuvottelemalla työehtosopimuksiin itselleen suotuisia ehtoja ja vaatimalla neuvottelemiensa työehtosopimusten yleissitovuutta. Työehtosopimusten yleissitovuutta voidaan käyttää hyväksi kilpailun rajoittamiseksi.

Lisäksi Suomen työehtosopimusjärjestelmä on myös selvästi negatiivisen yhdistymisvapauden vastainen, sillä negatiivista yhdistymisvapauttaan käyttäneet järjestäytymättömät työnantajat eivät saa hyväkseen sellaisia työnantajan kannalta edullisia ratkaisuja, joista järjestäytyneessä kentässä on paikallisesti sovittu.

Työehtosopimusten yleissitovuus on EU-sisämarkkinasääntöjen vastainen

Työehtosopimusten yleissitovuus mahdollistaa sen, että työmarkkinajärjestöt voivat keskenään sopia, että työnantaja­liittoon kuuluvilla työpaikoilla on eri säännöt kuin työnantajaliittoon kuulumattomilla työ­paikoilla. Useilla aloilla järjestöt ovat päättäneet, että liittoon kuulumattomilla työpaikoilla ei saa hyödyntää paikallista sopimista täysimääräisesti. Tämä saattaa tarkoittaa että liittoon kuulumattomattomilla työpaikoilla ei saada sopia edes lounastauon pituudesta. Useilla aloilla liittoon kuuluvilla työpaikoilla tämä sopimusvapaus on olemassa.

Ja lounastauon pituus on vain yksi esimerkki siitä, miten pieniä ja järjestäytymättömiä yrityksiä syrjitään työehtosopimuksen yleissitovuuden kautta. Tämä syrjintä koskee myös ulkomaisia yrityksiä, jotka haluavat laajentaa toimintaansa Suomeen. Tämä ulkomaisiin yrityksiin ulottuva syrjintä on vastoin EU-sisämarkkinasääntöjä.

Yhtiöiden oikeus sijoittua vapaasti EU:n alueella kuuluu Euroopan unionin sisämarkkinoiden peruslähtökohtiin. Yhtiöiden tulee vapaasti voida valita kotipaikkansa sekä perustaa tytäryhtiöitä tai muita toimipaikkoja liiketoimintansa laajentamiseksi.

Euroopan Unionin tuomioistuin on lisäksi todennut, että sijoittautumisvapauden käyttäminen edellyttää lähtökohtaisesti myös vapautta määrittää vastaanottavassa jäsenvaltiossa harjoitettavan taloudellisen toiminnan laatu ja laajuus, erityisesti pysyvien laitosten koko ja tarkoitukseen tarvittavien työntekijöiden lukumäärä.

Osa työnantajajärjestöistä edellyttää jäsentensä täyttävän tiettyjä kriteerejä koskien esimerkiksi niiden kokoa. Esimerkiksi Teknologiateollisuus edellyttää, että päästäkseen sen jäseneksi yhtiöllä pitää olla vähintään kymmenen työntekijää. Tällä perusteella pienen sivuliikkeen liittyminen järjestöön voi siis käytännössä muodostua mahdottomaksi. Kaikilla yrityksillä mahdollisuutta liittyä järjestöön ei siis tosiasiallisesti ole, mutta järjestöön kuuluminen on edellytys paikalliselle sopimiselle ja sitä kautta myös tehokkaan kilpailun olennainen edellytys. Yleissitovuus haittaa Suomeen sijoittautumista tai ainakin tekee siitä vähemmän houkuttelevaa.

KANTELU EU-KOMISSIOLLE

Blogit

Liberan blogiin kirjoittavat eri alojen asiantuntijat tai muuten vain mielenkiintoiset henkilöt. Blogit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä, eivätkä välttämättä edusta Liberan virallista kantaa.

Kommentoi

22 kommenttia artikkeliin Suomen työehtosopimusten yleissitovuudesta on tehty kantelu EU-komissiolle

  1. Hupiukkoilua sanoo:

    Säälittävää. Paljon väitteitä ja 0 perustelua asialle.
    Jos liberaa oikeasti kiinnostaisi työmarkkinoiden toimivuus niin se keskittyisi Suomessa olevan kaupungistumista estävän politiikan kritisoimiseen tällaisen marginaalisesti vaikuttavan asian sijaan.

    Varsinkin kun maailmasta tai historiasta näille esitetyille väitteille ei löydy mitään todellisuuspohjaa

  2. Kuhnuri sanoo:

    Hienoa Libera! Tätä on jo odotettukin. Itse liittoon kuulumattomana työntekijänä olen aina ihmetellyt kuinka Suomen laki sallii työntekijöiden eriarvoisen kohtelun. Seuraavassa muutama esimerkki:
    * En voi työnantajan kanssa yhteisesti sopia TES:iä huonommista ehdoista
    * Jos sovin TES:ä huomattavasti paremmasta palkasta, niin sitten vedotaan ”sama palkka, samasta työstä” -sääntöön.
    * Liittoon kuulumattomana en pääse äänestämään työntekijöiden edustajasta esim. yt-nevotteluihin enkä saa tietoa pääluottamusmiehen kautta, vaan ainoastaan työnantajan kautta. (Onneksi osa liittoon kuuluvista työntekijöitä välittää saamaansa tietoa)
    * Työpaikan ay-aktiivit yrittävät painostaa osallistumaan lakkoon / työnseisauksiin.

    1. Reilu meininki sanoo:

      Et sopisi , työnantaja sanelisi sinulle ehdot .

      1. Kuhnuri sanoo:

        Ihmettelen tuota asennetta. Pystyn itse neuvottelemaan työehdoista ja palkasta työnantajan kanssa.
        Eihän työpanoksen myyminen ole juurikaan erilaista kuin työpanoksen ostaminen. Jos ostat/palkkaat jonkun tekemään esim. saunaremonttia, niin saneletko ehdot vai neuvottelettko ne?

      2. Hirveä liberaali sanoo:

        ”Työehtosopimusten yleissitovuus mahdollistaa sen, että työmarkkinajärjestöt voivat keskenään sopia, että työnantaja­liittoon kuuluvilla työpaikoilla on eri säännöt kuin työnantajaliittoon kuulumattomilla työ­paikoilla. ”

        Ongelma on siis, että työmarkkinajärjestöt kiristävät huonoilla ehdoilla järjestöihin kuulumattomia jäsenikseen. Tämä on selkeästi monien eri juridisten periaatteiden vastaista, mutta on kuvaavaa että asiaan ei ole puututtu.

        ”En voi työnantajan kanssa yhteisesti sopia TES:iä huonommista ehdoista”

        Tämä on vähän asia erikseen. Nyt kysymys oli siitä, että TES määrää asian täsmälleen ja käytännössä sekä jäykemmäksi että huonommaksi.

    2. Loeta sanoo:

      Yleissitovuuden tarkoitus on, että työnantajasi ei voi painostaa sinua TES:iä huonompiin ehtoihin. Tässä ei ole mitään eriarvoista kohtelua mahdollistavaa.

      Tessiä parempi palkka taas ei liity mitenkään yleissitovuuteen vaan tasa-arvoon ja syrjinnän kieltoon. Kyllä Suomen laki sallii sinun sopia paremmasta palkasta, mutta ei niin että yhtä hyvälle ja kokeneelle toiselle työntekijälle maksettaisiin jotain muuta ilman perustetta.

      Työntekijöiden edustajan äänestys on ainoa näistä, joka on eriarvoistavaa.

      1. Stella Polaris sanoo:

        Eli alihankkija tai duunari voi harrastaa harmaan talouden toimintaa lain suojaamana?
        – palkka käteen?
        – et hiisku kenellekään?
        – tehdä mitä tahansa töitä (sähköasennukset, asbestipurut) ilman viranomaisvalvontaa?
        – rikkoa mitä tahansa lakia mitä TES:iä noudattavat eivät tee.
        jne…

  3. jo aikakin sanoo:

    Hyvä, luu kurkkuun punavallalle, ja pysyvästi.

  4. klaus kultti sanoo:

    Olen jo pitkään ihmetellyt, miksi kukaan meidän julkisuushakuisista oikeusoppineistamme ei ole kiinnittänyt tähän ongelmaan huomiota.

  5. Libera on taas kerran osoittanut olevansa tukevasti kapitalismin nurkkauksessa tulonjakotaistelussa.

    Liberan ja sen edustamien liberaalien talousajattelu on reaalimaailmalle vierasta tarjontaretoriikkaa. Kysyntäretoriikan puute ja ostovoiman merkityksen hyljeksiminen tekee Liberasta sosioekonomiseen luokkajakoon pyrkivän lobbarijärjestön.

  6. pietari sanoo:

    Yleissitovuushan on talouden kehittymisen tunnustettuja suurimpia esteitä, jonka poistosta hyötyy eniten veronmaksajat eli palkansaajat. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion kun haluamme kaikki säilyttää. Upeata toimintaa Liberalta.

    1. Kun kantelu on tehty vain yleissitovuudesta sen varassa ei uiteta muita tavoitteita. Minusta tämä on ihan selvää.

      Mitä ns. pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon tulee niin sitä tukevat perustelut ovat jo tähän päivään mennessä murentuneet. Sellaista hyvinvointia mitä poliitikot ovat luvanneet ei tule. Jatkossa olen kiinnostunut vain siitä miten Liberassa hahmotetaan polku tästä yhteiskuntakokeilusta ulos. Tähän emme voi jäädä, tähän emme saa tyytyä.

      1. Loru sanoo:

        Suomi, Maailman onnellisin maa vs ”Hyvinvointia ei tule”. Kumpihan olisi totta, sinun mutuilu vai kansainväliset tutkimukset?

    2. Realisti sanoo:

      Tuolle väitteellehän ei ole yhtään näyttöä tai perustelua. Se on puhtaasti vain väittämä.

  7. Ämmi sanoo:

    Kuka tahansa pystyy ”sopimaan tessiä huonommin”, valveutunut työnantaja ei sovi huonommin työehtosopimuksen ollessa yleissitova, koska jälkikäteen voidaan saatavat kuitenkin hakea.

  8. Tuomas sanoo:

    Vaikka sinänsä olen samaa mieltä siitä, että työpaikoilla pitäisi olla laajemmat mahdollisuuden sopia työehdoista paikallisesti, niin tämä Liberan kantelu on jotakuinkin huonoin mahdollinen tapa edistää tätä asiaa.

    Ensinnäkin yhteiskunnallisten asioiden hoitaminen oikeuslaitoksen kautta on pahimman luokan paskanjauhantaa, joka ei eskaloituessaan johda mihinkään muuhun kuin aivan kaiken toiminnan jumiutumiseen oikeusistuimiin ja vertaimevien lakimiesten lihomiseen kansantalouden kustannuksella. Tämä on tapahtunut jo kaavavalitusten ja tekijänoikeuksien kohdalla, ja nyt ilmeisesti Libera haluaa samaa myös työsopimuksien käsittelyyn. Tämä ei ole millään tavoin kannatettava kehityssuunta.

    Toisekseen, kukaan ajattelemaan kykenevä ihminen ei voi väittää, että yleissitovuuden voisi vain poistaa ilman että poistamisen yhteydessä myös muita rakenteita uudistetaan. Vähintään tilalle tarvittaisiin minimipalkkalaki (eli uusi yleissitova ”työehtosopimus”), mutta mieluummin perustulo. Nykymalli, jossa tarjotusta työstä ei voi karenssien uhalla kieltäytyä yhdistettynä vapaaseen ”sopimiseen” ei johda mihinkään muuhun kuin törkeään työttömien hyväksikäyttöön, jonka rinnalla ”kuntouttava työllisyystoiminta” näyttää lasten leikiltä.

    Kyllä, yrittäjien joukossa on myös hyviä tyyppejä jotka oikeasti olisivat valmiita joustamaan myös ylöspäin jos se olisi nykyistä helpompaa, mutta lait ja säännöt on pakko laatia täysien kusipäiden ehdoilla, koska muuten kusipäät saavat kilpailuedun markkinoilla, ja kusipäisyys yleistyy poikkeuksesta säännöksi.

    Suoraan sanottuna on tosi vaikea ymmärtää, mihin Libera tämänkaltaisella provokaatiolla pyrkii.

  9. Duunari sanoo:

    Olisin toivonut, että kantelu olisi tehty laajemmin ja siinä käsitelty myös palkansaajan näkökulmaa, esimerkiksi noita kommentoijan ”Kuhnuri” esittämiä epäkohtia. Tuollaisena kantelu näyttää työnantajalobbarin valitukselta, kun tosiasiallisesti kyseessä on koko yhteiskuntaa vaivaava ongelma.

  10. jo aikakin sanoo:

    Liberan kannattaa myös tehdä tutkintapyyntö poliisille ammattiyhdistysten harjoittamasta huomattavasta ja vaikuttavasta rahan jakelusta vasemmistopuolueille. Eli onko rahan jakelu kirjattu yhdistysten sääntöihin.

    Puolueeton ”maan tavoista” välittämätön tuomari voi nähdä sen korruptionakin.

  11. beorninki sanoo:

    Yleissitovuus on paha ongelma ihmisoikeuksien ja yksilönvapauden kannalta. Minusta liberan tulisi kannella myös suomen lakien yleissitovuudesta. Nehän koskevat ihan kaikkia ja riippumatta siitä, millainen yksilö on ja millaiset ovat hänen kykynsä. Minä esimerkiksi olen -lähes kaikkien autoilijoiden tapaan- keskimääräistä parempi kuski ja silti minun on noudatettava yleissitovia liikennesääntöjä. Onko se oikein? Ei ole. Olen myös rikas, so. kyvykkäämpi kuin keskimääräinen yksilö, siltikin yleissitovasti minua koskevat samat lait kuin köyhempiäkin. Minusta se on väärin. Koko yhteiskuntaa hyödyttäisi, jos saisin toimia vapaammin. Yleissitovuus rajoittaa oikeuksiani ja vapauttani julmasti ja se on väärin. En voi edes metsästää milloin haluan, vaikka kykenisin hyvin vastuulliseen riistanhoitoon. Kyllä liberan tulisi toimia tämän lakien yleissitovuuden sisältämän epäkohdan poistamiseksi.

    1. Mensalainen sanoo:

      Nopeusrajoituksista yms. päättää demokraattiesesti valittu ja korkeinta valtaa käyttävä eduskunta. Työehtosopimuksista päättävät AY-liike ja suuryritykset. Noita nopeusrajoituksia ja metsästystä vastaavat lait työmarkkinoille ovat myös kirjattu lakeihin, ja ne ovat täysin riittävällä tasolla turvaamaan työntekijöiden ja työnantajien oikeudet. Näiden puitteissa haluaisin ainakin itse käyttää perustuslaillista oikeuttani sopimusvapaudesta ja järjestäytymisasteestani.

  12. nimi pakollinen sanoo:

    Mikä mahtaa olla tämän kantelun tilanne ja missä sen käsittelyä voi seurata? Olisi kivaa saada Liberalta joku päivtys tms.

Tietoa kirjoittajasta

Kiesiläinen Mikko

Mikko Kiesiläinen

Mikko Kiesiläinen is an economist at EK – Confederation of Finnish Industries. He has previously worked as the Director of HYY Group and as a consultant for McKinsey. He has a Master's degree from the London School of Economics, and a Bachelor's degree from the University of York. Mikko was the CEO of Libera Foundation in 2018-2019.

single.php