Blogit

Vain rikas voi paeta perintöveroa

Vain rikas voi paeta perintöveroa

Perintö- ja lahjaveron voi välttää verrattain helposti, mutta niin pystyvät yleensä tekemään vain erittäin varakkaat. Köyhempi kansanosa  ei voi suunnitella verojaan ja näin ollen perintö- ja lahjavero kasvattaa varallisuuseroja entisestään.

Kuinka vältät perintöveron?

Perintö- ja lahjaverotus on kansainvälisesti poistumassa oleva veromuoto. Näin ollen Suomen perintö- ja lahjavero on monissa tilanteissa varsin helppoa välttää. Perinnön tai lahjan antajan sekä saajan täytyy asua varallisuuden siirtymisajankohtana maassa, jossa ei ole ­perintö- ja lahjaverotusta.

Suomen kannalta erityisen ongelmallista on, että lähinaapureissamme Ruotsissa, Norjassa ja Virossa ei ole enää perintö- ja lahjaveroa. Asuinpaikan pysyvä tai väliaikainen muuttaminen on verrattain helppoa, mutta käytännössä mahdollinen verosuunnittelumuoto vain varakkaille verovelvollisille. Sellainen vero, joka luo varakkaille merkittävän kannustimen muuttaa pois Suomesta, on huono vero. Samalla se on myös epäoikeudenmukainen vero, koska sen välttäminen ei ole mahdollista pieni- ja keskituloisille suomalaisilla.

Perintö- ja lahjaverotusta puolustetaan nimenomaisesti varallisuuserojen kaventamisella. Tavoitetta voi kyseenalaistaa jo senkin takia, että Suomi on yksi maailman pienimpien tulo- ja varallisuuserojen maa. Tämän tavoitteen toteuttaminen on vaikeaa kansainvälisessä ja avoimessa taloudessa, jossa monet muut maat eivät verota perintöjä ja lahjoja. Tällöin uhkana on, että verot jäävät ensisijaisesti keskiluokan, ns. tavallisten kansalaisten maksettaviksi.

Perintövero kasvattaa varallisuuseroja

Myös väite perintö- ja lahjaveron varallisuuseroja pienentävästä vaikutuksesta saattaa olla heikommalla pohjalla kuin aikaisemmin on ajateltu. Uppsalan yliopiston tutkijat julkaisivat vuonna 2016 keskustelualoitteen otsikolla Inheritance and Wealth Inequality: Evidence from Population Register. Vaikka kyseessä on ns. keskustelualoite, on siinä esitetyn tutkimusdatan otoskoko poikkeuksellisen suuri. Tarkastelu kattoi 160 000 vuosina 2002–2004 perintöä jättänyttä ja 470 000 heidät perinyttä ruotsalaista.

Tutkimuksen johtopäätösten mukaan perintö- ja lahjavero aiheuttaa suhteellisesti isomman hyvinvointitappion pieni- ja keskituloisille perijöille kuin jo taloudellisesti riippumattomille tai erittäin varakkaille perijöille. Perintö- ja lahjaverolla ei ole merkittävää vaikutusta jo ennestään varakkaiden elintasoon. Vähävaraisen perijän perinnön verottaminen taas alentaa merkittävästi hänen mahdollisuuksiaan parantaa elintasoaan.

Toinen johtopäätös oli se, että perintö- ja lahjavero ei itsessään vähennä varallisuuseroja, toisin kuin yleisesti on ajateltu. Tutkimuksessa varallisuuseroja mittaava gini-kerroin laski ~5–10 % perintö- ja lahjaveron poiston seurauksena. Yhtenä selityksenä arveltiin olevan sen, että isommat perinnöt jakautuvat useammalle perijälle. Toisekseen tutkijat arvelivat, että veromuodon poisto vapautti suhteellisesti enemmän pääomia vähävaraisemmille perijöille, verrattuna heidän alkuperäiseen omaisuuteensa.

Yksi selitys varallisuuserojen pienentymiselle voi olla myös se, että Ruotsissakin varakkaat pystyivät keventämään verotaakkaansa verosuunnittelulla siinä, missä vähävaraisemmat ovat maksaneet perintö- ja lahjaverot täysimääräisinä. Toisaalta varakkaampien perimä varallisuus voi soveltua erilaisten verohuojennusten piiriin. Aivan, kuten Suomessakin tällä hetkellä tapahtuu.

Ja kun veroja maksetaan vähemmän, kansalaiset luonnollisesti vaurastuvat. Tämän tutkimuksen mukaan erityisesti alimpien varallisuusdesiilien todennäköisyys siirtyä seuraavaan ylempään desiiliin kasvoi.

Aineiston perusteella ei vielä saada laskettua tarkkoja arvioita sille, miten perintö- ja lahjaverosta luopuminen vaikuttaisi Suomessa. Lisää täsmentävää tutkimusta aiheesta varmasti tarvitaan syy-seuraus suhteiden ymmärtämiseksi. Silti tämä tutkimus antaa vahvoja ja verrattain johdonmukaisia viitteitä siitä, että perintö- ja lahjavero itsessään kasvattaa varallisuuseroja, toisin kuin veropoliittisessa keskustelussa yleensä esitetään.

Perintöveron poisto on suomalaisten mahdollisuus vaurastua

Niin veropolitiikan realiteetit kuin perintö- ja lahjaveron tutkimuskin viittaa siihen, että kyseinen veromuoto olisi syytä poistaa pikaisesti. Se estää erityisesti vähävaraisia suomalaisia vaurastumasta, aiheuttaa heille hyvinvointitappioita ja johtaa kasvaviin varallisuuseroihin. Perintö- ja lahjaveron poisto antaisi kaikille suomalaisille paremmat mahdollisuudet vaurastua. Poiston ainoa huono puoli on se, että joudumme yhteiskuntana tarkastelemaan uudelleen luutuneita käsityksiämme veropolitiikan lainalaisuuksista.

Blogit

Liberan blogiin kirjoittavat eri alojen asiantuntijat tai muuten vain mielenkiintoiset henkilöt. Blogit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä, eivätkä välttämättä edusta Liberan virallista kantaa.

Kommentoi

17 kommenttia artikkeliin Vain rikas voi paeta perintöveroa

  1. Ulf Fallenius sanoo:

    Helpoin on olla köyhä silloin ei tule perintöä ja jos sattuisi olemaan rahaa niin käyttää sitä reilummin niin ongelma on taas hoidettu.

  2. Juha-kummi sanoo:

    Wikipedian mukaan perintöveroja ei paljoa makseta, jos lainkaan – paitsi suurperinnöistä.

    ”Perintöveroa ei makseta alle 20 000 euron perinnöistä ollenkaan. Vuonna 2013 perinnön arvo oli yleensä 20 000–50 000 €. Jos perinnön arvo on 50 000 €, on perintöveron määrä ensimmäisessä veroluokassa 2 500 €. Valtaosa perintöveron tuotosta kertyy suurperinnöistä: tasan 1 000 000 € perinnöstä veroa maksetaan ensimmäisessä veroluokassa 149 700 €.”

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Perint%C3%B6vero

    Perinnön odottelun sijasta vaurastuminen kannattaa aloittaa omin toimin ja ajoissa. Käärinliinan taskuun saattaa kertyä silloin jotain jaettavaakin.

    1. Tere Sammallahti sanoo:

      Tietysti kannattaa alkaa säästää, sijoittaa ja vaurastua jo hyvissä ajoin. Kirjoituksessa esitetty ongelma ei kuitenkaan poistu kuin poistamalla tämä veromuoto.

  3. Kurtti sanoo:

    Eli Helsingissä perittävästä 4h+k+s, kerrostalosta saattaa hyvinkin joutua maksamaan sen lähes 150 000€ perintöveroa.
    Tosi reilua. Vanhemmat on sen ostaneet kertaalleen verotetuista palkka tuloista.
    Elämäntyön jättäisivät lapselleen. Lasta rankaistaa 150 000€ laskulla siitä, että saa jatkaa asumista asunnossa.

    1. Merkuurius sanoo:

      Jos Helsingissä sijaitsevan asunnon arvo on nyt esim miljoona euroa niin mikä se on ollu 35-40 vuotta sitten kun vanhemmat ovat sen ostaneet ja maksaneet kahdeksassa vuodessa kuten silloin oli tapana. Sen jälkeen asunnon arvo on noussut moninkertaiseksi ilman että on tarvinnut tehdä muuta kuin maksaa ylläpito ja peruskorjaukset. Sijainti ja yleinen tulotason nousu on nostanut asunnon arvoa. Pitäisikö ko koko yhteiskunnan yhteisiin panostuksiin perustuva arvonnousu jättää verottamatta. Pieni siivu joutaa kyllä sillekin taholle jonka ansiota asunnon arvonnousu on

  4. Ulf Fallenius sanoo:

    Niin mutta jos tulee myyntivoitto vero tilalle niin vero on äkkiä samasta asunnosta äkkiä melkein puolet enemmän.

    1. Tere Sammallahti sanoo:

      Tarkoituksena on muuttaa vero sellaiseksi, että se perustuu todelliseen veronmaksukykyyn.

    2. Juha-kummi sanoo:

      Luovutusvoittovero (>30%?) voi olla puolta suurempi, mutta myös kaksinverroin myöhemmin.

      Kaikki verot ovat haittaveroja, mutta jos lahja- tai perintöveron ja luovutusvoittoveron välillä pitää valita, maksaisin mieluummin luovutusvoittoveroa.

      Lähtökohtaisesti hyödyllistä toimintaa ei pitäisi kuitenkaan verottaa lainkaan.

  5. Verokarhu sanoo:

    Terve!

    Lueskelin julkaisun läpi. Verotuksen parissa työskentelevänä henkilönä siinä heräsi muutama kysymys ehdotetusta siirtymisestä luovutusvoittoverotukseen.

    – Luovutusvoittoverotus on Suomessa korkeampaa kuin perintöverotus. Onko ehdotuksen tarkoitus kasvattaa verokertymää?
    – Luovutusvoittoverotus on Suomessa monimutkaista, ja veropohja on osin reikäistä – johtuen varsinkin kotien luovutusvoiton verovapaudesta. Koska asunnot edustavat suurta osaa suomalaisten perittävästä varallisuudesta, onko tarkoitus siirtää merkittävä osa perittävästä varallisuudesta verovapaaksi pääomatuloksi, vai onko tarkoitus laajentaa veropohjaa koskemaan ihmisten asumuksia?

    1. Juha-kummi sanoo:

      Aiheellisia kysymyksiä. Jäädään odottamaan vastauksia.

    2. Tere Sammallahti sanoo:

      Tervehdys!

      1. Meidän puolestamme verokertymä voi laskeakin. Emme esitä verokertymälle erityistä tasoa, vaan esitämme laskelman siitä, miten verotuotto voisi kehittyä eri skenaarioissa.
      2. Sivulla 21 on esitetty vaihtoehto asuntojen luovutusvoittojen verokohtelun muuttamiseksi: ”Perintö- ja lahjaverotuksesta luopuminen edellyttäisi sitä, että tarkistaisimme nykyisen luovutusvoittoverotuksen erityistä verohuojennusta eli oman asunnon luovutusvoiton verovapautta. Jos tämä huojennus säilytettäisiin, kannustaisi se myymään huojennukseen oikeuttavan oman asunnon (yli kaksi vuotta omistajan asuma) ja muuttamaan perintönä tai lahjana saatuun asuntoon, ja edelleen kahden vuoden asumisen jälkeen perintönä tai lahjana saatu asunto voitaisiin myydä verovapaasti.

      Tämä veropohjan tilkitseminen voitaisiin tehdä Ruotsin mallin mukaan siten, että oman asunnon luovutusvoitto voidaan jättää verottamatta, jos asunnon myyntitulo käytetään uuden asunnon hankintaan.”

  6. KeijoOtava sanoo:

    Asian pitäisi kyllä olla niin, että veroa maksettaisiin progressiivisesti perinnön antajan asuinmaan verolakien mukaisesti.Tietysti.

    1. Juha-kummi sanoo:

      Asiaa. Tästä ehdotuksesta me veroparatiisimaissa asuvat iloiset veronmaksajat kiitämme. Progressiivinen 0-verotus helpottaa verokarhunkin työtä. Edistyksellinen ehdotus!

  7. Pertti Virtanen sanoo:

    Suomen perintövero on hyvin epätasa-arvoinen vero, joka tulisi poistaa pikaisesti. Esimerkiksi maataloutta harjoittavat on jo suurimmaksi osaksi vapautettu perintöverosta monenlaisin huojennuksin ja erioikeuksin. Epäoikeudenmukaiset perintöverosäädökset eri ihmisryhmien välillä eivät kestäisi puolueetonta perustuslaillista tarkastelua.

  8. kysymys sanoo:

    Erittäin hyviä kysymyksiä. Minäkin jään odottamaan kirjoittajien vastausta siihen, haluavatko he laajentaa luovutusvoittoverotuksen koskemaan perittyjä asuntoja.

    Lahjaverotus kiinnostaa myös. Kirjoituksessa puhutaan perintö- ja lahjaverotuksesta. Niiden verokanta on nykyisin sama, mutta verotuksen kohde on täysin erilainen. Lahjan voi antaa koska vain kenelle tahansa, kun taas perintövero tulee kyseeseen aina vain kuolinpesien jakamien omaisuuksien kohdalla, ja se tulee kyseeseen siis vain kuolintapauksissa. Jos lahjoja saisi antaa verottomasti rajattomasti, luovutusvoittoverotusta olisi helppo kiertää. Jos esim. 3 henkeä kukin havaitsisi omaisuutensa arvon nousseen 100 000 eurosta 1 miljoonaan euroon, kaikki saisivat ne verottomiksi, jos A lahjoittaisi sijoitusomaisuutensa B:lle, B lahjoittaisi aiemman sijoitusomaisuutensa C:lle, ja C puolestaan A:lle. Jos sitten omaisuutta realisoitaessa huomattaisiin, että se on vain 200 000 euron arvoinen, kukin näistä saisi vielä tehdä 800 000 euron luovutustappiovähennyksen, kun ilman lahjoitusta voitaisiin katsoa verotettavaa myyntivoittoa tulleen arvonnoususta 100 000 eurosta 200 000 euroon. Lahjoitukset kannattaisi verottomassa tilanteessa aina yliarvostaa, koska siitä saisi veroetuuksia. Mitä varakkaampi henkilö olisi, sitä paremmat mahdollisuudet tällä olisi ostaa juristi tekemään verosuunnittelua, jolla lahjaverottomuuden tuottamia reikiä verotuspohjiin voisi hyödyntää.

    Olen samaa mieltä siitä, että varakkaan on helpompaa välttää perintöveroa kuin monen muun. Mutta sama pätee mm. luovutusvoittoverotukseen ja osinkoverotukseenkin, eli varakkailla on useiden tutkimusten mukaan alemmat tosiasialliset verokannat myös niissä kuin muilla, koska nämä osaavat hyödyntää muita paremmin verotuksen aukkoja.

    Kysymys: mitä kannatatte lahjoitusvoittoveron tilalle?

  9. kysymys sanoo:

    Piti lukea lopussa: mitä esitätte lahjaveron tilalle?

  10. Juha-kummi sanoo:

    Freudilainen lipsahdus.

    Tilalle veroporkkanoita ja valtion budjetin leikkauksia.

Tietoa kirjoittajista

Sammallahti Tere

Tere Sammallahti

Tere on vapautta rakastava kansalaisvaikuttaja, some-asiantuntija ja kokoomus-poliitikko. Hän toimi Liberan sisältöjohtajana vuosina 2019-2020.

Juusela Janne

Janne Juusela

Oikeustieteen tohtori Janne Juusela on Asianajotoimisto Castrén & Snellmanin osakas ja Helsingin yliopiston vero-oikeuden dosentti.

single.php